Suomitutka on Sanoman uusi laaja kuluttajapaneeli, jossa suomalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä mediaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä markkinointiin liittyen:
www.suomitutka.fi
Suomalaisten sukunimien alkuperiä ja merkityksiä löytyy sukunimikirjoista. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) lienee laajin esitys niistä. Vanhempia teoksia ovat ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ja Mikkosen ja Paikkalan ”Suomalaiset sukunimet” (Weilin+Göös, 1993). Ulkomaalaisten nimien alkuperiä löytyy Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://surnames.behindthename.com.
Välttämättä kaikkien sukunimien alkuperiä ei kirjoista löydy, mutta yleisimmät sukunimet lienee otettu mukaan aika kattavasti. Kirjojen selityksiin kannattaa suhtautua riittävällä varauksella, koska ne saattavat olla välillä vain arveluita. Sukunimillä voi olla myös useita eri alkuperiä, joten kirjojen selityksiä ei voi ihan...
Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista ei ikävä kyllä löydy suoraa vastausta kysymykseen Suomen sateisimmasta ja kuivimmasta paikkakunnasta.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1971-2000 säähavaintotietojen perusteella. Julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000 (Ilmatieteen laitos, 2002) luettelee keskimääräiset kuukausittaiset ilmanpaineen, ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sateen ja lumen tilastot havaintoasemittain. Suuntaa-antavaa tietoa sateisimpien ja kuivimpien alueiden sijainnista voi saada julkaisuun sisältyvästä kartasta Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971-2000. Sama kartta on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot), josta...
Muumit ovat fiktiivisiä eli kuvitteellisia hahmoja, joten niillä ei ole yksiselitteistä mittakaavaa tosimaailmaan nähden. Jos kuitenkin ajattelemme, että muumien maailmassa usein "normityypeiksi" ajatellut hemulit olisivat keskimääräisen aikuisen (miehen) kokoisia, kaikki muumit ovat selvästi näitä lyhytkasvuisempia, tosin vartaloltaan pyöreänpulleata mallia. Toisaalta Tuutikki, jonka esikuvana oli Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä, on kooltaan lähempänä muumeja kuin hemuleita, joita edustaa mm. poliisipäällikkö. On myös muistettava, että muumien maailmassa esiintyy myös hyvin pienikokoisia hahmoja, suhteelliselta kooltaan pieniä lapsiakin pienempiä. Ehkä onkin parasta ajatella, että muumit ovat juuri sen kokoisia kuin heidän...
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Esim. Valittujen Palojen kustantamassa "Nyt on juhlan aika"-kirjassa sanotaan voileipäkakkujen tulleen muotiin Suomessa 1960-luvulla (makeiden täytekakkujen ohjeita alkoi esiintyä suomalaisissa keittokirjoissa 1800-luvun lopulla). Voileipien historia ulottuu tietenkin pidemmälle esim. tanskalaiset ovat löytäneet ensimmäiset maininnat kuuluisasta smörrebrödistään näytelmäkirjailija Holbergin (1684-1754) teoksista (Nyyssönen, Hannu: Smörrebröd on parasta).
Näkyy riippuvan kirjasta, kuinka Sveitsin ilmastoa kuvataan; niinpä Sveitsissä vallitsee "keskieurooppalainen mannerilmasto, johon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät..."(GEO,osa 8, kysy tätä kirjaa omasta kirjastostasi) tai "manner- ja vuori-ilmasto, vaihtelee paljon pinnanmuodosta ja korkeudesta riippuen..." (Maailma nyt, osa Länsi- ja Keski-Eurooppa. Kysy omasta kirjastostasi tätäkin kirjaa). Lyhyttä englanninkielistä tietoa Sveitsin ilmastosta löydät netistä esim. valitsemalla http://www.lib.hel.fi/mcl ja sitten valitsemalla sveitsin ja world facta bookin. Siellä on myös muuta maantietoon liittyvää tietoutta.
Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa...
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria ollenkaan. Se esiintyy vain samannimisessä televisiosarjassa. Hamsteria ei siinä kutsuta millään nimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy mm. Peukaloisen retket -sanoilla hakemalla muitakin aiheeseen liittyviä vastauksia.
Molekyylikaavalla kuvataan kemiallisen yhdisteen koostumusta. Jaloviina ei ole yhdiste, vaan seos, eikä sillä näin ollen ole kemiallista kaavaa.
Aineet voidaan luokitella kahteen ryhmään: puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhtaita aineita ovat alkuaineet ja kahdesta tai useammasta alkuaineesta koostuvat kemialliset yhdisteet - tällaisia ovat esimerkiksi rauta, sokeri tai etanoli. Puhtaat aineet ovat homogeenisia materiaaleja, joilla on yhtenäinen koostumus ja muuttumattomat erikoisominaisuudet. Kemiallisia kaavoja käytetään ilmaisemaan puhtaiden aineiden koostumusta. Esimerkiksi veden kemiallinen kaava H2O tarkoittaa, että vesimolekyylissä on kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi.
