Mildred J. Hillin säveltämään "Happy birthday" -onnittelulauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia kuin Sauvo Puhtilan tuttu yksisäkeistöinen "Paljon onnea" (ks. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista: https://urly.fi/WGO).
Hilkka Norkamon versiossa "Olkoon onneksi" on kolme säkeistöä. Laulu löytyy nuotista Laulukerho : 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963). Laulu alkaa: "Olkoon onneksesi, olkoon onneksesi". Toinen säkeistö alkaa: "Ilon silmillesi". Kolmas säkeistö alkaa: "Tänne ystäväsi".
Erkki Ainamon versiossa "Onneksi olkoon" on siinäkin kolme säkeistöä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Toinen säkeistö alkaa: "Nämä yrtit nyt tuo". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän...
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
Martti Jäppilän salanimellä M. Maja säveltämän ja sanoittaman Lumihiutaleita-kappaleen sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikokoelmista:
- Suuri toivelaulukirja 19
- Tangon ja valssin hurmaa : 50 suomalaista suosikkia
- Tunnetuimmat suomalaiset tangot
- Uusi kultainen tangokirja
Siihen, mikä on tällä hetkellä uhanalasin nisäkäs, on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat kannan suuruuden lisäksi myös esim. lajin levinneisyysalueen koko, lisääntymiskyky, eloonjäävien jälkeläisten määrä ja lajiin kohdistuvat ympäristötekijät.
Osoitteessa http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/lajilista/uhalelai.htm on luettelo Suomen uhanalaisista eläimistä 1992-1997. Luettelo on jaettu jo hävinneisiin, erittäin uhanalaisiin, vaarantuneisiin, silmälläpidettäviin taantuneisiin, silmälläpidettäviin ja luettelosta poistettuihin eläimiin. Mainitulla aikavälillä ahma kuuluu erittäin uhanalaisiin, liito-orava silmälläpidettäviin taantuneisiin ja ilves silmälläpidettäviin harvinaisiin.
riskit jne. Mainitsemistasi...
Saksalaisesta kirjailijasta Gabi Adamista ei löydy tietoa kirjoista. Kirjasammosta löytyvät Adamin
teokset suomeksi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf98fefa5-2e21-4d7c-945b-1…
Lauri Pohjanpään runo Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri (Aisopoon aiheen pohjalta) ilmestyi ensimmäisen kerran Pohjanpään yhdeksännessä runokokoelmassa Sininen hämärä (WSOY, 1933). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989) sekä useasta runoantologiasta, joista mainittakoon esimerkiksi Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla [3] (WSOY, 2000).
Metakieli on, Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan, tieteen kieli, jolla kuvataan toista kieltä tai muuta symbolijärjestelmää.
Yleisen kielitieteen professorin, Fred Karlssonin mukaan metakieli on erityiskieltä, jollaisia eri tieteet ovat kehittäneet ilmaistaakseen täsmälliseti tutkimuksen tulokset. Kielitieteissä on yleistä, että metakielenä on jokin luonnollinen kieli, jota täsmennetään teoreettisilla käsitteillä (ks. "Yleinen kielitiede").
Metateksteillä tarkoitetaan puolestaan tekstejä teksteistä: metateksti kertoo, millä tavoin teksti etenee, toisaalta se myös arvottaa tekstiä(ks. Iisa ja Piehl "Tekstintekijän käsikirja").
Tutkielmissa verrataan ja arvioidaan yleensä useanlaisia määritelmiä keskenään, esim. arkimääritelmiä,...
Kysymäsi laulun nimi on Laulan opettajistani. Sen on säveltänyt Ilkka Kuusisto, kuten arvelitkin, mutta se ei ole osa laajemmasta teoksesta vaan erillinen kuorolaulu.
Nuotti ja/tai cd-levy/c-kasetti/LP-levy löytyy joistakin kirjastoista Suomessa ja ne ovat saatavissa kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Internet-sivulta monihaku.kirjastot.fi voit itsekin katsoa, miltä äänitteiltä ja mistä kirjastoista laulu löytyy.
Massey Fergusonista on olemassa korjauskirja, joka on ilmestynyt vuonna 1990: Massey Ferguson shop manual.
Aikaisemmin on etätietopalvelussa kysytty Massey Ferguson 130 korjausopasta. Tässä vastauksessa oli netistä löytynyt englanninkielinen käsikirja
http://lisalizard.orconhosting.net.nz/fergie/manuals.html . Etsimällä netistä löytyi muitakin käsikirjoja, joista osa tosin oli kaupallisia.
Traktoreiden teknisiä tietoja http://www.konedata.net/Traktorit/traktorit.htm .
Seuraavissa vanhemmissa teoksissa käsitellään traktoreiden korjausta:
- Hemmi, Jaakko: Dieseltraktori, 1963. Tämän teoksen traktoriluettelossa on mainittu Massey-Ferguson 25, 35 ja 65.
- Hemmi, Jaakko: Traktorit : niiden rakewnne, toiminta, käyttö ja huolto, 1956.
-...
