Luontokuvaaja Hannu Hautala oli naimisissa Irma Hautalan kanssa 70-luvulta asti. Lapsia heillä ei ollut. Lähde: Hannu Hautalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.7.2023 (kirjoittanut Anna-Stina Nykänen)Lisää tietoa Hannu Hautalasta ja hänen urastaan löytyy mm. kirjasta Metso, Juha: Hannu Hautala: legendan perintö (2021)
Valitettavasti kummassakaan mainitsemassanne kirjastossa ei ole palautusluukkua.
Voit hakea palautusluukulliset kirjastot HelMet.fi:n palveluhausta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Verkkokoulun opitunnista 13: Maapallon väestö http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt13/index.html
Tarkkoja väestölukuja maapallon mitassa löytyy vasta noin vuodesta 1950 lähtien. Joka tapauksessa v. 1920 maapallon väkiluvun arvioitiin olevan n. 1,86 mrd. (lähin vuosiluku)
Everstiluutnantti Usko Sakari Haahdesta (1909-1978) ei löydy varsinaista elämäkertaa. Suomen kansallisbiografian 3. osassa s. 397-398 on Urho Myllyniemen kirjoittama pienoiselämäkerta, jonka lähdeluettelossa mainitaan Matti Lukkarin Sotilasaikakauslehdessä 12/1978 julkaisema Haahden haastattelu.
Monissa muissa teoksissa on tietysti käsitelty Haahtea.
Hänen toimintaansa yhdyshenkilönä suomalais-saksalaisissa neuvotteluissa sotilasyhteistyön loputtua syyskuussa esittelee Sampo Ahto kirjassaan
Aseveljet vastakkain : Lapin sota 1944-1945. - Helsinki, 1980.
Asekätkentäjuttua käsittelevä kirjallisuus on laajaa, mm.
Lukkari, Matti
Asekätkentä. - Helsinki, 1984. - Useita p.
Ahtokari, Reijo
Asekätkentäjuttu. - Helsinki, 1971.
Permi, Pekka...
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 691
"Petri on alkuaan Pietarin ja useiden muiden Petruksesta (kallio) juontuvien nimien itäsuomalainen muunnos. Sen ruotsin- ja englanninkielinen vastine on Peter. Petri on ollut almanakassa vuodesta 1953 lähtien.
Nimi yleistyi koko Suomessa 1960-luvulla eli hiukan sen jälkeen, kun Peter oli saavuttanut suosiota suomenruotsalaisten keskuudessa. Peterin lisäksi sen yleistymiseen 1960-luvun alussa saattoi vaikuttaa samaan aikaan suosionsa huipulla ollut Pekka, joka niin ikään on Petruksen muunnelmia. 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun saakka Petri kuului kymmenen suosituimman pojannimen joukkoon, mutta sen suosio laski nopeasti 1980-luvulta...
Punaisen Ristin sivujen mukaan:
"
Sotarikoksiksi katsotaan esimerkiksi siviilihenkilöiden tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ja biologiset kokeilut. Myös muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan ja kansainvälisen suojamerkin petollinen käyttö ovat sotarikoksia. Yksittäinenkin teko voi olla sotarikos.
Sotarikoksiin voi syyllistyä myös valtion sisäisissä sodissa. Sotarikokset määritellään useissa sotarikostuomioistuimien peruskirjoissa sekä monien maiden kansallisissa lainsäädännössä. Suomessa sotarikos määritellään rikoslain 11 luvun 5 pykälässä."
https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Annikki Kariniemi on kirjoittanut itsestään muistelmateokset ”Minä aina kompuroin” (Otava, 1980) ja ”Ristisiipi” (Otava, 1982).
Kariniemestä löytyy tietoa myös teoksesta ”Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010) ja Ismo Loivamaan kirjasta ”Kotimaisia nuortenklassikoita. 3” (Avain, 2011).
Osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8477/ löytyy ”Kansallisbiografian” artikkeli Kariniemestä. Teossarja on julkaistu myös painettuna nimellä ”Suomen kansallisbiografia”.
