Kanaali-sanaa käytetään eräistä (kapeista) merensalmista (Mosambikin kanaali, erisnimi Englannin kanaali), mutta vanhahtavasti sillä on myös merkitys kanava (Rauman kanaali).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanaali
Kanava on liikennettä tai veden johtamista varten tehty vesiväylä tai -uoma.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanava?searchMode=all
Venetsia on rakennettu 118 pienelle saarelle, joiden välissä on yli 150 kapeaa kanavaa. Kanavien yli johtaa 400 kivistä siltaa. Rakennukset ovat Dolomiittien vuoriston metsistä tuotujen, mutaan juntattujen paalujen päällä, jotka ovat maan sisällä kovettuneet. Venetsiassa on siis kanavia, mutta vanhahtavasti voidaan puhua kanaaleista.
Lähde: Anja Kinnunen: Riminin rannikko:...
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/
Tätä kannattaa kysyä suoraan kustantamoista. Esim. Karistolta, joka julkaisee ensi vuonna Booktok/Kirjatok kirjan "Kiltti tyttö, kohta kuollut". Linkki Kariston yhteystiedot.
Myös muut isot kustantamot varmaan huomioivat Booktok kirjojen suosion. Siispä linkit myös Tammen ja WSOYn yhteytietoihin.
Booktok kirjojen ennakointi on myös vaikeaa, sillä joku suomalainen tokkaaja saattaa nostaa jo olemassa olevan kirjan suosikiksi. Linkki Yle.fi juttuun Kirjatokista
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
Muuan mies: Karhukaiset
Muuan mies: Tonnikala
Chisu: Tipping Point
Eppu Normaali: Puhtoiset vesistömme; Suomi-ilmiö
Juliet Jonesin Sydän: Menossa alas
Hassisen Kone: Jeesus tulee
Luonteri Surf: Silta
Kirka, Varrella virran
Badding, Hymyile Miss Universum
Hector, Kuunnellaan vaan taivasta
Juha Vainio, Vanhoja poikia viiksekkäitä (Saimaan norppa)
Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet
Juice, Matteus, Markus, Luukas ja mä
Juice, Usko sinä vaan
Juice, Jeesus pelastaa
Love Recordsin kokoelmalevy Suojele luontoa, ihmistäkin
Myös Kari Peitsamolla, Kotiteollisuudella ja Apulannalla on uskontoa sivuavia kappaleita
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Emelie” on yhdistetty nimiin ”Emilia” ja ”Amelie”. ”Emilia” perustuu antiikin Rooman ylimyssukuun ”Aemilius” Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. ”Amelie” on ranskalainen muoto nimestä ”Amalia”, joka puolestaan pohjautuu saksalaisiin ”amal”-alkuisiin nimiin. Tuon alkuosan merkitykseksi on tulkittu ’työ’ tai ’tehokas, uuttera’.
Nimestä ”Seevi” ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa etunimikirjoista, ei edes harvinaisia nimiä käsittelevästä teoksesta. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Suomen väestörekisterissä on ollut vajaa 40 Seevi-nimistä, sekä miehiä että naisia, jote kyseessä on melko harvinainen nimi.
Arvelisin, että ”Seevi” saattaa hyvinkin olla lyhennelmä jostakin muusta etunimestä samalla tavalla kuin etunimi ”Seemi” on peräisin nimestä ”Anselmi”. Tarkemmin en osaa kuitenkaan sanoa.
Vuodesuojia saa kertakäyttöisinä ja pestävinä. Niitä myyvät apteekit ja monet verkkokaupat. Verkkokaupoissa tuotteen nimenä on usein joko vuodesuoja, vuoteensuoja tai joskus patjasuoja. Suojia saattaa olla myynnissä myös joissain tavarataloissa, mutta varmimmin niitä saa apteekeista ja verkkokaupoista. Pestävissä vuodesuojissa imukyky riittää kahteen, kolmeen litraankin.
Vuonna 2006 Nasa laukaisi New Horizons -avaruusluotaimen, jonka ensisijainen tehtävä oli tutkia Plutoa ja sen kuita. Luotain ohitti Pluton suunnitelman mukaisesti heinäkuussa 2015 lähimmillään 12 500 kilometrin etäisyydeltä. Lähestymisen ja ohilennon aikana se kuvasi Plutoa ja sen suurinta kuuta Kharonia sekä tutki kääpiöplaneetan kaasukehää.
