Aino Aalto suunnitteli alunperin Bölgeblick-nimellä tunnetun lasiston Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailuun 1932. Kaadin on pysynyt Iittalan tuotannossa lanseeraamisvuodestaan asti. Tarkempaa valmistusvuotta kuvan kaatimelle ei pysty sanomaan.
Lisätietoa: https://www.finnishdesignshop.fi/fi-fi/tuote/aino-aalto-kaadin-120-cl-kirkas
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Varsinais-Suomen historia II (1938)
Varsinais-Suomen historia III (1935)
Hämeen Härkätiellä (2002)
Kaikki nämä ovat saatavilla mm. Auran kirjastosta.
Näiden lisäksi suosittelen Heli Laaksosen runokokoelmia:
Pulu uis
Raparperisyrän
Jänes pussis (äänikirja)
sekä Heli Laaksosen kirjoituksia teoksessa Sekaherelmäpuu.
Näistä saa jo oivallisen kuvan varsinaissuomalaisesta luonteesta ja elämäntavoista.
Noin yleensä varsinaissuomalaisia pidetään varautuneina, hiukan sisäänpäin lämpiävinä, ennakkoluuloisina kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Myös varautuneisuus ja omanarvontunto liitetään usein Varsinais-Suomen asukkaisiin. Sanotaan, että ihmiset Varsinais-Suomessa eivät helposti antaudu juttusille vieraiden kanssa ja...
Valitettavasti emme voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimet Metta ja Mette ovat saksalaisia lyhentymiä nimestä Mathilde (Suomessa yleensä Matilda). Mathilde puolestaan on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild(voima + taistelu, siis voimakas taistelija). Pyhä Mathilde, jonka kuolinpäivä oli 14.3., oli saksalaisen kuninkaan Henrik I:n (k.936) puoliso. Pyhä Mathilde oli tunnettu hyväntekeväisyydestään, viisaudestaan ja perustamistaan luostareista. Suomen almanakassa Matildan nimipäivä on perinteisenä päivänä, eli 14.3. Mathilde-nimen lyhentymiä ovat eri kielissä esim. englannin Maud ja ranskan Maude.
Nimen alkuperä ei kuitenkaan ole aivan näin selvä. Eeva Riihosen kirjasssa Mikä...
Kyllä, se on Kallion kirjaston varastossa. Sen saa Kallion kirjastosta siellä käymällä tai sen voi myös varata ihan tavalliseen tapaan. Kirjastossa virkailija noutaa sen Sinulle.
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan rahojen arvo vaihtelee rahan kunnon ja yleisyyden mukaan.
5 penniä vuodelta 1888: hinta 2€ - 240€. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 2€.
500 mk vuodelta 1956: hinta 2€ - 50€. Tav. 20€.
20 mk vuodelta 1939: hinta 0,50€ - 30€. Tav. 1€.
10 mk vuodelta 1932: hinta 0,50€ - 150€. Tav. 0,50€.
5 mk vuodelta 1948: hinta 0,50€ - 10€. Tav. 0,50€.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Joulukuusia voidaan myrkyttää erilaisilla valmisteilla. Lisätietoa: Joulupuukirja - Joulupuun kasvatuksen perusteet Suomessa (2007), luku 7 (s. 101 ->).
Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Hyvä suomenkielinen kirjasarja esimerkiksi kouluesitelmän tekijälle on Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluva Maailma tänään. Mauritaniasta kerrotaan sarjan 16. osassa.
Maailma tänään [16]: Pohjois-Afrikka
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1998
ISBN 87-427-0810-9 (sid.)
Muita suomenkielisiä Mauritaniasta kertovia kirjoja on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa vähän. Edellämainitun Maailma tänään [16] lisäksi on suomenkielellä saatavissa ainoastaan
Länsi-Sahara : Viimeinen siirtomaa
Helsinki : Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2004 (Vantaa : Dark)
ISBN 952-471-434-5 (nid.)
(Tämä kirja kertoo lähinnä konflikteista ja poliittisista kriiseistä)
Jos mauritanialainen musiikki kiinnostaa, niin tässä olisi muutamia CD-levyjä:
Malouma (esitt...
Leima on Porzellanwerk Reichenbach -nimisen valmistajan. Numerokoodi kertoo astioissa usein valmistusvuoden ja kuukauden.
Robert E. Röntgenin teoksesta Deutsche porzellanmarken von 1710 bis heute (2007) saattaisi löytyä lisätietoa. Voit kaukolainata sen omaan kirjastoosi.