Runsaasti Kariniemeä koskevia lähteitä löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272666747225. Sieltä hänen teostensa nimiä klikkaamalla voi lukea myös niiden esittelyjä, mikäli...
Runo Hönttä-Lönttä on ruotsalaisen Brita af Geijerstamin tekemä. Se löytyy ainakin Aarteiden kirjan 2-osasta Kerro äiti! Tämä 50-60-luvuilla suosittu kirjasarja löytyy kirjaston varastosta.
Tutkimus on aika vanha. Vuodelta 2001 löytyy Minna Aslama, Heikki Hellman & Tuomo Sauri: TV-tarjonnan lähihistoria. Taulukko 1. kertoo uusien ohjelmien ja uusintojen määrän vuonna 2001. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168585/xjvie_200200_2002.pdf?sequence=1#page=60
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Tässä pari osoitetta internetissä: www.emgs.net/index.htm tietoa, suomi-englanti-suomi kielenkääntöohjelmasta; www.word2word.com/dictionary.html, englanniksi tietoa sanakirjoista ja käännösohjelmista. TranSmart-nimisestä konekäännösohjelmasta (suomi-englanti) on tietoa sivulla www.ravenholm.fi/tuotteet/2_2_6_1705.htm
Eurotranslator.netin sanakirjapalvelun kielivalikoimassa on sekä suomi että turkki (www.eurotranslator.net). Näiden lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuottamasta aihehakemistosta www.makupalat.fi hakusanan kielitiede > sanakirjat.kielenkääntäjät alta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä linkkejä.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Kirjaston nuortenosastolta vinkattiin ensialkuun näitä kirjoja, joissa on roppakaupalla fantasiaa, ystävyyttä, rakkautta ja taikuutta:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja, jonka ensimmäinen osa on Morriganin koetukset.
(Morrigan korpin vaiheet velhokoulussa.)
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa
(Hauska ja romanttinen kirjasarjan ensimmäinen osa Ofeliasta, joka on keiju ja haluaa kokea ensisuudelmansa.)
Thomas Taylor: Malamanteri, trilogian ensimmäinen osa
(Aaverannan kaupungissa on Hotelli Nautilus, jossa 12-vuotias Herbert Sitrus työskentelee löytötavaratoimiston hoitajana. Mitä tapahtuu, kun kadonnut onkin
ihminen..)
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas
(Jaanin ja Titin ensimmäinen seikkailu fantasiamaailmassa.)
Mikki Lish...
Vaikea tietää, mitä kaikkia asioita ihmiset ovat vuosisatojen aikana pohtineet. En oikein edes ymmärrä, mitä kysyjä tarkoittaa. Onko kyse siitä, että kulttuuriimme jotenkin kuuluu se, että merkittäviä asioita on aina kolme? Vai onko maan, veden ja auringon yhteisvaikutus kenties pyhän kolminaisuuden metafora.
Jos kysyjää asia kiinnostaa, hän voisi perehtyä kolminaisuusoppiin. Kolminaisuusoppi on kristinuskon peruskäsite. Se erottaa kristinuskon islamista, juutalaisuudesta, Jehovan todistajia ja MAP-kirkosta. Kolminaisuusoppiin on viitteitä Uudessa Testamentissa, mutta lopullisesti se määriteltiin 300-luvulla. Yksinkertaisesti määriteltynä kristinuskossa on yksi jumala, persoonallinen Jumala. Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika...
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Englanninkielinen lastennimi sivusto kertoo, että Vea (Veea varmaan suomenkieleen sopiva muunnos tästä nimestä) on espanjalaista alkuperää ja tarkoittaa nähty. https://babynames.com/name/vea
Samalla haulla löytyi myös englanninkielinen sivusto, joka kertoo, miten nimi Veea vaikuttaa käyttäjäänsä. https://www.kabalarians.com/name-meaning/names/f/Veea.htm
