Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Käsissäsi lienee siis jo kirja: Nirunaru--kiehtovien mallien ja ideoiden paperinaru (1997), joka oli ilmestyessään kauan kaivattu ensimmäinen paperinaruaskartelukirja ja toistaiseksi -edelleen- ainoa laatuaan! Lisää ohjeita voit etsiä esimerkiksi Askartelu ja käsityö ja Sinä osaat -lehdistä.
Vanhoja koulunäytelmiä sisältäviä teoksia ovat esimerkiksi:
Airisto, Irma: Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille ja kerhoille (1975)
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : lasten ohjelmistoa (1970)
Haahtela, Mattila, Tiusanen (toim.): Näytelmän vuoro (1965)
Susiluoto, Laura: Tinanappi ja muita satunäytelmiä (1967)
Österlund, Lisa: Leikisti ja oikeasti : kansakoulun luokkanäytelmiä (1967)
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa-sarja (ilmestynyt vuosina 1957-1963)
Kainet-kirjastojen kokoelmista löytyviä vanhoja koulunäytelmiä voi hakea Finna-verkkokirjastosta, www.kainet.finna.fi. Parhaimman hakutuloksen saa tarkennetun haun kautta. Hakuryhmä-osiossa käytetään hakusanaa ”koulunäytelmät” ja sivun alalaidasta Muu-kohdasta...
Kansallisarkistosta kerrottiin, että heillä on rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäyntipöytäkirjat vuoteen 1971. Niissä on käyttörajoituksena 60 vuoden salassapito, jolloin tarvitaan käyttölupa käräjäoikeudesta. Tarkempia tietoja saat Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran informaatikko löysi kirjan, joka saattaisi sisältää etsimänne tarinan 1800-luvun Kiinan osuuskunnasta. Kyseessä saattaisi olla Amurin yhtiö, ja F.H.B. Laguksen kirja "Amurin maan retki". Amurin yhtiön 26 helsinkiläistä miestä metsästivät yms. Kiinassa. Kirja on ilmestynyt vuonna 1925. Kirja löytyy SKS:n kokoelmista. Voitte tiedustella asiaa tarkemmin puhelimitse,kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten...
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä....
Löysin tietoa siitä, että ihmisen iho jäätyy sekunneissa jo - 66 celsiusasteen lämpötilassa.
"The use of wind chill is to show the effective temperature at a particular wind speed. For instance inlm conditions at -29°C a well clothed person is in little danger, if we add to this temperature, a light wind of 10mph, this will then give the same effect as a still air temperature of -44°C when exposed flesh can freeze in a minute or so. Increasing the wind to a breeze of 25mph gives an equivalent of -66°C with severe danger to exposed flesh within seconds rather than minutes. This is one of the reasons why Antarctica is such an extreme environment, it is often both very cold and very windy." https://www.coolantarctica.com/...
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
En valitettavasti onnistunut selvittämään asiaa. Kirjastosta löytyvästä paikannimistöä käsittelevästä kirjallisuudesta ei ollut apua. Turun museokeskus saattaa osata auttaa asian selvittämisessä. Museokeskuksen yhteystiedot:https://www.turku.fi/asiointikanavat/turun-museokeskus#service-channel-contacts-section Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa suomalaisista paikannimistä:https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimisto-ja-sen-huoltaminen/paikannimet/
Salasana eli PIN-koodi ei ole pakollinen, mutta jos haluat uusia lainojasi tai tehdä varauksia Internetin kautta silloin PIN-koodi on pakollinen.
HelMet-aineistohaku ja ohjeet sivulla http://www.helmet.fi/
Verkosta löytyy jonkin verran digitoituja nuotteja. Ne ovat yleensä tekijänoikeusvapaita taidemusiikkinuotteja. Nuottiverkkolähteitä on koottu mm. Musiikkikirjastot.fi-sivustolla: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-j…
Klassisen musiikin nokkahuilunuotteja löytyy ainakin IMSLP Petrucci Music Librarysta: https://imslp.org/wiki/Category:For_recorder sekä The Mutopia Project -sivustolta: https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Instrument=Recorder
Tekijänoikeudet huomioon ottavia sivustoja, josta löytyisi populaarimusiikin nuotteja on vaikeampi löytää.
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta...
Kappaleen nimi on Judith jätskibaarin tyttö ja sen on säveltänyt Kauko Käyhkö ja Kipparikvartetti levytti sen jo vuonna 1953. Sanat on tehnyt Aune Haarla, myös Ala-Tuuhosena tunnettu. Sanoja en saanut jäljitettyä ja molemmat Kipparikvartetti - muistoissamme-äänitteet vuodelta 1993 ovat "kadonneet" pääkaupunkiseudun kirjastoista - sekä kasetti että cd-levy. Jos äänitteen saa jostain käsiinsä, voi sanat kuunnella siltä.
