Arkikielen puotipuksu-sanan merkitys yleiskielessä on kauppa-apulainen.
Suomen kielen sanakirjoista löytyy hyvin vähän tietoa sanan alkuperästä. Sana puoti on lainaa ruotsin sanasta bod (kauppapuoti, aitta, koju). Suomen kirjakielessä puoti on ensi kertaa mainittu vuonna 1609.
Tarkempaa tietoa voi pyytää Kotimaisten kielten keskuksen Kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja (2009).
Kielitoimiston sanakirja; 2. osa, L-R (2012).
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P (1995).
Jos haluat kirjautua omiin tietoihisi Ratamo-verkkokirjastossa, tarvitset kirjastokortissa näkyvän käyttäjätunnuksen ja nelinumeroisen pin-koodin. Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden kirjastosta. Tietoturvasyistä salalukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse. Verkkokirjastoon kirjautuessa ei kysytä sähköpostiosoitetta. Otapa yhteyttä kotikirjastoosi asian selvittämiseksi.
Teoksessa Jaakkola, Kaisu (1977, s. 180). Muuttuva joulu : kansatieteellinen tutkimus = The changing Christmas : an ethnological study: "Erittäin suosittu kuvausten perusteella oli kuusta kiertävä marsalkanvyö, raamatunlause, jossa sanottiin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto." Tekijä käyttää tässä kahta lähdettä: Haavio, J (1972, s. 183). Mennyttä aikaa muistelen sekä Borg-Sundman, M (1966, s. 50-51). Jännittävä on elämä.
Lisäksi googlehaku "marsalkanvyö" antaa vastaukseksi lukuisia viitteitä.
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
Yleensä nimikirjoissa kerrotaan nimien alkuperä. HelMet-haun "nimikirjat" antaa tulokseksi suuren joukon saatavilla olevia kirjoja. Perusteellisia ovat esimerkiksi: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen, 2005 sekä Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen ; [toimitus: Raisa Vuohelainen, Tanja Soikkeli],
1999. Näissä ei kuitenkaan ole eroteltu nimiä alkuperämaan mukaan vaan mukana ovat niin suomalaista kuin ulkomaistakin alkuperää olevat nimet.
Verkkosivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet löytyy lista nimistä, joiden voi olettaa olevan alkujaan suomalaisia.
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista...
Teresa on myös kreikkalainen nimi ja tarkoittaa nainen Therasta. Thera on saari jota myös tunnertaan nimella Santorini.
Näin Pentti Lempiaisen kirjassa "Suuri etunimikirja".
(Vastattu 27.12.2007).
Angelika-nimen taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline, Angelita ja todennäköisesti myös kysymäsi nimi Anselica.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus. (Vastattu 30.7.2007)
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Tekijänoikeus on valokuvan ottajalla.
Tekijäoikeuslain 49. pykälässä todetaan näin:
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin.
Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin."
Koko tekijänoikeuslaki on luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A#L2P16b
Lisätietoa valokuvien tekijänoikeuksista saa esim. oppaasta Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Opas on luettavissa myös verkossa Finfoto - Suomen valokuvajärjestöt ry:n sivulla https...
Kustannusosakeyhtiö Tammen tietojen mukaan Sinikka Nopola on syntynyt Helsingissä. Hänen julkaisemiensa kirjojen joukosta en löytänyt omaelämäkertaa. Mutta elämäkertaluonteisia artikkeleja hänestä on toki tehty, esim. seuraava lehtiartikkeli:
Tekijät: Saari, Kirsikka
Nimeke: Kirjailija Sinikka Nopola : mitä meistä tuli isona
Julkaisussa: Ylioppilaslehti 87 (2001) : 18, s.
Intiaanipäällikkö Antero kuului ns. Ute-intiaaneihin. Jotain tietoja hänestä on esimerkiksi teoksessa Exploring the Colorado River. Teoksesta on katkelma https://books.google.fi/books?id=vQrCAgAAQBAJ&pg=PA10&lpg=PA10&dq=ute+c… .
Vuori Anterosta on tietoa sivustolla http://www.summitpost.org/mount-antero/150372
Useita paikkoja Yhdysvalloista on nimetty intiaanipäälliköiden mukaan. Myös Antero on saanut nimiä muualle https://chipeta.wordpress.com/tag/antero-junction/
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Antero
Espoon tanssiopisto järjestää eri puolilla Espoota lasten tanssi- nimistä liikuntaa myös alle kouluikäisile lapsille. Espoon tanssiopiston toimisto p. 09-4552495 klo 9-15, http://www.espoontanssiopisto.fi/
Espoon kaupungin verkkosivuilta http://www.espoo.fi voi napsauttaa vasemmasta yläpalkista Espoon palvelut- valikkoa, jossa on vaihtoehto Liikunta. Sieltä pääsee urheiluseurarekisteriin. 5- vuotiaille ei näyttänyt siellä olevan paljonkaan tarjolla. Kirjastosta saa liikuntatoimen esitteitä, mm. Liikkuva Espoo- nimistä julkaisua, josta voi saada lisätietoja. Liikuntatoimen keskus on lähettänyt kirjastoihin myös Anna palautetta- lomaketta, jonka avulla voi kysyä, kiittää ja moittia sekä antaa ehdotuksia. Kysyä voi myös joko sähköpostilla...
