Rekisteröitymistä pyydetään monista syistä, myös käyttäjän oman turvallisuuden takaamiseksi. Kun rekisteröityy vaikkapa keskustelufoorumille ja kirjautuu sisään tunnuksillaan, omia viestejä voi tarpeen tullen muokata tai poistaa myöhemmin. Jos haluaa löytää kirjekaverin, joutuu jossakin vaiheessa luovuttamaan nimensä ja yhteystietonsa, mikä ei ole kovin tietoturvallista avoimessa verkossa ilman rekisteröitymistä.
Esimerkiksi PenPal-sivusto vaatii kirjautumisen, mutta heidän käyttöehtojensa mukaan sähköpostiosoitteen voi pitää salattuna: voit siis keskustella potentiaalisten kirjekavereiden kanssa ilman, että sähköpostiosoitteesi paljastuu heille.
Penfriend Club ei vaadi rekisteröitymistä. Siellä voi ottaa suoraan...
Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira...
Shakkipelin avauksista löytyy tietoa Avainsiirtoja - shakin opetussivustosta, https://www.avainsiirto.fi/ajankohtaista/uutinen/374 ja esim. Chess.comista, https://www.chess.com/fi/article/view/parhaat-shakkiavaukset-aloittelij…
Shakin säännöt löytyvät shakkiliiton sivulta, https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-s%C3%A4%C…
Tästä pdf:stä löytyy myös esimerkkejä pelitilanteista, http://www.shakki.net/koulut/hannunniittu/shakkikoulu/shakin_saannot.pdf
Makupalat.fi:sta löytyy lisää shakkisivuja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A62941
Shakkikirjoja löytyy kirjastosta, https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%2…
Valitettavasti en onnistunut löytämään mitään luotettavaa lähdettä, joka osoittaisi yhteyden Sirkesaloon.
Samasta runosta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palvelussa noin 15 vuotta sitten, tällöin runo oli löydetty harrastajarunoilijoiden rakkausrunot.fi-nettipalvelusta. Runoa ei löydy enää palvelusta, eikä alkuperää toki voi anonyymin nettirunon perusteella tietääkään.
http://www.kysy.fi/kysymys/kenen-runo-lahdit-niin-hiljaa-etta-aamu-vain-kuuli-sylissaan-matkalle.
Samankaltainen muistoruno ”Lähdit niin hiljaa, vain taivas sen kuuli ja matkaan sinut saattoi lempeä tuuli.” löytyy useista korteista ja adresseista Nina Ramstadiuksen nimellä. Sirkesalo-yhteys on harmillisesti yhä mysteeri, ellei...
Näyttelyharrastus on helppo aloittaa työväenopiston tai kansalaisopiston näyttämötaiteen kursseista. Esimerkiksi Järvenpään työväenopistossa on järjestetty näyttämötaiteen kursseja sekä nuorille että aikuisille. Opistojen ohjelmat löytyvät kunkin opiston nettisivuilta lukukauden alussa.
Voit tietysti myös tiedustella suoraan eri harrastajateattereista, tarvitaanko niissä lisää esiintyjiä. Tuusulassa toimivat esim. Mikä Mikä Teatteri, Teatteri T ja Tuusteatteri. Keravalla toimivat Keravan Teatteri ja Vekara Teatteri, sekä Järvenpäässä Järvenpään Teatteri.
Suomen Harrastajateatteriliiton sivuilta osoitteesta http://www.shtl.fi löytyy tietoa esim. teatterikursseista.
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla...
Kysytty laulu on nimeltään Lasten Karjala. Sen tekstin on tehnyt Heikki Kirkinen ja sävelen Pentti Paalanen.
Laulu on julkaistu nuottikokoelmassa Laulelmakilpailun satoa : Karjalaiset kesäjuhlat 1992 : kooste Laulelmakilpailun 1992 tuomariston julkaistavaksi valitsemista sävellyksistä. Nuottia on yksi käsikirjastokappale (ei-kotilainattava) Joensuun kaupunginkirjastossa.
Jos haluaa kirjoittaa sanat ylös levyltä, kotilainaksi on Vaara-kirjastoista saatavissa laulun sisältävä CD-levy Tämä kylä.
Nainen tummissa -laulun sanat pitäisi löytyä nuottikokoelmasta Hitit - 70-luku (toim. Ari Leskelä, 1997). Kyseessä on Uriah Heepin kappale Lady in black, jonka suomenkieliset sanat ovat Vexi Salmen. Sen on esittänyt suomeksi Lemon-niminen yhtye.
Lemonin esittämänä se löytyy mm. levyiltä Kun rock'n'roll tuli Suomeen 3 - Mikset mua huomaa (1999); First (esitt.), 20 suosikkia - Meni hermot (1999); ja 70-luvun parhaat 2 - 20 hittiä vuosilta 1972-1973. Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi).
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtetee kunnon mukaan 2:n ja 120:n euron välillä. 10 markan kolikon arvo asettuu kunnon mukaan 1-300 euron välille. Lisätietoa vanhojen rahojen arvosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta http://www.numismaatikko.fi/.
Leima on Porzellanwerk Reichenbach -nimisen valmistajan. Numerokoodi kertoo astioissa usein valmistusvuoden ja kuukauden.
Robert E. Röntgenin teoksesta Deutsche porzellanmarken von 1710 bis heute (2007) saattaisi löytyä lisätietoa. Voit kaukolainata sen omaan kirjastoosi.
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi hakea teoksia aiheesta käyttämällä aihehakua ja antamalla asiasanaksi kansanhuolto. Näin löytyy seuraavat teokset: Utrio, Meri: Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi, Helsinki : Tammi, 1994; Kallioniemi, Jouni: Kotirintama. 2 : Sotavuosien Suomi 1939-1945, naisten ja lasten silmin, [Turku] : Vähäheikkilän kustannus, 2003 (Jyväskylä : Gummerus); sekä Salovaara, Karli: Säännöstellen selvittiin : kansanhuoltoa 1939-1949,[Hki] : Kauppiaitten kustannus, 1977.
Tilastokeskuksen kirjastossa (www.tilastokeskus.fi:linkki Tilastokirjasto) on joitakin sota-ajan maataloustilastoja lukusalikäytössä.
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI