Nimesi Nelli on englantilainen lyhentymä nimestä Eleonoora tai Helena. Eleonoora taas on alkuaan arabialainen nimi ja se tarkoittaa ”Jumala on valoni”. Nimi Helena on peräisin Kreikasta ja se tarkoittaa ”loistava”.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja / etunimet : Kustaa Vilkuna ; sukunimet : Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Otava, 1988
Sukupolvi-määritelmiä onkin yllättävän monia ja niiden syntymävuosi-rajat vaihtelevat hieman määrittelijän mukaan.
Veteraanit ovat vuosina 1925–1944.
Suuret ikäluokat on ryhmä, josta ollaan kaikkein yksimielisimpiä. Heitä ovat 1945-1950 syntyneet. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97106/GRADU-1432127705.pdf?sequence=1
50-luvun lapsia on kutsuttu "suuren murroksen" sukupolveksi.
60-luvulla syntyneitä pidetään "hyvinvoinnin sukupolvena".
70-lukulaisista on käytetty mm. nimitystä "x-sukupolvi".
80-luvun nuorista on puhuttu "y-sukupolvena".
Nykyiset teini-ikäiset taas ovat "z-sukupolvea".
"Pullamössösukupolviksi" on leimattu vuosikymmenestä toiseen uudet sukupolvet. https://yle.fi/uutiset/3-6006879
X-sukupolvi...
Katri Helenan tulkitseman Himlen i min famn tai Taivas sylissäni -kappaleen sanoituksen pitäisi löytyä ainakin Joulun laulut -nuottijulkaisusta (F-Kustannus, 2006).
Laulu on Carola Häggkvistin säveltämä. Suomenkielisistä sanoista vastaa Maija Kalaoja.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=taivas+syliss%c3%a4ni&I…
Laulu löytyy Katri Helenan Hiljaisuudessa-joululaululevyltä, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Äänitteen ja nuottikirjan saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Kaari Utrio on paitsi historiallisten romaanien kirjoittaja, myös tietokirjailija. Kummaltakohan suunnalta mahdat asiaa lähestyä?
Tietokirjailijana hän on käsitellyt erityisesti naisen sekä lapsen ja perheen historiaa, esim. Eevan tyttäret (1984), Kalevan tyttäret : Suomen naisen tarina (1986),Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (1995-1997) tai Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen (2001).
Utriosta kerrotaan mm. kirjoissa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999), Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Sain roolin johon en mahdu (1989). Näissä mainitaan esim. teokset Pirita, Karjalan tytär ja Aatelisneito, porvaristyttö sekä Sunneva -kirjat alkutuotannosta. Uuden vaiheen tuotannossa aloitti Isabella, myös Vendela ja...
Matti Jurvan säveltämän ja Tatu Pekkarisen sanoittaman laulun "Väliaikainen" nuotit ja sanat löytyvät useasta nuottikokoelmasta, mm. Suuri toivelaulukirja 1 ja Uusi kultainen laulukirja.
Suuri musiikkitietosanakirja, osa 2 (vuodelta 1990) sanoo mm., että "Espanjan perinnemusiikki on vahvaa, rikasta ja monikasvoista, sillä Espanjan kulttuurin lähteet ovat moninaiset ja maan eri alueet eroavat selvästi toisistaan." "Laululla on keskeinen asema Espanjan musiikissa" (s. 133). Tämän tai jonkin muun musiikkitietosanakirjan avulla voit saada yleiskatsauksen espanjalaisesta musiikista. Useita artikkeleita espanjalaisesta musiikista löytyy myös mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Espanjan_musiikki
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Michelangelo Buonarroti oli renessanssiajan taidemaalari, kuvanveistäjä ja runoilija. Hänestä on tehty useita elämäkertoja. Uusin suomeksi käännetty on ilmestynyt tänä vuonna: Grömling, Alexandra: Michelangelo Buonarroti : elämä ja tuotanto. Suomeksi on ilmestynyt myös: Michelangelo - kuvanveistäjä, maalari, runoilija, 1980; Vasari, Giorgio: Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon, 1994. Joensuun kaupunginkirjastossa on näiden lisäksi elämäkertoja englanniksi, niiden tekijöinä John Furse, Ludwig Goldscheider, Nicholas Wadley. Hänen kuvanveistotaiteestaan löytyy kirjaston kokoelmista kaksi englanninkielistä kirjaa, joiden tekijät ovat Nathanael Harris ja Alessandro Parronchi. Kokoelma hänen runojaan on käännetty suomeksi,...
