Etsitty runo on Lauri Pohjanpään Sininen metsä. Alun perin se julkaistiin Pohjanpään vuonna 1956 julkaistussa kokoelmassa Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille. Tämän lisäksi sen voi löytää esimerkiksi sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta ja Eläinrunojen kirja sekä Urho Somerkiven ja kumppanien laatimasta Otavan Neljännestä lukukirjasta.
Ammattikorkeakoulujen kirjastonhoitajat kuuluvat pääasiassa kahteen eri liittoon, jotka molemmat ovat Akavan jäsenjärjestöjä. Ne ovat KUMULA ja Informaatioalan akateemiset.
Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
Paavo Castrénin teos Antiikin myytit (Otava 2017) on tuore johdatus aiheeseen. Suositeltava on myös Maarit Kaimion, Paavo Castrénin ja Jorma Kaimion toimittama Antiikin myytit ja uskonnot (Otava 2007).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301422?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827729?lang=fin
Alf Henriksonin Antiikin tarinoita (WSOY 2004) taas on lähestymistavaltaan hieman erilainen yllä mainittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1291255?lang=fin
Lopuksi on mainittava Tarujen Hellas -teos (Karisto 1983), joka on käännös Gustav Schwabin 1800-luvulla julkaistusta Sagen des klassischen Altertums -teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore...
Arkikielen puotipuksu-sanan merkitys yleiskielessä on kauppa-apulainen.
Suomen kielen sanakirjoista löytyy hyvin vähän tietoa sanan alkuperästä. Sana puoti on lainaa ruotsin sanasta bod (kauppapuoti, aitta, koju). Suomen kirjakielessä puoti on ensi kertaa mainittu vuonna 1609.
Tarkempaa tietoa voi pyytää Kotimaisten kielten keskuksen Kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja (2009).
Kielitoimiston sanakirja; 2. osa, L-R (2012).
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P (1995).
Turun yliopiston emeritusprofessori
Kalevi Wiik on tutkinut suomalaisten alkuperää käyttäen hyväkseen genetiikan, arkeologian ja kielitieteenkin tuoreimpia tutkimustuloksia. Tältä pohjalta hän on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin, keitä me suomalaiset olemme ja mistä me tulemme.
Wiik on julkaissut aiheesta kirjan nimeltään Suomalaisten juuret, Atena 2004. Kirja on saatavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Toisessa teoksessaan Eurooppalaisten juuret, Atena 2002, hän jo käsitteli aihetta. Tiivistetysti hänen tutkimuksensa pyrkii osoittamaan, että geeniperimältään suomalaiset poikkeavat suhteellisen vähän muista eurooppalaisista ja haastaa aikaisemmat käsitykset alkuperästämme.Wiikin teoria on saanut osakseen kritiikkiä.
Wiikin teorian...
Ensimmäinen Kennedyn profiililla varustettu puolen dollarin kolikko, joka löytyy teoksesta "2009 Standard catalog of world coins 1901-2000", on vuodelta 1964 eikä se ole mitenkään harvinainen. Koska mainitsemaasi kolikkoa siis ei löydy tästä varsin kattavasta kolikkohakemistosta, sinun on parasta kääntyä asiantuntijan puoleen. Rahoja arvioi esimerkiksi Rahaliike Holmasto: http://www.holmasto.fi/index.php
Liikkeellä on maksullinen arviointipuhelin: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Voit myös keskustella asiasta esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton foorumilla: http://www.numismaatikko.fi/
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Numismaattiset liikkeet myös ostavat rahoja. Tietysti voit yrittää kaupata kolikkoa vaikkapa sivustolla http://...
Monetan asiakaspalvelun mukaan juhlarahan tämänhetkisen arvon tietää parhaiten Suomen numismaattinen yhdistys. http://www.snynumis.fi/. Puhelinnumero yhdistykseen on (09) 662281 tai 050-588 1105.
On aina mahdollista, että kirjailija käyttää fiktiivisessä teoksessa taiteellista vapautta faktojen suhteen.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyaikaiset, nailonista valmistetut sukkahousut yleistyivät Suomessa vasta 1960-luvulla, ja ne saapuivatkin kansainvälisille markkinoille vasta 1950-luvulla. Ks.
Säädyllistä ja säädytöntä : pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen ja Anna Niiranen (2019), etenkin sivut 288 ja 354.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3910207
sekä
Silkkisääret : naisten sukkien historia, suom. Nelli Iivanainen
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3115040
Toisaalta on viitteitä siitä, että esimerkiksi 1300-luvulla venetsialaisnuorukaiset käyttivät sukkahousujen...
Eri taudeilla on erilaiset tartuntatiet ja tartuntatavat. Kirjastoissa on paljon kirjoja tästä aiheesta. Kirjaston päätteillä tai Internetissä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ voit selailla kokoelmia valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla asiasanaksi tartuntaudit tai epidemiologia tai infektiot. Myös mikrobiologia voi olla hakusanana. Esimerkiksi Kodin terveyskirjaston Tartuntataudit tai Hänninen, Infektiotaudit ovat saatavilla monesta kirjastosta.
Perraultin sadun alkuperäisessä versiossa (Cendrillon ou la petite pantoufle de verre) ei kerrota Tuhkimon ristimänimeä. Ranskankielisessä tekstissä viitatataan vain "häneen" (ransk. "elle").
Lähetin kysymyksesi Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon, josko heidän sienituntijansa voisi valaista asiaa, mutta en ole vielä saanut vastausta. Itse en ole kuullut sienien myrkyn tarttuvan kuvaamillasi tavoilla, mutta ainakin ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa mahdolliselta. Sienioppaissa yleensä kehotetaan vain välttämään epäilyttävien tai tunnistamattomien sienien poimimista ja varsinkin syömistä, mutta ei kerrota voiko myrkky "tarttua" pinnoilta. Merkitystä on varmaankin sillä, mistä ja kuinka vaarallisesta myrkkysienestä on kysymys tai miten pitkään ne ovat kosketuksissa muihin sieniin.
Tea von Bonsdorff (2020) kertoo kirjassa Ruokasienet Suomen luonnossa, että Suomessa tunnetaan yli 50...
Helmet-kirjastoilla ei ollut varaa hankkia elokuvapalveluita. Kirjastot maksavat elokuvapalveluiden tuottajille käytön mukaan ja koska alueella asuu yli miljoona ihmistä, käyttö olisi varsin isoa ja maksut korkeita (siis kirjastolle, asiakkaalle palvelu on tietenkin maksuton).
Kirjastonhoitajia ja muita kirjastoalan ammattilaisia koulutetaan monella tasolla oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Oppilaitoksista ja tutkinnoista on koottu tietoa kirjastot.fi-sivustolle:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla on tietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Lapin kunta Simo sijaitsee Simojoen suulla ja kunnassa on monia muitakin Simo-alkuisia nimiä. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä. Se voi olla saamelaista alkuperää. Se voi myös perustua pohjoisvenäläiseen sanaan sima, joka tarkoittaa mm. kärkeä. Tähän sanaan perustuvaa lainasanaa järvellä liikkuneet karjalaiset ovat voineet käyttää paikan nimeämiseen. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
Markku Variksen teos Ikävä erätön ilta: suomalainen eräkirjallisuus (2003) on jo lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa. Siitä löytyy hyvin lyhyt esittely osoitteesta http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=8879
Vuonna 2002 on ilmestynyt teos Kotimaiisa eräkirjailijoita 1., mutta siinä on lähinnä esitelty kirjailijoita, jonkin verran tietoa löytyy myös tästä kirjallisuuden lajista yleensä.
