Shakkipelin avauksista löytyy tietoa Avainsiirtoja - shakin opetussivustosta, https://www.avainsiirto.fi/ajankohtaista/uutinen/374 ja esim. Chess.comista, https://www.chess.com/fi/article/view/parhaat-shakkiavaukset-aloittelij…
Shakin säännöt löytyvät shakkiliiton sivulta, https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-s%C3%A4%C…
Tästä pdf:stä löytyy myös esimerkkejä pelitilanteista, http://www.shakki.net/koulut/hannunniittu/shakkikoulu/shakin_saannot.pdf
Makupalat.fi:sta löytyy lisää shakkisivuja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A62941
Shakkikirjoja löytyy kirjastosta, https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%2…
Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Valitettavasti en onnistunut löytämään mitään luotettavaa lähdettä, joka osoittaisi yhteyden Sirkesaloon.
Samasta runosta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palvelussa noin 15 vuotta sitten, tällöin runo oli löydetty harrastajarunoilijoiden rakkausrunot.fi-nettipalvelusta. Runoa ei löydy enää palvelusta, eikä alkuperää toki voi anonyymin nettirunon perusteella tietääkään.
http://www.kysy.fi/kysymys/kenen-runo-lahdit-niin-hiljaa-etta-aamu-vain-kuuli-sylissaan-matkalle.
Samankaltainen muistoruno ”Lähdit niin hiljaa, vain taivas sen kuuli ja matkaan sinut saattoi lempeä tuuli.” löytyy useista korteista ja adresseista Nina Ramstadiuksen nimellä. Sirkesalo-yhteys on harmillisesti yhä mysteeri, ellei...
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla...
Kysytty laulu on nimeltään Lasten Karjala. Sen tekstin on tehnyt Heikki Kirkinen ja sävelen Pentti Paalanen.
Laulu on julkaistu nuottikokoelmassa Laulelmakilpailun satoa : Karjalaiset kesäjuhlat 1992 : kooste Laulelmakilpailun 1992 tuomariston julkaistavaksi valitsemista sävellyksistä. Nuottia on yksi käsikirjastokappale (ei-kotilainattava) Joensuun kaupunginkirjastossa.
Jos haluaa kirjoittaa sanat ylös levyltä, kotilainaksi on Vaara-kirjastoista saatavissa laulun sisältävä CD-levy Tämä kylä.
Nainen tummissa -laulun sanat pitäisi löytyä nuottikokoelmasta Hitit - 70-luku (toim. Ari Leskelä, 1997). Kyseessä on Uriah Heepin kappale Lady in black, jonka suomenkieliset sanat ovat Vexi Salmen. Sen on esittänyt suomeksi Lemon-niminen yhtye.
Lemonin esittämänä se löytyy mm. levyiltä Kun rock'n'roll tuli Suomeen 3 - Mikset mua huomaa (1999); First (esitt.), 20 suosikkia - Meni hermot (1999); ja 70-luvun parhaat 2 - 20 hittiä vuosilta 1972-1973. Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi).
Ryvässipulia myydään hyvinvarustetuissa puutarhaliikkeissä. Kannattaa tiedustella Suomen hyötykasviyhdistyksestä tarkempia kasvatusohjeita. Ryvässipuli muistuttaa salottisipulia , kotimainen muunnos( pyöreä muodoltaan) . Salottisipulia on ollut myynnissä mm. Stockmann Helsingin keskustan puutarhaosastolla.
Timo on varhaisperunalajike. Sitä myydään esimerkiksi toreilla ( mm. Hakaniemen-tori Helsinki) ja puutarhamyymälöissä. Sitä voi ostaa kapoittain torilta. Puutarhamyymälöissä valmiiksi pakatuissa verkkopusseissa.
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
Kasvin suomenkielinen nimi on pirunkoura. Sitä käytetään tulehduksellisten reumasairauksien hoitoon. Sen avulla voidaan vähentää muiden lääkkeiden määrää.
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu1102/3.htm
Lisää tietoa rohdosvalmisteista löydät Lääkelaitoksen sivuilta http://www.nam.fi/laaketeollisuus/rohdosvalmiste/index.html
Voit myös hakea tietoa hakukoneella esim. Googlella http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakuruutuun sanan harpagophytum tai pirunkoura.
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,...
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtetee kunnon mukaan 2:n ja 120:n euron välillä. 10 markan kolikon arvo asettuu kunnon mukaan 1-300 euron välille. Lisätietoa vanhojen rahojen arvosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta http://www.numismaatikko.fi/.
Leima on Porzellanwerk Reichenbach -nimisen valmistajan. Numerokoodi kertoo astioissa usein valmistusvuoden ja kuukauden.
Robert E. Röntgenin teoksesta Deutsche porzellanmarken von 1710 bis heute (2007) saattaisi löytyä lisätietoa. Voit kaukolainata sen omaan kirjastoosi.
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjailija Maila Talvion ehdotusta mukaillen Suomen lipun päiväksi nimetyn liputuspäivän taustalla on Suomalaisuuden liiton 1920-luvulla käynnistämä kampanja Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käytäntöön. Aiheesta laadittiin sanomalehtikirjoituksia ja vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Suunnitteilla oli myös Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelevä julkaisu. Niin ikään pohdinnan kohteena oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdolla oli myös tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivä 17.7. Lopulta valinta osui juhannukseen sillä perusteella, ettei päivä...