Aakkoset ovat tietyn systeemin mukaisessa järjestyksessä olevat kirjoitusmerkit.
Suomessa käytössä oleva aakkosjärjestys on: a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö
Vanadiini on metalli, jota ihmiselimistö tarvitsee hyvin vähän. Sitä käytetään esimerkiksi rauta- ja terästeollisuudessa, koska se tekee teräksen ja valuraudan sitkeämmäksi, lujemmaksi, kuumuudenkestävämmäksi ja taipuisammaksi.
Nettikeskusteluissa väitetään, että diabeteksen hoidossa insuliinin voisi korvata kromilla ja vanadiinilla. Tiedustelin asiaa tarkemmin tuttavalta lääkäriltä. Hänen mukaansa vanadiinilla voidaan ainakin jonkin tyyppistä diabetesta hoitaa, mutta parempiakin vaihtoehtoja on olemassa.
Luontaistuotekauppojen valikoimissa mahdollisesti olevat valmisteet ovat pitoisuuksiltaan niin vähäiset, että niistä ei ole apua. Tämä edelleen lääkärin sanomaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanadiini
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Ihmisen fysiologia ja anatomia -kirjan, ISBN 951-0-23265-3, mukaan kylkiluita on kaksitoista paria. Kirjassa ei siis mainita sukupuolten välisistä eroista. Saman kirjan mukaan luita on yli 200 kappaletta.
Anna-Leena Härkösen sähköposti- ja kotiosoitteensa eivät ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta pudotusvalikosta hänen nimensä. Voit ehkä yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä, http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Vastauksissa on paljon tietoa hänestä ja hänen kirjailijan urastaan. Vanhat vastaukset löydät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena Vastauksista...
Långören on yksityistä luonnonsuojelualuetta, jolla ei voi liikkua jokamiehenoikeudella, koska maanomistajat ovat niin päättäneet.. Lisäksi sen ympärillä on Natura 200 luonnonsuojelualueita. "4) Hankoniemen etelälahdet
Alueen läntisin osa, Anklarensbukten kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, Långörenin niemi on rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue. Västerfjärden, Österfjärden ja Täktbukten kuuluvat lintuvesiesuojeluohjelmaan ja ne on lunastettu valtiolle suojelutarkoituksiin. Muita yksityisiä suojelualueita ovat Högholmen, Sjöstuga-Kampelan letto, Basholmenin metsä, Silversandin rantaniityt sekä Ryssholmenin ja Henriksbergin suojelualueet. Högholmenin länsipuoliset alueet kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan ja itäpuolinen Svanvikin...
Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että Mannerheim ei ollut natsi. Erooppalaisena aristokraattina Mannerheim edusti monilta osin erilaisia arvoja kuin natsit. Toisin sanoen Mannerheimin ja natsien maailmankatsomukset erosivat toisistaan huomattavasti.
Suomen ja Natsi-Saksan suhdetta ja yhteyksiä käsitellään muun muassa seuraavissa teoksissa:
Jokisipilä, Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat : Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (2013).
Seppinen, Jukka: Hitler, Stalin ja Suomi : isänmaa totalitarismin puristuksessa 1935-1944 (2009).
Vaatekaapista lähtevä ummehtunut tai tunkkainen haju kertoo usein siitä, ettei vaatekaapin ilmanvaihto ole riittävä; vaatekaappia ei ole puhdistettu huolellisesti vähään aikaan. Myös likaisten/hikisten vaatteiden säilyttäminen vaatekaapissa lisää ummehtuneen hajun määrää. Ilmanvaihtoa voi parantaa esim. poraamalla muutama reikä huomaamattomaan paikkaan vaatekomerossa. Kannattaa tarkistaa vaatekaappin sisältö, miettiä milloin viimeksi on käyttänyt tiettyä vaatetta, mahtuuko se päälle, onko se rikki, voiko sen korjata tai tuunata? Kelpaako se kierrätykseen? Samalla kannattaa imuroida vaatekaapin nurkat ja reunat ja pyyhkiä hyllyt.
Alla olevista linkeistä löytyy vinkkejä vaatekomeron raikastukseen:
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/...
Löysin vain yhden elokuvan Swedish Film Databasen (http://www.sfi.se/en-GB/Swedish-film-database/) kautta, jossa idea on Harry Kullmanin. Elokuvan nimi on Harry, Rosan och sladden ja se on tehty vuonna 1971.
Vanhemmista kustantamojen nuortenkirjasarjoista ei ole olemassa kattavaa listausta. Usein kirjasarjassa ilmestyneet kirjat on listattu kirjan takalehdillä, joten voit itsekin etsiä niitä kirjastosta.
Gummeruksen nuortenkirjaston kirjoista löytyy lista internetistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Gummeruksen_nuorten_kirjasto
Nuorten toivekirjastosta on olemassa Tornion kirjaston laatima listaus:
WSOY:n Nuorten toivekirjasto (NTK) kirjaluettelo
Luettelon laatinut: Heikki Kaikkonen
Kirjailija Kirjan nimi Nro
Amundsen...
Japanin kielen kirjaimista ja kirjoittamisesta löytyy suomenkielellä esimerkiksi seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kannattaa asentaa japanilainen kirjaimisto että näkee merkit oikein.
