Kiitos ilmoituksesta. Molempia kirjoja on useissa Helmet-kirjastoissa, ja kumpaakin kirjaa on lainassa useasta kirjastosta, joten valitettavasti ei ole mahdollista näillä tiedoin selvittää, minkä kirjaston kokoelmista ne ovat.
Asiakas saa niistä aikanaan palautusmuistutuksia ja tulee toivottavasti selvittämään asiaa kirjastoon.
Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Joskus aiemmin on vastattu kysymykseen kirjastoon, lukemiseen ja oppimiseen liittyvistä runoista. Vastauksen voit lukea seuraavan linkin takaa: Kirjastoai http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=16ad31c4-91b…
Tuossa vastauksessa mainitsemattomia suomalaisia kirjastorunoja löytyy ainakin seuraavilta;
Ilpo Tiihonen, runo "Biblio", julkaistu kokoelmassa "Largo", WSOY 2004.
Marja-Leena Mäkelä, kokoelmassa "Elämän nopia kaari" on useampia kirjastoaiheisia murrerunoja, julk. Cultura, 2009.
Käännösrunoja löysin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan (osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta muutamia;
Viktor Krivulinin "Runoja" kokoelmassa (Pohjoinen, 1994) on runo "Tulipalo tiedeakatemian...
Tunnetuimpana suomalaisena sotaromaanien kirjoittajana voitaneen itseoikeutetusti pitää Väinö Linnaa (Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla).
Muita tunnetuimpia tai ainakin useimmiten esiin nostettuja kirjailijoita ovat esimerkiksi J. L. Runeberg (Vänrikki Stoolin tarinoita), Veijo Meri (Manillaköysi), Yrjö Jylhä (Kiirastuli), Erkki Palolampi (Kollaa kestää), Olavi Paavolainen (Synkkä yksinpuhelu), Paavo Rintala (Sissiluutnantti, Sotilaiden äänet), Samuli Paronen (Kuolismaantie), Pentti Haanpää (Yhdeksän miehen saappaat), Eino Hosia (Tuliholvin alla), Esa Anttala (Päämajan kaukopartio ja muut kaukopartioteokset), Reino Lehväslaiho (Panssarisotaa 1941-1944) ja Antti Tuuri (Talvisota, Rukajärven tiellä).
Lähteet:
https://www....
Yleinen tapa vertailla eri maiden elintasoa on jakaa kunkin maan bruttokansantuote (bkt) sen väkiluvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemassa vertailussa vuodelta 2019 Suomi on sijalla 15. Sitä paremmin sijoittuvat järjestyksessä Luxemburg, Sveitsi, Irlanti, Macao, Norja, Qatar, Yhdysvallat, Islanti, Singapore, Tanska, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Itävalta. (https://www.imf.org/external/datamapper/NGDPDPC@WEO/ITA/KOR/SGP)
Muitakin tapoja vertailla eri maiden elintasoja on. The Social Progress Imperative -järjestö on kehittänyt oman indeksinsä, joka huomio talouskehityksen sijaan erilaisia kansalaisten perustarpeisiin, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä tekijöitä. Perustarpeissa mitataan esim. ravinnon ja puhtaan...
Toivakan kunnan kotisivulla on otsikko KOETTAVAA. Sen alla on väliotsikko Suomen suurin havupuu. Siitä kerrotaan: "Toivakassa sijaitsee taivasta kohti kurottava 15 kuution mänty, joka on mitattu Suomen isoimmaksi havupuuksi." Karttaan ei linkki vastaushetkellä toimi.
https://www.toivakka.fi/matkailijalle/nae-koe
Toivakan Huikon kylän paikallishistoriassa "Huikko : Kauneinta Toivakkaa" (Huikon kyläseura, 1995) kerrotaan, että Toivakanlehto-nimisessä paikassa on nähtävyys "iso petäjä", joka on rauhoitettu. Tekstissä sanotaan, että mäntyä on käyty tervehtimässä ja valokuvaamassa toisenkin kerran. Männyn luo pääsi polkua pitkin Riihimäen, Rajalan ja Pihtijoen suunnasta. Googlen karttahaulla termeillä toivakka huikko riihimäki...
Helka Varhon suomentamana Kaksi kaupunkia -romaanin alkulause kuuluu seuraavasti: "Tämä oli aikakausista paras ja pahin". Varhon käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1945. Dickensin romaanista on olemassa myös vanhempi Saimi Järnefeltin suomennos, mutta sitä en onnistunut saamaan käsiini.
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä...
