Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Kuukaudet-laulun sävellys on merkitty Ilkka Kuusiston nimiin (v.1989). Sanoitus on Pia Perkiön. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=4078f82f-c4cd-4eb…
Pii paa puu (Pii paa puu, terve tammikuu) on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama (v. 1989). http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=pii+paa+puu&culture=fi&…
Wikipedian usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan näin: "Jos artikkelissa on jotain epäselvää etkä halua muokata sivua itse, mainitse virheestä artikkelin keskustelusivulla, jotta toisella käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä asiaan. Näin virheitä ja epätarkkuuksia saadaan jatkuvasti korjattua"
Keskustelusivu löytyy artikkelin otsikon yläpuolella olevalta välilehdeltä ja sinne voi kirjoittaa ilman tunnuksia. Muokkaushistoriassa näkyy tällöin kirjoittajan IP-osoite.
Suomalaiseen kansankulttuuriin liittyvästä hääperinteestä on kirjoitettu paljonkin teoksia. Varsin perusteellisen kuvan entisaikojen häätavoista antaa esim. Maija-Liisa Heikinmäen kirja "Suomalaiset häätavat" (1981). Muita ovat mm. "Kahden kauppa" (toim. Terttu Kaivola, 1995) ja "Avioliiton historia" (Edvard Westermarck, 1932).
Suoranaista avioelämää koskevaa ohjeistusta löytyy ainakin Irma Savolaisen toimittamasta "Häät"-nimisestä teoksesta vuodelta 2001. Kirjassa siteerataan vanhoja, 1800 - 1900 -lukujen vaihteessa ilmestyneitä oppaita mm. seuraavasti:
- Vaimon on jatkuvasti tarkkailtava miehensä tapoja ja käytöstä, ja annettava kaikki miehen heikkoudet anteeksi.
- Vaimon on tarkkailtava miehensä luonnetta, jotta hän osaa sovittaa oman...
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Ensimmäisen teoksen nimi on Heinähattu ja Vilttitossu, Tammi 1989 ja uusimman
Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela, Tammi 2005
(ks. esim. http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=424&lang=FI )
Alla viitteitä löytämistäni teatterisovituksista:
1. Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus –lastenooppera: ”Heinähattu, Vilttitossu ja vauva" -kirja on ollut innoittajana lastenoopperalle, jonka käsikirjoitus on Tiina ja Sinikka Nopolan, musiikin sävellys Markus Fageruddin
(http://www.kapsakki.fi/nayttamoesitykset_heinahattu.html)
2. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset –näytelmä (ilmeisesti samannimiseen kirjaan)
(http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.mhtml?hein)...
Ruokasooda on natriumbikarbonaattia (NaHCO3) ja ruokasuola on natriumkloridia (NaCl). Molemmat sisältävät natriumia, joka on yksi suolan komponenteista, mutta ruokasooda ei ole suolaa, mikäli sillä tarkoitetaan ruokasuolaa.
Rekisteröitymistä pyydetään monista syistä, myös käyttäjän oman turvallisuuden takaamiseksi. Kun rekisteröityy vaikkapa keskustelufoorumille ja kirjautuu sisään tunnuksillaan, omia viestejä voi tarpeen tullen muokata tai poistaa myöhemmin. Jos haluaa löytää kirjekaverin, joutuu jossakin vaiheessa luovuttamaan nimensä ja yhteystietonsa, mikä ei ole kovin tietoturvallista avoimessa verkossa ilman rekisteröitymistä.
Esimerkiksi PenPal-sivusto vaatii kirjautumisen, mutta heidän käyttöehtojensa mukaan sähköpostiosoitteen voi pitää salattuna: voit siis keskustella potentiaalisten kirjekavereiden kanssa ilman, että sähköpostiosoitteesi paljastuu heille.
