Sukunimi Mäkelä oli vuonna 1998 yleisin "la"- ja "lä"-loppuisista sukunimistämme, muutoin viides. Uudempaa tietoa Mäkelän yleisyydestä tänä päivänä emme lähteistämme löytäneet. Mäkelä-nimeä on tavattu lähinnä linjan Lappeenranta-Jyväskylä-Rovaniemi länsipuolelta ja yleisesti se on ollut käytössä jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa etenkin Hämeessä, Satakunnassa, sekä osissa Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Sukunimeksi Mäkelä on juurtunut talonnimestä. 1900-luvun alussa Mäkeläksi suomensivat nimiään muun muassa Backman ja Göös.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirpa Paikkala (Otava, 2000)
Töölön kirjastossa on varattava näyttelytila. Tässä tiedot:
Ilmaiseen näyttelytilaamme kirjaston 2. kerrokseen voit tuoda taideteoksiasi esille kahdeksi viikoksi. Tällä hetkellä näyttelytila on täyteen varattu vuoden 2022 loppuun asti ja siksi uusia hakemuksia 2. kerroksen näyttelytilaan ei toistaiseksi oteta vastaan. Myös kirjaston Lastenalueen on näyttelyseinä varattavissa lapsille sopiville näyttelyille. Vapaita aikoja voi tiedustella osoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Löydät kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen näyttelytilat kätevästi Helmet-verkkokirjastosta:
Tapahtuma- ja näyttelyjärjestäjän työkalupakki | Helmet
Avaa kirjastojen kohdalta Palvelut-linkki. Sieltä löydät listauksen kirjaston palveluista ja Tilat -otsikon...
Hei,
En ole löytänyt laulua mistään cd-levystä. Mutta laulu löytyy internetistä YouTube:sta. Valittevasti siitä ei selviä, kuka laulaa.
http://www.youtube.com/watch?v=UiR5VVMTel8
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Jos kyse on Martinlaakson kirjastoon tilatuista varauksista, niin ne ovat noudettavissa Myyrmäen kirjastossa. Jos kyse on Kivistön kirjastosta noudettavista varauksista, niin ne on Martinlaakson kirjaston vesivahingon vuoksi siirretty Kivistöön, joka aukeaa kahden viikon kuluttua.
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi Myyrmäen kirjastoon, myyrmaki.kirjasto@vantaa.fi tai 043 825 1308. Viestiin on hyvä laittaa kirjastokortin numero sekä tieto, mistä varauksista on kyse.
Sukunimi-info kertoo, että sukunimen suojaustarvetta ei ole, koska kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei voi ottaa sellaista sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään tai jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Digi- ja väestötietorekisterin nimipalvelusta näkee, että sukunimi Walker on Suomessa käytössä 67 henkilöllä. Näin ollen et voi ottaa Walkeria sukunimeksi, jollei sinulla ole jotain syytä.
Elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain, jos:
1) hakija osoittaa haetun sukunimen kuuluneen hänelle tai hänen esivanhemmalleen korkeintaan...
Hei
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon paralympialaiset.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jos linkki ei suoraan avaudu, kopioi se osoiteriville.
Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt".
Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!"
Lähteet:
Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227.
Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92.
http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Keskimääräisellä eliniällä viitataan usein elinajanodotteeseen. Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteet sukupuolen mukaan ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta aikasarjana: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12am.px/
Elinajanodotetta pidetään parhaana ja vertailukelpoisimpana kuolevuuden tason mittarina, koska se ottaa huomioon ikärakenteen muutokset ja väestön määrän. Elinajanodote mahdollistaa siis kuolevuuden kehityksen vertailukelpoisen tarkastelun ajassa ja eri alueiden välillä.
Elinajanodote kuvaa termissä mainitusta odote-sanasta huolimatta vain laskentahetken...
Nimeä Okka ei löydy ei valitettavasti löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelusta löytyy tieto, että tämän nimen kantajia on vain yksi vuosilta 1920-39. Okko sen sijaan yleisempi. Se on nimikirjojen mukaan Oskarin vanha puhuttelumuoto. Saksassa Okko on Oton rinnakkaisnimi. Ortodoksisessa kalenterissa sitä pidetään Prokopioksen muunnoksen Prokko lyhentymänä. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: etunimet.
Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti.
Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei...
Terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvät kysymykset kuuluvat terveydenhuollon alan ammattilaisille. Sairauksien määrittäminen, niihin liittyvät hoitosuunnitelmat ja toipumisen arvioiminen eivät kuulut Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun piiriin.
Kielitoimiston sanakirjan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sairaus mukaan sairaus on elimistön tai psyykkisen toiminnan häiriö, joka tuottaa fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa.
Yleisesti voidaan sanoa, että henkilön toipumisaikaan vaikuttavat useat tekijät sairauden lisäksi, niitä ovat ainakin henkilön terveydentila ja henkilöllä olevat muut mahdolliset sairaudet, hoidon aloitusaika ja käytetyt hoitomuodot. Henkilön heikentynyt terveydentila voi altistaa...
"Rämsöö- tai puhekielen Rämpsöö-nimelle on useita perimätiedollisia selityksiä. Aamulehdessä 1912 mainitaan Kuralan pitkän metsäsaran nimeksi Ramsö. Kuralan maarekisterikylä jatkui Rämsööseen asti (ruots. 'rams' on pitkä jono). Rämsöö kylän nimenä ei liene kovin vanha, sillä vanhin toistaiseksi löydetty maininta on vuodelta 1879. Kirkonkirjoissa käytetään torppareidenkin kohdalla aina vain maarekisterikylän nimeä. Vanhoista kartoista Rämsöö-nimeä ei löydy. Ramsö-muodossa nimi on melko yleinen saaren nimenä etelärannikolla."Lähde: Vesilahti, Rämsöö, Suonola
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover
Ajankohdan Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan koulut aloittivat syyslukukautensa torstaina 14.8.1986.
Helsingin Sanomat 8.8.1986, Helsingin Sanomat 13.8.1986
Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963.
Hei,esimerkiksi suomalainen Bookcover-firma tarjoaa toivomaasi palvelua omakustannekirjoista. Lisäksi heiltä voi ostaa palvelut myös tekstin oikolukuun, kustannustoimitukseen, sivuntaittoon ja kannen suunnitteluun. Tässä linkki suora linkki firman sivuille: Bookcover omakustannekirjatJos haluat katsella muita palveluntarjoajia, voit hakea hakupalvelusta (esimerkiksi Google) hakusanoilla "omakustannekirja hinta".
Hansakaupan aika oli Itä- ja Pohjanmeren alueen kauppaliitto 1200-1400-luvuilla (Tieteen termipankki 23.7.2025: Historia:Hansa.) Hansaliittoon kuului melkein 200 kaupunkia. Suomessa hansaliitto vaikutti erityisesti Turku ja Viipuri, vaikka ne eivät olleetkaan varsinaisia hansakaupunkeja. Katsoin läpi Kaari Utrion tuolle ajalle sijoittuvia kirjoja, etenkin Turkuun ja Viipuriin sijoittuvia sekä sellaisia kirjoja, jotka liittyvät hansakaupunkeihin.Katarina (Viipuri ja Turku mainittu, 1300-luku)Vehkalahden neidot (Viipuri ja kauppahuoneet mainittu kirjan kuvauksessa)Neidontanssi (Turku)Viipurin kaunotar (Turku)Vendela (Turku, Viipuri ja kauppiassaattue mainittu kirjan kuvauksessa)Uhritulet (1300-l, Turku, Viipuri, Tukholma, Gotlanti)...
Sanelma on ilmeisesti Anelma-nimestä syntynyt suomalainen nimi. Anelma on muodostettu anoa-verbistä, ja se on annettu ensimmäisen kerran vuonna 1906. Anelma otettiin almanakkaan v. 1929, Sanelma v. 1973.
Vanhoja ja uusia nimiä löytyy nimikirjoista, esim. yllä lähteenä käytetty Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) tai Kustaa Vilkunan Etunimet (Otava, uusin painos 2005).
Vanhoja etunimiä Internetissä:
Almanakasta poistetut etunimet Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisesta_nimip%C3%A4iv%C3%A4…
Vanhoja nimiä Historismi.net -sivuilla: http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/nimetsivu.html
Suomalaisia muinaisnimiä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet#Tytt.C3.A4rien_nimi.C3...