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Olettaisin että leipäjauhoilla tarkoitetaan hiivaleipäjauhoja. Myllyn Parhaan nettisivuilla kerrotaan, että hiivaleipäjauhot valmistetaan kuorikerrosta lähellä olevasta vehnäytimen osasta ja se sisältää lähellä jyvän kuorta olevat ravintorikkaat osat, jotka tekevät jauhosta tummempaa ja kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/tuotteet/jauhot/hiiva…
Jauhojen paino vaihtelee hieman. Esimerkiksi desilitra erikoisvehnäjauhoja painaa 70g, puolikarkeat vehnäjauhot painavat 60g, hiivaleipäjauhot 55g. (Laaksonen & Toivonen: Taitava leipoja). Painosta voi hiukan päätellä, laittaako jotain toista jauhoa vähän enemmän tai vähemmän kuin reseptissä sanotaan. Jauhon korvaaminen toisella muuttaa...
Valitettavasti E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. Vanhempia ohjelmistoversioita käyttävillä laitteilla ei voida taata riittävää tietoturvaa, siksi E-kirjasto ei toimi niillä. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjasto | Kansalliskirjasto
Tässä on suora lainaus Eero Paloheimon artikkelista Maapallo ja metsät.
"Metsien puumateriaali koostuu etupäässä selluloosasta, hemisellu- loosasta ja ligniinistä, jotka kaikki ovat hiilen, hapen ja vedyn mutkikkaita yhdisteitä. Puumateriaalin kuivapainosta noin puolet on hiiltä. Maapallon metsät sisältävät erään arvion mukaan hiiltä 359 Gt sitoutuneena itse kasvien maanpäälliseen ja maanalaiseen osaan ja 787 Gt sitoutuneena metsämaiden maaperään. Metsien hyödynnettävän osan hiilipitoisuus on huomattavasti pienempi, noin 100 Gt. Hiili muuttuu mätänemis- ja palamisprosesseissa ilmakehän hiili- dioksidiksi ja sitten uudelleen yhteyttämisen avulla uusien puiden ja muiden kasvien raaka-aineeksi.
Tasapainoisissa oloissa hiili kiertää maan ja...
Venäjän nykyinen kansallislaulu lauletaan vanhan Neuvostoliiton kansallislaulun eli Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelellä. Sanat on molempiin kirjoittanut Sergei Mihalkov. Virallista käännöstä ei löytynyt, mutta raakakäännös löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni
Kielitoimiston sanakirjan (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan historioitsija on historiankirjoittaja.
Wikipedia määrittelee historioitsijan henkilöksi, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historioitsija
Tutkija taas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa.
Sanat ovat merkitykseltään osin päällekkäiset, mutta historiantutkija viittaa ehkä enemmän jossakin tutkimuslaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Sama henkilö voi käsittääkseni olla molempia.
Tutkija on englanniksi "researcher",...
Eläimiä, joilla on ihmistä paljon kehittyneempi kuulo, ovat mm. lepakot, elefantit, valaat, delfiinit, hiiret, päästäiset, koit, heinäsirkat, kissat ja myyrät. Kun eläimen tuottama ääni on tarpeeksi korkea tai matala, ei ihminen sitä kykene paljaalla korvalla kuulemaan.
Jussi Viitala kirjoitti kirjassaan Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2003) näin; "Lepakoiden kolmiulotteinen maailma, jossa ne taitavasti lentäen suunnistavat, rakentuu ympäristön kohteista heijastuvien kaikujen varaan. Ne lähettävät hyvin lyhyitä ja hyvin korkeita ääni-impulsseja, jotka sitten heijastuvat ympäristön kohteista. Tämä äänikuva on niin tarkka, että sen avulla lepakot havaitsevat pienimmätkin kohteet. Lepakko ikään kuin näkee korvillaan...
Vähänpuoleisesti löytyy tietoa hänen lapsuudestaan ja lapsuuden perheestään. Seuraavassa linkissä hän kertoo jotain omasta lapsuudestaan.
http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Wikipedian sivulta löytyy hiukan tietoa hänestä, esim. hänen oikea nimensä Petri Pykälä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Yleistä tietoa Ilkka Remeksestä ja hänen kirjoistaan löytyy monista kirjaston kirjoista, kuten esim.
Tarkka, Pekka: Kotimaisia nykykirjailijoita
Kotimaisia nykykertojia osa 3
Kodin kuvalehdessä 1999 no.17, s. 14-16 on Tarja Hirvasnoron artikkeli: Tuntematon Remes, mutten tiedä onko siinä mitään hänen lapsuuden perheestään. Kodin kuvalehdessä, (no.4, 2001), kerrotaan Ilkka Remeksen omasta perheestä mm. seuraavaa: Hänen vaimonsa...
Henrik Ibsenin (1828-1906) Villisorsa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa 1885. Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää mutta suhteellisen onnellista elämää pienessä ullakkoasunnossaan. Menneisyyden vaikeat tapahtumat ovat jättäneet jälkensä, mutta halu elää on tallella. Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään, joiden aikana vanhat haavat revitään auki, valheet paljastetaan kovalla hinnalla. Kirjan johtoajatus on: "Jos riistätte keskitason ihmiseltä hänen elämänvalheensa, riistätte häneltä samalla onnen."
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
