Yrjö Kaijärven suomennos Hjalmar Gullbergin runosta Kyssande vind eli Suuteleva tuuli sisältyy teokseen Rakkausrunoja : valimoima maailmankirjallisuudesta (toim. Anneli Qveflander, 1953).
Helsingissä teosta näyttäisi olevan lainattavissa ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
https://finna.fi/Record/helka.9928309863506253?sid=3562670456
SKS:n kirjasto on kaikille avoin kirjastossa, jossa lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti. Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.finlit.fi/kirjasto/
Franklin W. Dixonista ei löydy elämäkertaa eikä mainintaa ulkomaisista lastenkirjailijoista kertovissa kirjoissamme, koska Dixon on tietojemme mukaan salanimi, jonka taakse kätkeytyy useita eri kirjoittajia.
Hottentottilaulun, san. ja säv. Thorbjörn Egner, sanat ja nuotit löytyvät esim. teoksista Suuri Toivelaulukirja 6 ja Suuri Lastenlaulukirja 2. Molempia teoksia löytyy useista kirjastoista. Tarkan saatavuuden voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92…
Kirjasto Omenassa tutkittiin asiaa ja todettiin, että keltainen sävy tuntuu todellakin korostuvan. Koneelle on tilattu huolto, jossa kalibroidaan väritasapainoa. Teidän on myös mahdollista säätää itse konetta käyttäessänne sekä värisävyjä että niiden kylläisyyttä.
Omenan tulostin on riittävä toimistokäyttöön. Sellon kirjastosta löytyy erittäin laadukas tulostin, EPSON Stylus Pro 4900 A2, jos tarve on painokelpoiselle jäljelle. Sen käyttöön täytyy varata aika, puh. 09 816 57607.
Tässä Tieteen termipankin määritelmä käsitteestä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fallibilismi
Nimenomaan fallibilismiin keskittyvää suomenkielistä yleisesitystä ei käsittääkseni ole olemassa, mutta käsitettä toki esitellään useissa tieteenfilosofisissa teoksissa. Näistä voisi mainita ainakin Ilkka Niiniluodon teoksen Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus (Otava).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428758?lang=fin
Fallibilismi-käsitteen kehitti amerikkalainen Charles S. Peirce, vaikkakin käsitteen takana oleva ajatus on paljon häntä vanhempi. Markus Lång on suomentanut useita Peircen teoksia. Nämä löytyvät teoksesta Johdatus tieteen logiikkaan ja...
Joensuun seutukirjaston (Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä)ja Juuan kokoelmat ovat selattavissa internetin kautta osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040&ulang=fin . Jokunen-aineistorekisteri sisältää näiden kirjastojen kokoelmat.
Pohjois-Karjalan kaikkien kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa Nelli-portaalin kautta, jossa pikahaussa voi valita Pohjois-Karjalan kirjastot: http://www.nelliportaali.fi/V/NUEFJEA82ADXQA71LJ329TJVR6P8PM4PNJAKQHCSB…
Näihin tietokantoihin on myös linkit Joensuun seutukirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx .
Suomen kirjastojen kokoelmia pääsee selaamaan Frank-monihaun kautta. Sinne pääsee...
Taiwanin virallinen kieli on kiina.
Suomalaismatkailijalle käyttökelpoisia kiinan kielen sanakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Li, Guangyun, Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas. Art House, 2008
- tärkeimmät matkailijan tarvitsemat sanat ja ilmaukset aihepiireittäin
Suomi - kiina - suomi. (Matkalle mukaan -sanakirja). Gummerus, 2008
- yleiskielen perussanastoa, matkailijalle tärkeää erikoissanastoa, kattava ruoka- ja ravintolasanasto, runsaasti asioimislauseita
Myös kielikursseja on saatavilla:
Guo, Hai, Kiinaa matkailijoille. Finn Lectura, 2008
Kan, Qian, Hyvää matkaa! : kiinaksi. Gummerus, 2008
Hyvää matkaa! : kiinaksi sisältää runsaasti asioimislauseita sekä suomi-kiina- ja kiina-suomi-sanastot, joten sitäkin voi käyttää matkalla...
Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" sisältyy kokoelmaan "Animalia" vuodelta 1987. Runo alkaa sanoilla "Kun mummot kuolevat..." ja päättyy lauseeseen "Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia".
Runo sisältyy myös mm. Eeva Kilven runojen kokoelmaan "Perhonen ylittää tien" (2006). Tämän lisäksi runo löytyy esimerkiksi antologioista "Pää tallella : runoja ikääntyville" (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, 2008), "Joka tytön runokirja" (toim. Suvi Ahola & Satu Koskimies, 2006) ja "Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot" (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 1996).
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei julkaista vastauksessa, mutta saat sen kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paajanen” sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Tietoja nimestä on 1500-luvun puolivälistä alkaen Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Paikoin vanhat kirjoitusasut voitaisiin lukea Paija tai Paja –nimiksi. Vuonna 1998 Suomessa on asunut 1930 Paajasta.