Vastaavaa suomenkielistä sivustoa en löytänyt
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville englanninkielisille sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla. Arkiston osoite on: http://www....
Annika Thorin kirjoittamat kirjat:
- Eldfågeln
- En ö i havet
- Havets djup
- Nu, imorgon!
- Näckrosdammen
- Pirr i magen klump i halsen
- Rött hjärta blå fjäril
- Sanning eller konsekvens
- Öppet hav
Suomennettu ei ole kuin neljä jo löytämääsi teosta.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa. Löydät vastaukset osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vyöhyketerapian jalkojen pistekartat löytyvät ainakin teoksista Andersen, Lis: Vyöhyketerapia ja Hagenmalm, MajLis: Vyöhyketerapia. Lisää kirjallisuutta aiheesta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanalla vyöhyketerapia.
Maantieteellisen Euroopan suurimmat kaupungit ovat yllättäen Moskova ja Istanbul.
Euroopan unionin suurin kaupunki on Pariisi.
City
Urban aggl.
Population
Urban area
Country
Other cities in urban area
Moscow
17,693,000
12,456,000
5,879 Km²
Russia
Balashikha, Podolsk, Khimki
Istanbul
15,311,000
15,311,000
1,375 Km²
Turkey
London
11,120,000
9,048,000
1,738 Km²
United Kingdom
Watford, Woking
Paris
11,027,000
2,176,000
2,844 Km²
France
Boulogne-Billancourt, Saint-Denis
https://www.globalgeografia.com/en/europe/largest-cities-europe.htm
Olet yrittänyt etsiä tietoja netistä tuloksetta. Vaikka Internet onkin mitä moninaisemman tiedon lähde ei Hannu Salamasta tunnu löytyvän oikein mitään. Siksi sinun kannattaakin mennä lähikirjastoosi, sillä Salamasta on kirjoitettu kaksi kirjaa: Pekka Tarkka "Hannu Salama", Timo Harakka: "Markiisi de Salaman vuodet."
Tiivistetysti kirjailijan elämästä ja tuotannosta löytyy esimerkiksi Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita.
Kirjailijasta esitelmää tehdessä on syytä tarkastella sitä aikaa ja paikkaa, missä kirjailija on elänyt ja kirjoittanut. Avuksi tällaisessa taustoittamisessa on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia.
Mainitsemieni teosten saatavuuden ja Hannu Salaman tuotannon voit tarkistaa kotikuntasi kirjaston...
Massey Fergusonista on olemassa korjauskirja, joka on ilmestynyt vuonna 1990: Massey Ferguson shop manual.
Aikaisemmin on etätietopalvelussa kysytty Massey Ferguson 130 korjausopasta. Tässä vastauksessa oli netistä löytynyt englanninkielinen käsikirja
http://lisalizard.orconhosting.net.nz/fergie/manuals.html . Etsimällä netistä löytyi muitakin käsikirjoja, joista osa tosin oli kaupallisia.
Traktoreiden teknisiä tietoja http://www.konedata.net/Traktorit/traktorit.htm .
Seuraavissa vanhemmissa teoksissa käsitellään traktoreiden korjausta:
- Hemmi, Jaakko: Dieseltraktori, 1963. Tämän teoksen traktoriluettelossa on mainittu Massey-Ferguson 25, 35 ja 65.
- Hemmi, Jaakko: Traktorit : niiden rakewnne, toiminta, käyttö ja huolto, 1956.
-...
Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Saara tulee heprean sanasta sarai ’ruhtinatar’. Se on yli 4000 vuotta vanha nimi. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1709. Ida on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1864 ja muodossa Iida vuodesta 1893. Vilkunan mukaan Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu kantasanasta id-, mikä tarkoittaa työtä ja toimintaa. Samaa alkuperää on myös muinaisskandinaavinen ikuisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ida on myös pyhimyksen nimi. Jenna on muuntuma Johannasta. Suomen almanakassa Jenna on ollut vuodesta 1995. Johanna taas on Johanneksen sisarnimi ja tarkoittaa hepreassa ’Jumala on armollinen’ Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Tutustu esimerkiksi näihin verkkosivustoihin:
Kansainvälisen työnhaun opas:
http://www.aarresaari.net/kvtyonhaku.htm
Turun yliopistossa on tehty sivusto "Preparing for Work/Study Abroad"
http://users.utu.fi/jahonka/#Preparing
Kaavakkkeita, ohjeita ja täytettyjä cv-malleja Eu:n jäsenmaiden kielillä:
http://www.cedefop.eu.int/transparency/cv.asp
Työministeriön työnhakijapalvelut, työnhaku ulkomailta:
http://www.mol.fi/tyonhakijapalvelut/ulkomaat.html
Esimerkkejä työhakemuksista löytyy verkosta paljon, ilmaisiakin, katso esimerkiksi tätä: http://www.careers-gateway.co.uk/jobseek/lettersapplic/index.htm
Kirjastoissa on myös englanninkielisiä työnhakuoppaita, kokeile hakua Helmet-tietokannasta: http://www.helmet.fi Käytä sanahakua, hae...
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