Näsi-nimistä ehdottomasti vanhin on Näsijärvi, joka esiintyy kartassa ensimmäisen kerran jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla (Näsi Jerfvi Lacus). Nimen etymologia on tuntematon. Alkuosa Näsi on yhdistetty toisaalta kasvinnimeen näsiä, toisaalta ruotsin kannasta merkitsevään sanaan "näs". Näsiä-teoriaa tosin horjuttaa hieman se, että näsiä-sanan ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
Useimmat muut Näsi-nimet ovat paljon myöhempää perua. Näsilinnan rakennuttaneen Peter von Nottbeckin palatsilleen antama nimi oli Milavida, ja sen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa Näsi(n)kallio tunnettiin vielä Mustanlahdenkalliona (tai Mustanlahden kallioina). Näsilinna-nimi tuli käyttöön, kun rakennus...
Kauppalehden verkkosivustolla on pörssiyhtiöiden kohdalla myös kurssihistoria näyttöruudun oikeassa laidassa. Nokia Oyj:n sivu: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1050
Tuon mukaan kaikkien aikojen ylin noteeraus oli 65 euroa 20.06.2000. Kaikkien aikojen alinta ei historiataulukossa ole.
Kirjassa Vuoleminen : puukko työkaluna / Köhn, Öystein kerrotaan yhdellä sivulla muutamassa kappaleessa jousipyssyn vuolemisesta. Jousen pitää olla vähintään metrin pituinen joustavasta, mutta jäykästä puusta kuten katajasta vuoltu. Sisäsivua vuollaan siten, että kaaren leikkauksesta tulee puolikuun muotoinen. Jousen päihin tehdään urat jännettä varten.
"Isien kirja - maailman parhaalle isälle" sisältää ohjeet jousipyssyn rakentamiseen. http://www.booknet.fi/tiedot.aspx?Tieto=1131457
Aleksi artikkeliviitetietokannan mukaan Tee itse lehdessä, numerossa 2004: 15, (sivut 48-53) on artikkeli "Tee itse pitkäjousi - jousipyssyn rakennusohjeet"
Lehti löytyy vielä monesta kirjastosta. Lehden tilaamista kaukopalveluna voi kysyä omasta...
Internetistä Ilkka Remeksestä löytyy tietoa mm. kirjailijan kotisivuilta. Elämästään hän kertoo erityisesti kotisivujen osiossa nimeltä Työhuone, joka on osoitteessa http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Ilkka Remeksestä kerrotaan myös suomalaisia kirjailijoita esittelevillä Sanojen aika -sivustolla osoitteessa
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageC…
Myös Wikipediasta löytyy tietoa Remeksestä osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Seuraavissa kirjoissa on esittelyt Remeksestä ja erityisesti hänen tuotannostaan:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001.
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita, 2006.
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud. laitos,...