Robert Ludlumilla oli useita teoksia, jotka jäivät kesken hänen kuoltuaan. Useita niistä on viimeistelty ja julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Ludlumin kirjoissa esiintyy yleensä yksi mies tai pieni joukko, jotka taistelevat salaisia järjestöjä tai salaliittoja vastaan. Medusa-alkuisia nimiä on käytetty suomennoksissa vuodesta 1980. Medusa lienee kääntäjän antama nimi. Sen jälkeen sarjallisuus on näköjään haluttu säilyttää. Medusa (kr. Μέδουσα) oli kreikkalaisessa tarustossa hirviömäinen naispuolinen olento gorgo, joka katseellaan pystyi muuttamaan ihmisen kiveksi.
Ludlumin kirjoista on tehty monia televisiosarjoja ja elokuvia. Tunnetuimmat elokuvat ovat Verinen viikonloppu sekä Medusan verkko (The Bourne Identity), Medusan isku (The...
Howard Blaken säveltämän Walking in the air -kappaleen sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavista teoksista:
Suuri toivelaulukirja 17 (sanat, kosketinsoitin, sointumerkit), 2003, luokka 78.312
Bumber book for easy lead guitar solos (sanat, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit), 1988, luokka 78.89
Blake, Howard: Walking in the air : theme from "The Snowman" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit), 1983,luokka 78.355
Teosten saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteistä voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai tiedustelemalla suoraan kirjastosta.
Kappaleen sanat löytyvät myös internetistä, esim. osoitteesta http://www.aquamarine.nu/lyrics/af/snowman82.html
Risusta.fi -sivusta löytyy ohjeet käsiluudan ja varsiluudan tekemiseen, kirjallinen ohje (käsiluuta), http://risusta.fi/ohjeita/luuta.htm ja varsiluudan tekemisestä video, http://risusta.fi/ohjeita/varsiluuta.htm.
Pekka Kautovaaran teoksessa Kättentöitä kerrotaan erilaisten tarve-esineiden valmistuksesta. Sieltä löytyy myös luudan teko-ohje.
En löytänyt parempaa määrittelyä kuin arkistossa ollut vastaus:
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/upndown/download_file.asp?id=035… . Ks. sivu 12.
Kuntapuolella voidaan siis käyttää kahta erilaista mallia HTV1: palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 tai HTV2:palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365. HTV1-mallia käytetään, kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti.
Kustaa Vilkunan etunimistä kertovassa teoksessa (VILKUNA, Kustaa: Etunimet. - 4. uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 s. 103) Iina-nimestä sanotaan, että se on nimen Iines rinnakkaisnimi ja että se on almanakassa merkitty samalle päivälle. Toisaalta Iina voi olla lyhenne mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä (Vilhelmiina, Katariina, Lucina, Sabina, Severiina, Augustiina, Albertiina). Iina alkoi yleistyä 1990-luvulla, ja 2002 se oli tyttöjen ensimmäisten etunimien tilastossa 53:s. Iineksen santoaan olevan espanajlainen muoto nimestä Agnes-nimestä (s. 112).
Agnes taas (s.33) oli oli roomalainen naispyhimys (k. 304)(jonka marttyyriuden muistopäivää vietetään 21.1.). Hänen puhtautensa ja viattomuutensa vertauskuvana oli valkoinen...
Tiedustelin asiaa Talon-saagan aikaisemmalta kustantajalta HarperCollins Nordicilta. Sieltä vastattiin: "Meillä ei valitettavasti ole tiedossa, että olisi tulossa suomennosta.". Kuitenkin kehottivat kyselemään muilta kustantamoilta, joten voisit vaikka kysyä Bonnier Books Finlandilta, joka on suuri yleisen kirjallisuuden kustantajaryhmä Suomessa. http://www.bonnierbooks.fi/
Tekijänoikeudellisista syistä laulujen sanoja ei useinkaan (ainakaan laillisesti) löydy Internetistä, niinpä tämänkin Peppi Pitkätossun jäähyväislaulun nimellä kulkevan vanhan ruotsalaisen kansanlaulun sanat löytyvät laulukirjoista. Oikealta nimeltään laulu on "On laiva valmiina lähtöön".
Voit hakea Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 nuotteja myös pelkällä niihin sisältyvän laulun nimellä. Tässä tapauksessa hakisit siis nimekehakuna On laiva valmiina lähtöön, ja saat tulokseksi teokset, joista tämä kappale löytyy sekä näiden saatavuuden.
Arvonimistä suoritettavasta verosta on säädetty lailla. Veron suuruus määräytyy arvonimen saajan päätoimen mukaan. Päätoimisesti valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa olevien (tai niiden palveluksesta eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden) osalta vero on alempi. Arvonimeä koskevan esityksen tekijä on velvollinen suorittamaan veron avoimesta kirjeestä, jolla arvonimi myönnetään.
Arvonimistä löytyy tietoa Valtioneuvoston kanslian sivuilta osoitteesta http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/fi.jsp . Täältä löytyvät myös arvonimiä koskevat säädökset, säädösten tekstit löytyvät Finlexistä (Valtion säädöstietopankki), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä (381/2000) (liite 1)arvonimet...