Kemiallisessa mielessä alkoholeja ovat esimerkiksi metanoli (...
WSOY:n Iso Tietosanakirja kertoo propyleeniglykolista näin:
"Propyleeniglykoli, 1, 2-propaanidioli, CH3-CHOH-CH20H, väritön makeanmakuinen neste, jota käytetään muovien valmistukseen, jarru-, hydraulisiin ja pakkasnesteisiin sekä liuottimena. Propyleeniglykolia on Käytetty leivonnaisissa lisäaineena estämään niiden homehtumista. Tutkimuksissa aine on kuitenkin todettu terveydelle vaaralliseksi: se on myrkyllistä ja vaurioittaa geenejä. Niinpä propyleeniglykolin käyttö lisäaineena kiellettiin Suomessa 1994."
Tässä muutamia nettilinkkejä:
http://www.tsr.fi/tutkittu/1992/92249.html
http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/bio/bmkes00.html
http://www.elintarvikevirasto.fi/tiedotteet/tiedotteet/tied2796.html
http://www.britannica.com/eb/article...
Urbaanin sanakirjan mukaan "sos" on paitsi hätäkutsu (Save Our Souls) myös lyhenne sanoista Sut On Servattu. Servatun merkitys taas Urbaanin sanakirjan mukaan on "laittaa toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa". "Living"-sanalle ei löytynyt merkitystä, ellei se sitten ole vain englannin kielen elävää merkitsevä sana.
Urbaanin sanakirjan kautta löytyy lisää sanoja ja sanontoja, mm. tämän hetken Top 10 -lista:
https://www.urbaanisanakirja.com/
Ylen sivuilta löytyy myös nuorten trendisanatesti, joka kuitenkin lienee auttamattomasti vanhentunut, onhan se jo yli vuoden vanha:
http://yle.fi/uutiset/3-7948476
Helsingin puhekielestä tai -kielistä on kirjoitettu tutkimus:
Helsingissä puhuttavat suomet : kielen indeksisyys ja sosiaaliset...
Malleja löytyy asiakirjaoppaista, esimerkiksi Lakitieto 3:sta sekä sen edellisistä painoksista Asiakirjakaavoja selityksineen, jotka ovat Esko Hakkilan ja Heikki Simolan kirjoittamia. Niitä on hyvin saatavilla Suomen kirjastoista, eivätkä kaavat ole vuosien varrella muuttuneet. - Kaksi todistajaa tarvitaan.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy vastaus kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b59d… . Siinä mainituissa lähdeteoksissa kerrotaan Annika-nimestä lisää.
Kansankuvauksen juuria suomalaisessa kirjallisuudessa voi etsiä aina kansanrunoudesta asti, mutta varsinaisena kansankuvauksen kulta-aikana pidetään kautta 1900-luvun alusta 30-luvulle. Myös aivan uusimmasta nykyproosasta löytyy esimerkkejä kansankuvauksesta.
Kai Laitinen kertoo teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia (Otava, 1997) Runebergin, Ahon ja Kiven lisäksi mm. Johannes Linnankosken, Maila Talvion, Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ja Maria Jotunin kansankuvausta sisältävistä teoksesta. Uudempia tyylisuunnan edustajia ovat esim. Simo Hämäläinen, Anu Kaipainen ja Juhani Syrjä.
Em. Suomen kirjallisuuden historian lisäksi Kai Laitinen on kirjoittanut kansankuvauksesta teoksessa nimeltä Metsästä kaupunkiin (Otava, 1984). Myös Juha...
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon. Lopullisesti Uuteen testamenttiin kuuluvien kirjojen kokoelma kanonisoitiin eli virallistettiin Karthagon kirkolliskokouksessa vuonna 397.
Raamattutietoa löytyy netistä esim. Wikipediasta hakusanoilla Raamattu, Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Ohessa linkit kyseisille sivuille:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_testamentti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_testamentti
Uuden testamentin kaanonista löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuden_testamentin_kaanon
Luettelo Raamatun kirjoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Raamatun_kirjoista
Nikean kirkolliskokouksesta löytyy tietoa tästä linkistä:
http://fi....
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna.
Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti.
Myös ”Elisabet” on...
Tavallisin syy maidon juoksettumiseen ovat ruuan happamat raaka-aineet, kuten tomaattisose, sinappi, viini, kasvikset ja hedelmät sekä niistä tehdyt mehut. Ne olisi hyvä lisätä ruokaan vasta valmistamisen loppuvaiheessa.
Ainakaan uuniohrapuurossa näitä aineita tuskin kuitenkaan on. Myös suola voi juoksettaa maidon, kuten arvelitkin. Se kannattaa lisätä vasta valmiiseen ruokaan.
Maidon käytöstä ruuanvalmistuksesta löytyy tietoa ja vinkkejä vaikkapa Maito ja Terveys ry:n sivuilta:
http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=3&n=147