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkielenään ruotsinkielisiä, mikä on runsaat viisi prosentti väestöstä.
lähde: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/ruotsinkielisilla-kesk…
Ei liene niin, että ihmiset todellisuudessa ajattelevat samalla tavoin, vaikka aatesuunta olisikin yhteinen. Kommunistisen puolueen manifestissä löytyy kommunistisen ideologian ydin. Siihen voi tutustua esim. täällä, https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1848/kommunistisen-puolueen-manifesti/index.htm . Ehkäpä perusajatus on, että kaikki kuuluu kaikille tai että mikään ei kuulu kenellekään.
Olisiko kyseessä Ulyssess-kirjan värikoodausprojekti netissä?
http://m.joyceproject.com/info/colorcoding.html
Painettua kirjaa en minäkään nopealla selailulla löytänyt, mutta kenties tuo projekti on julkaistu myös kirjana.
Leena Lindqvistin toimittamassa teoksessa Taiteilijan tiellä : Eero Järnefelt 1863-1937 on laaja artikkeli Järnefeltin alttaritaulumaalauksista. Järnefelt maalasi yhteensä viisi alttaritaulua. Niiden malleista ei ole mitään mainintaa ja ilmeisesti Järnefelt hahmotteli taulujen henkilöt siveltimestään ilman eläviä malleja.
Artikkelissa mainitaan Johanneksen kirkon maalauksen selvistä yhtymäkohdista italialaisen Vincezo Camuccinin (1771-1844) maalaamaan alttaritauluun "Saulin kääntyminen". Taulu sijaitsee Roomassa Paavalin kirkossa (Basilica di S. Paulo fuori le Mura). Valokuva tästä työstä on löytynyt Järnefeltin jäämistöstä. Camuccinin maalauksessa henkilöitä on paljon enemmän ja Kristus taivaalla on erilainen. Vastaavuuksia on kuitenkin...
Ne on suomennettu vuosina 1776, 1938 ja 2007.LähteetYle: Vanhan testamentin apokryfeistä uusi käännös 6.11.2007 https://yle.fi/a/3-5808497Turun Sanomat: Salaisiksi leimatuista apokryfikirjoista uusi käännös 8.11.2006 https://www.ts.fi/uutiset/1074159558
Kyllä on, esimerkiksi vuosittain järjestettävä Runo-Kaarina. Aiemmin julkaisemattomille runoilijoille suunnatun Runo-Kaarina-kilpailun järjestää Kaarinan kaupunki, joka julkaisee voittajateoksen omalla kustannuksellaan. Linkki Runo-Kaarinan sivuille.
J. H. Erkon kirjoituskilpailussa kilpaillaan vuorovuosin runoissa ja proosassa. Vuoden 2021 runokilpailu on jo päättynyt. Seuraavan kerran runous on siis vuorossa vuonna 2023. J. H. Erkon kilpailu on tarkoitettu alle 30-vuotiaille kirjoittajille, jotka eivät ole vielä julkaisseet esikoisteostaan. Linkki J. H. Erkon palkinnon sivuille.
Hyvä koonti käynnissä olevista ja tulevista kirjoituskilpailuista (kaikki tekstilajit) on Haastavaa kirjoittamista -sivustolla. Linkki sivustoon....
Asiaa olisi ollut helpompi tutkia, jos olisit kertonut, mistä kirjasta oli kyse. Katsoin nyt läpi kaikki varauksesi,ja kaikki ne, joissa olet jonossa kahdeksantena ovat lukittuja, samoin kuin suurin osa muistakin varauksistasi. Ne eivät siis etene varausjonossa, ennen kuin käyt poistamassa lukitukset. Kirjaston henkilökuntahan ei asiakkaan varauksia pysty lukitsemaan eikä poistamaan lukituksia, vaan asiakkaan pitää tehdä se itse.
Tässä vielä varmuuden vuoksi ohjeet lukitustoiminnon käyttämiseen:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mila voidaan tulkita Emilian ja Ludmilan lyhentymäksi. Emilia, Milla, Milja, Milka juhlivat nimipäiväänsä suomalaisen almanakan mukaan 19.5. ja samana päivänä ruotsalaisessa almanakassa Emilia, Mili. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ehdotetaan Milan päiväksi 16.9., jolloin on ortodoksisessa kalenterissa Ludmilan, Millan ja Miljan nimipäivä.
Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, manteressa puuttomassa.
Arvelee, ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
(Loppukin löytyy osoitteesta http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/kalevala.html )