New Horizons oli ensimmäinen Plutoa tutkimaan lähetetty avaruusluotain, ja tähän mennessä se on ainoa sellainen. Nasa esitti vuonna 2020 Persephone-nimisen luotaimen rakentamista Pluton jatkotutkimuksia varten.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Pluto#Exploration
http://pluto.jhuapl.edu/Mission/The-Path-to-Pluto-and-Beyond.php#Missio…
https://www.spaceflightinsider.com/missions/...
Kirvoilla ei ole hampaita, joten ne eivät tarkkaan ottaen pysty edes teoriassa puremaan ihmisiä. Sen sijaan kirvoilla on imukärsät, joilla ne imevät kasveista nestettä ravinnokseen (L. Luoto & H. Luoto: Ötökät lähiluonnossa, 2021, s. 115). En löytänyt kovin yksityiskohtaisia ja auktoritatiivisia lähteitä siitä, voivatko kirvat vahingoittaa ihmisen ihoa imukärsillään, mutta yleinen konsensus vaikuttaa olevan, että tällainen on harvinaista, sillä kärsät eivät sovellu kovin hyvin tähän tarkoitukseen, eikä ihmisen ihon vahingoittaminen muutenkaan ole kirvoille lajityypillistä käytöstä (ks. esim. https://bugbrief.com/aphid/do-they-bite ; https://medium.com/@ms.heather.whitney/are-aphids-poisonous-to-humans-3…). Mikäli kirvaa ei siis saa...
Olisiko kyseessä Alfred Lord Tennysonin usein lainattu runonpätkä "On parempi että on rakastanut ja menettänyt kuin ettei olisi lainkaan rakastanut" ("'Tis better to have loved and lost / Than never to have loved at all"). Löytyy suomeksi käännettynä sitaattina ainakin Jarkko Laineen Suuresta sitaattisanakirjasta (1989), englanniksi taas runon In Memoriam A. H. H. (1850) osan XXVII loppusäkeestä. Netistä sitaatti löytyy mm. https://sitaatit.fi/rakkaus-aforismit/
Ajatus on ainakin vanha, koska sama lause on pistetty myös Senecan suuhun. https://fi.wikiquote.org/wiki/Seneca
Nimistöntutkija Viljo Nissilä on yhdistänyt Pyykkö- ja Pyykkönen-nimet linnunnimitykseen pyy. Nimien syntyyn ovat voineet vaikuttaa myös Pääkkö-nimet, joita on esiintynyt samoilla alueilla. Nimiin sisältyvä kkö-johdin on tavallinen hellittelynimissämme.
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston maksut voi maksaa tilisiirtona kirjaston tilille, mutta siitä pitää sopia erikseen kirjaston kanssa sähköpostitse tai soittamalla. Kirjasto antaa maksua varten tilisiirtolomakkeen. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta Suomessa olevaa tuttavaa maksamaan maksut puolestasi jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä.
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Etymologinen sanakirja tarjoaa sanalle raha alkuperäismerkityksen kuivunut eläimen nahka, ja sanan tulleen suomen kieleen germaanisena lainana. Siten oravannahka-merkitys sopisi rahan yhteyteen.Myös markka lienee germaaninen lainasana, joka alkuaan on ollut painomitan tai painomerkintöjen nimitys.Pientä rahayksikköä merkitsevän pennin mainitaan olevan Lönnrotin muodostama lyhennelmä vanhemmasta rahayksiköstä penninki, joka on laina ruotsin sanasta penning. Penni on tullut käyttöön vuonna 1860 Suomen saadessa omat rahayksiköt markan ja pennin. Kotimaisten kielten keskus. Suomen etymologinen sanakirja (verkko).Nykysuomen etymologinen sanakirja. Häkkinen, Kaisa. WSOY, 2004.
Publisher-kohtaan tulee tosiaan omakustanteen tekijän nimi tai hänen oman kustannusyhtiönsä nimi, jos sellainen on. KDP:n (Kindle Direct Publishing) ohjeistuksen mukaan tähän kohtaan ei saa merkitä mitään seuraavista:
Jokin muu kustantamo, esim. saman teoksen aiemin julkaissut yhtiö
Viittaus Amazoniin tai sen sisaryhtiöihin
Viittaus Kindleen tai Kindle Direct Publishingiin (KDP)
Verkkosivustot tai verkkotunnukset (domain)
KDP:n luettelointiohjeistus kokonaisuudessaan: https://kdp.amazon.com/en_US/help/topic/G201097560
Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa.
Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos.
Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat...
Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.