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000 on uusin matrikkeli diplomi-insinööreistä, joka on luettavissa Sellon ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa. Kirja kuuluu kaikissa kirjastoissa käsikirjastoon eikä sitä saa lainaan. Lisäksi Kirjasto Omenasta matrikkelin saa CD-ROM:ina. Sen saa lainaan eli sen voi tilata myös Soukan kirjastoon. Matrikkelin julkaisija ei ole Teknillinen Korkeakoulu vaan Tekniikan akateemisten liitto TEK. Mikäli Teknillinen Korkeakoulu on julkaissut matrikkelin, sellaista ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Jos kysymyksessä tarkoitetaan Prodekon matrikkelia vuodelta 2001, sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta. Kyseisen matrikkelin saa myös kaukolainana Soukan kirjastoon....
Valitettavasti Veljekset-sarjasta (The Quest), jota esitettiin MTV:llä vuonna 1977, ei ole tehty tallennetta, jota voisi lainata kirjastoista.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Quest_(1976_TV_series)
Kappaleen alkuperäinen versio on italialainen Le stagioni dell'amore (säv. Remo Speroni-Alessandro Lovotti, sanat Giovanni Sanjust), se löytyy Youtubesta, kun haet nimellä ja esittäjän nimellä Milva. Alkuperäisissä sanoissa luetellaan vuoden kuukaudet ja kuvaillaan niitä kai rakkausmielessä, kertosäkeessä toistetaan "Nämä ovat rakkauden vuodenajat" -teemaa. Eli suomalaiset Junnu Vainion sanat ovat aivan omaa taidettaan eivätkä juurikaan viittaa alkuperäisiin.
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Täällä Pohjantähden alla on yksi hienoimpia romaaneja, joita suomeksi on koskaan kirjoitettu. Tämän vastauksen kirjoittaja on aina vähän kateellinen niille, jotka voivat lukea tarinan ensimmäisen kerran. Kaikkitietävä kertoja oli kirjallisuudessa enne yleisempi kuin nyt. Nykyisin suositaan yhä enemmän minämuotoa, näkökulman vaihteluita tai jopa epäluotettavaa kertojaa.
Jos et ole jo lukenut Veikko Huovisen kirjoja, voisit kokeilla pidätkö niistä.
Kannattaa aloitta ensimmäisestä, Havukka-ahon ajattelija -kirjastoa (1952). Kirja aloittaa Konsta Pylkkäsestä kertovan sarjan, joka jatkuu vielä osilla Konstan Pylkkerö (1961) ja Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004). Sama lempeä ote on läsnä useimmissa muissakin Veikko...
Lämpimän pintaveden tiheys on silloin hieman pienempi kuin pohjalla olevan kylmän veden. Siksi puolimatkassa kelluva uppotukki saattaa nousta pintaan. https://fi.wikibooks.org/wiki/Lukion_taulukot/Veden_tiheys_eri_l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 ja https://peda.net/siilinjarvi/ahmo/opiskelu/fysiikka/anna/8k/efysiikka-8/1all
Asiaa kannattaa kuitenkin kysellä tarkemmin asiantuntijoilta esim. Järvisuomen uittoyhdistys tai ELY-keskusten vesistöasiantuntijoilta
Kirjailijaelämäkertoja voit hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1107354478
käyttämällä asiasanoja kirjailijat ja elämäkerrat ja rajoittamalla aineistolajin kirjaan, kielen suomeen ja julkaisuvuoden esim. 1985-2005. Tällä tavoin saat yli sata elämäkertaa. Asiasanoilla kirjailijat ja henkilöhistoria (+ samat rajoitukset) saat enemmän viitteitä, asiasanaa henkilöhistoria käytetään, kun kyseessä on tietty jakso kirjailijan elämästä, ei koko elämäkerta. Vielä lisää viitteitä tulee hakemalla asiasanoilla kirjailijat ja muistelmat (+ samat rajoitukset).
Ohessa suosittuja elämäkertoja, jotka eivät ole missään suosituimmuusjärjestyksessä:
Cherkovski, Neeli: Charles Bukowskin...
Nimestä Teresa, Terese, Teresia on muunnoksia monessa maassa. Merkitys: nainen Theran (eli nyk. Santorinin) saarelta; myös suojelijatar tai elonkorjaaja. Katolisella kirkolla on monta pyhäksi julistettua Teresaa, tunnetuimpana Avilan Teresa. Tunnettu on myös äiti Teresa, joka sai Nobelin rauhanpalkinnonkin 1979.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999.