Valitettavasti en löytänyt tähän vastausta kirjaston aineistosta eikä Hinnerjoen kylän sivusto antanut myöskään lisäinfoa nimen tarkoituksesta. Väestörekisterin mukaan sukunimenä Hinneri on tällä hetkellä käytössä yhdellätoista Suomen kansalaisella, mutta sitä ei löydy suojeltujen sukunimien listalta. Sukunimikirjat tai sukututkimuskäyttöön koottu Sukunimi-info eivät myöskään kertoneet nimestä enempää. Kehotan olemaan yhteydessä Euran pääkirjastoon, sillä heiltä saattaa löytyä tarkempaa paikallishistoriaan liittyvää kirjallisuutta, jossa kerrotaa Hinnerjoki ja Hinneri nimien alkuperästä.
Euran pääkirjaston yhteystiedot:
http://www.eura.fi/fi/palvelut/kirjasto-/aukioloajat-ja-yhteystiedot.html...
En onnistunut löytämään uusia tutkimuksia nimenomaan kirjastotyöhön liittyvistä altistuksista, mutta monet näyttöpäätetyöhön yhdistetyt oireet sopivat myös kirjastotyöhön. Duodecim-lehden vuoden 2007 numerossa 6 on artikkeli työhön liittyvistä niska-hartiaseudun ja yläraajan sairauksista. Artikkelin mukaan niska-hartiaseudun ja yläraajan kivut ovat tavallisia ja yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Näin on varmasti myös kirjastotyössä. Joihinkin kirjastossa tehtäviin töihin kuuluu pitkäkestoista paikallaan istumista, samoina toistuvia pään tai käden liikkeitä tai kiertynyttä pään tai vartalon asentoa. Aineiston käsittely voi aiheuttaa myös iho-oireita. Yllä oleviin voidaan kyllä vaikuttaa hyvillä työvälineillä ja työergonomialla, esim....
MTV/Elisan asiakaspalvelusta kerrottiin, että MTV:n sopimus Stephen Colbert -show'hun on loppunut, eikä sarjaa tulla ainakaan toistaiseksi esittämään MTV:n kanavilla.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Anna-Riitta Hyvärisen kirjassa Lasten ja nuorten jatko-ja sarjakirjat (2009) on luettelo suomennetuista Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Wikipedian Paula Drew -sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew on myös luettelo Neiti Etsivä -kirjoista.
Kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi on lueteltu Suomeesa ilmestyneet Neiti Etsivät.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=945a8978-c91…
"God Rest You Merry, Gentlemen", tai kuten se usein virheellisesti kirjoitetaan, "God Rest Ye, Merry Gentlemen", on niin suosittu sävelmä, ettei löydy tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta tulkintaa siitä on. Hieman käsitystä saa Discogs-sivuston hausta. Vaikka tuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä, voidaan silti puhua lähes tuhannesta eri äänityksestä. Lisäksi tässä on kyse vain virallisesti julkaistuista äänitteistä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22god+rest+ye+merry+gentlemen%22&typ…
Vanhin tunnettu versio tämän joululaulun tekstistä vuoden 1760 paikkeilla julkaistussa arkkiveisukokoelmassa. Arvellaan, että itse teksti on paljon vanhempi, ehkä jopa 1500-luvulta. Tätä on perustettu silläkin, että "rest you merry"...
Hei! Ota heti yhteyttä siihen kirjastoon, jonne olet kirjan palauttanut. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Ratahallintokeskuksen #link::f5da4533-71e1-465e-83de-a6504bed60d7::http://www.rhk.fi/::linkend# nettisivuilla sanotaan:
Radalla luvatta liikkuminen on kielletty. Liikkuminen rautatiealueella, kuten esimerkiksi ratapihalla tai ratapenkalla on aina luvanvaraista. Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty. Asiaton oleskelu ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, jotka eivät ole yleisön käytettävissä on kielletty ja rautatielain 68§:n mukaan voidaan rangaista rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon.
www.rhk.fi/ymparisto_ja_turvallisuus/turvallisuus/rataverkolla_liikkumi…
Rautatielaissa 29.6.2006/555 todetaan pykälässä 68:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Kalle Veirton lisäksi salibandysta nuorille on kirjoittanut Elisabeth Aho kirjoissaan Salibandypantterit, 2004 ja Tsemppiä turnaukseen, Pantterit, 2005. Kotimaisista kirjailijoista jääkiekosta kertovia kirjoja nuorille ovat julkaisseet: Taina Haahti Gladiaattorikoutsi, 2010, Jorma Nenonen Sakke pääsee joukkueeseen, 1990, Sakke nousee sarjaan, 1991, Sakke tiellä tähtiin, 1993, Tsemmiä, Sakke!, 1995, Kirsi-Marja Niskanen Lätkäjätkiä, 2003, useita urheiluaiheisia teoksia kirjoittanut Mika Wickström Kypärätemppu, 1999. Eetu Uusikylä oli 14-vuotias, kun häneltä julkaistiin kirja Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi, 2007. Kirsi Pehkonen kirjoittaa tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta teoksissaan Aloituskiekko, 2011, Panaviiva...
