Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas...
Kyseinen Lenita Pihlajan toimittama teos Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus on luettavissa internetissä pdf-tiedostona. Teoksen sivulla 45 mainitaan Tuula Kallioniemen tarina Njeppanimaaju, joka on olemassa sekä tekstinä että nauhoitteena. Kirjastomme lasten- ja nuortenosaston erikoiskirjastonhoitajan asiantuntemus auttoi löytämään oikean teoksen. Tarina Njeppanimaaju sisältyy Tuula Kallioniemen teokseen Reuhurinne 1. Teos on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Lähinnä tuli mieleen Disneyn prinsessoista viimeisin eli Merida. Merida seikkailee animaatioelokuvassa "Urhea" ja samasta elokuvasta on tehty myös samanniminen kuvakirja. Merida on selvästi toisenlainen kuin aikaisemmat prinsessat Tuhkimo, Lumikki tai Ruusunen. Merida on skotlantilainen prinsessa, jonka pitäisi valita itselleen prinssipuoliso, mutta asia ei kiinnosta häntä ollenkaan. Hän haluaa mieluummin säilyttää vapautensa. Sadussa on myös muita "moderneja" piirteitä kuten tyttären ja äidin kimurantti suhde. Tarina ei myöskään lopu siihen, että prinsessa löytää prinssinsä, vaan Merida jää itsenäiseksi.
Yritin etsiä myös muita vastaavia, mutta en löytänyt. Valtaosa prinsessatarinoista noudattaa perinteistä kaavaa prinsseineen ja...
Maailmantähden tai hänen tiiminsä sähköpostiosoitteet eivät ole julkista tietoa, mutta Bruce Springsteenin agentuuriin CAA:han voi ottaa yhteyttä sen kotisivun lomakkeella.
Creative Artists Agency: Bruce Springsteen
https://www.caa.com/entertainmenttalent/touring/artist/BruceSpringsteen
Springsteenin levy-yhtiö on Sony. Sonyn Euroopan haaran yhteystiedot
HeiLisätietoa löydät muun muassa alla olevista linkeistä. Ajankohtaisimman ja tarkimman tiedon saat omalta kunnaltasi tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä. Vastaus kysymykseesi riippuu siitä asutko taajama-alueella vai sen ulkopuolella. Yleensä kaikki jätehuoltoon liittyvät asiat ovat vuokralaisen vastuulla, jos omistajan kanssa ei ole toisin sovittu. Uusien kiinteiden esineiden ostaminen on yleensä vuokranantajan vastuulla. Koska kyseessä on vastuuasiat emme voi antaa tarkkaa vastausta. Suosittelen ottamaan yhteyttä kunnan viranomaisiin.https://yle.fi/a/74-20012228OmakotitaloliittoEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko...
Janne on ruotsalaisperäinen kutsumamuoto Johannes-nimestä. Suomessa nimi on tunnettu jo keskiajalla. Johannes-nimen (hepr. Jahve)merkitys on 'Jahve on armollinen'.
Lähteet: Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4.uud.p. 2005
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Teidän kannattaa tutustua Näytelmät.fi palveluun, http://www.naytelmat.fi/ . Siellä voi hakea näytelmiä erilaisilla hakuehdoilla, mm. pienoisnäytelmiä. Tekstejä eivät palvelusta näe suoraan muut kuin rekisteröityneet käyttäjät, mutta kirjaston aineistotietokannasta kannattaa tarkistaa, löytyykö aineistoa yleisestä kirjastosta. Kirjastoon kannattaa muutenkin tulla paikan päälle katsomaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan kirjastonhoitajan kanssa siitä, mikä voisi olla sopiva valinta. Keskustellen on helpompi rajata pois vaihtoehtoja, jotka eivät kiinosta. Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta voisi myös kysyä neuvoa, yhteystiedot löytyvät heidän Internet-sivuiltaan, http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5 .
Helmetin kirjastot ja palvelut -sivulla on palveluhaku. Pudotusvalikosta löytyy myös kaitafilmin digitointi. Kyseinen palvelu on käytettävissä Oodissa.
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi...
Uusi Suomi -lehden vanhoja mikrofilmattuja vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Pasilan kirjaston lehtiosaston yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Suosittelen, että soitat omaan kirjastoosi ja keskustelet asiasta. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Kysy voidaanko lainasi uusia ja voidaanko varaustesi noutoaikaa pidentää. Vastaus riippuu siitä, onko lainoistasi tai varauksistasi varausjonoa vai ei. Tarvittaessa sinulle voidaan tehdä uudet varaukset. Jos et voi itse palauttaa tai noutaa varauksiasi, selvitä voisiko joku tuttavasi käydä puolestasi kirjastossa.
Lisätietoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Erapaivat_ja_varaukset_bussilakon_aikana(256530)
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Vaikuttaa siltä, että Klovholmen-nimistä aluetta ei todellisuudessa ole Helsingissä olemassa, vaan se on saari Porvoossa. Klovholmen näkyy Googlen kartassa Tapanilassa, mutta sitä ei löydy mistään vanhasta tai uudesta virallisesta Helsingin kartasta. Kyseessä voi olla virhe Googlen karttapalvelussa.
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu. Korvauksia voivat saada mm. kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija-apurahaa tms. Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11. Apurahoista (hakeminen, lomakkeet jne.) löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilta www.taiteenkeskustoimikunta.fi .
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
Vanhin selkeä maininta tomaattien myymisestä löytyy Rovaniemi-lehdestä 1.8.1925, ks. linkki. Toki niitä on voitu myydä aikaisemminkin varsinkin säilöttynä, ks. esim. maininta tomaatinviljelystä Vaasassa 1890-luvulla (Pohjalainen 14.8.1894) tai A. W. Granbergin ilmoitus Sanomia Turusta -lehdessä 19.6.1892, jossa hän mainostaa "astiaan pantuja ranskalaisia hedelmiä, kuten [...] tomaatteja".