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Katso linkki http://koti.mbnet.fi/bando/i_alasivut/levysivut/Siljakudaafi.html
Långören on yksityistä luonnonsuojelualuetta, jolla ei voi liikkua jokamiehenoikeudella, koska maanomistajat ovat niin päättäneet.. Lisäksi sen ympärillä on Natura 200 luonnonsuojelualueita. "4) Hankoniemen etelälahdet
Alueen läntisin osa, Anklarensbukten kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, Långörenin niemi on rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue. Västerfjärden, Österfjärden ja Täktbukten kuuluvat lintuvesiesuojeluohjelmaan ja ne on lunastettu valtiolle suojelutarkoituksiin. Muita yksityisiä suojelualueita ovat Högholmen, Sjöstuga-Kampelan letto, Basholmenin metsä, Silversandin rantaniityt sekä Ryssholmenin ja Henriksbergin suojelualueet. Högholmenin länsipuoliset alueet kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan ja itäpuolinen Svanvikin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veistos on kuvanveistotaiteen tuote, patsas. Patsas puolestaan on kielitoimiston sanakirjan mukaan varsinkin muistomerkiksi tms. yleensä julkiselle paikalle tehty iso kuvataideteos, veistos.
Patsas voi myös merkitä pylväsmäisistä muodostumista t. kuvioista tai pylvästä, pilaria, paalua tai tolppaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patsas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veistos
Riitta Konttinen - Liisa Laajoki : Taiteen sanakirja (2000)
Britit itse viettävät itsenäisyyspäivän tapaisia juhlia kuningattaren (tai kuninkaan) syntymäpäivänä 8.6. https://en.wikipedia.org/wiki/Queen%27s_Official_Birthday
Ison Britanian synty onkin melkoisen mutkallinen:
Nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta syntyi vuonna 1922.
Sitä ennen se oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1.1.1801-1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_ja_Irlannin_yhdistynyt_kuningaskunta
Ison-Britannian kuningaskunta oli voimassa vuosina 1707-1800 https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_kuningaskunta
Englanti ja Skotlanti olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-...
Encyclopedia Britannican mukaan kuulakärkikynän muste on raskasta, öljypohjaista mustetta, joka ei ole niin juoksevaa kuin täytekynien vesipohjainen muste (http://search.eb.com/ebi/article?eu=297213&query=ballpoint%20pen&ct= ). Siinä on lisäksi kemikaaleja, joiden avulla muste levittyy tasaisesti ja pysyy tasavärisenä liuoksena. (http://search.eb.com/ebi/article?eu=296552 ).
Perusteellinen selvitys musteista on osoitteessa (pdf-tiedosto) http://www.rileywelch.com/E1422.pdf. Kuulakärkikynän muste on määritelmän mukaan paksua, korkeaviskositeettista öljy-, glykoli- tai kumipohjaista mustetta.
Kuulakärkikynän historiaa suomeksi: http://oldwww.t-lehti.fi/arkisto/9702/tekniikka/jutut.html
Tulostinmusteista vaan ei kuulakärkikynän...
Etsimäsi kappale löytyy useista eri nuottivihkoista mm. kokoelmasta nimeltä "Celine Dion". Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista (Hki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteessa:www.helmet.fi
Voit tehdä esim. sanahaun "my heart will go on" ja määrittäen aineistoksi "nuotit", ja halutessasi voit myös rajoittaa haun koskemaan vain lähimmän kirjastosi kokoelmaa. Jos olet ottanut kirjastokorttiisi tunnusluvun, voit halutessasi tehdä nuotista varauksen HelMet-järjestelmän kautta seuraamalla "VARAUS" -linkkiä ja toimimalla ohjeen mukaan sen jälkeen, kun olet klikannut vaihtoehdoista sopivimman nuotin tiedot esiin.
Aakkoset ovat tietyn systeemin mukaisessa järjestyksessä olevat kirjoitusmerkit.
Suomessa käytössä oleva aakkosjärjestys on: a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö
Nuortenkirjailija Helena Meripaasi on esitelty teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa - Helsinki : BTJ, 2004. Myös hänen kustantajansa Otavan sivuilla on lyhyt kirjailijaesittely ja teosluettelo osoitteessa: http://otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meripaasi_helena
Lisäksi löytyy muutamia kirja-arvosteluja esim. HS.fi-sivuilta ( http://www.hs.fi/haku/?haku=Helena+Meripaasi )ja Onnimanni-lehdestä, jossa Koirahullun päiväkirja- sarjan osia on arvostelu numerossa 1/2006, s. 49-50.