Penfriend Club ei vaadi rekisteröitymistä. Siellä voi ottaa suoraan...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa lasten ja nuorten kirjoja voi varata ilmaiseksi. Verkkokirjastossa Web-Origossa tehdyistä varauksista varausmaksu kirjautuu kuitenkin aina asiakastietoihin. Lasten ja nuorten kirjojen varausmaksuja ei tarvitse kuitenkaan maksaa. Henkilökunta poistaa asiakastiedoista lastenkirjojen varausmaksuja aina kun sellaisia huomataan. Jos sinulle on kuitenkin jäänyt varausmaksuja asiakatietoihisi, voit pyytää kirjastossa käydessäsi virkailijaa poistamaan ne.
Shakkipelin avauksista löytyy tietoa Avainsiirtoja - shakin opetussivustosta, https://www.avainsiirto.fi/ajankohtaista/uutinen/374 ja esim. Chess.comista, https://www.chess.com/fi/article/view/parhaat-shakkiavaukset-aloittelij…
Shakin säännöt löytyvät shakkiliiton sivulta, https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-s%C3%A4%C…
Tästä pdf:stä löytyy myös esimerkkejä pelitilanteista, http://www.shakki.net/koulut/hannunniittu/shakkikoulu/shakin_saannot.pdf
Makupalat.fi:sta löytyy lisää shakkisivuja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A62941
Shakkikirjoja löytyy kirjastosta, https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%2…
Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Valitettavasti en onnistunut löytämään mitään luotettavaa lähdettä, joka osoittaisi yhteyden Sirkesaloon.
Samasta runosta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palvelussa noin 15 vuotta sitten, tällöin runo oli löydetty harrastajarunoilijoiden rakkausrunot.fi-nettipalvelusta. Runoa ei löydy enää palvelusta, eikä alkuperää toki voi anonyymin nettirunon perusteella tietääkään.
http://www.kysy.fi/kysymys/kenen-runo-lahdit-niin-hiljaa-etta-aamu-vain-kuuli-sylissaan-matkalle.
Samankaltainen muistoruno ”Lähdit niin hiljaa, vain taivas sen kuuli ja matkaan sinut saattoi lempeä tuuli.” löytyy useista korteista ja adresseista Nina Ramstadiuksen nimellä. Sirkesalo-yhteys on harmillisesti yhä mysteeri, ellei...
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla...
Kysytty laulu on nimeltään Lasten Karjala. Sen tekstin on tehnyt Heikki Kirkinen ja sävelen Pentti Paalanen.
Laulu on julkaistu nuottikokoelmassa Laulelmakilpailun satoa : Karjalaiset kesäjuhlat 1992 : kooste Laulelmakilpailun 1992 tuomariston julkaistavaksi valitsemista sävellyksistä. Nuottia on yksi käsikirjastokappale (ei-kotilainattava) Joensuun kaupunginkirjastossa.
Jos haluaa kirjoittaa sanat ylös levyltä, kotilainaksi on Vaara-kirjastoista saatavissa laulun sisältävä CD-levy Tämä kylä.
Nainen tummissa -laulun sanat pitäisi löytyä nuottikokoelmasta Hitit - 70-luku (toim. Ari Leskelä, 1997). Kyseessä on Uriah Heepin kappale Lady in black, jonka suomenkieliset sanat ovat Vexi Salmen. Sen on esittänyt suomeksi Lemon-niminen yhtye.
Lemonin esittämänä se löytyy mm. levyiltä Kun rock'n'roll tuli Suomeen 3 - Mikset mua huomaa (1999); First (esitt.), 20 suosikkia - Meni hermot (1999); ja 70-luvun parhaat 2 - 20 hittiä vuosilta 1972-1973. Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi).
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Valitettavasti näyttää siltä, että Dave Lindholmin laulua "Pieni ja hento ote" ei ole julkaistu nuottina. Ainakaan sitä ei löydy edes Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Laulun teksti ja kitarasoinnut kuitenkin löytyvät julkaisusta Biisi 2/82 (Helsinki : Johanna Kustannus, 1982):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/X%22pieni+ja+hento+ote%22&searchsco…