Laila-nimi käsitetään alkujaan lappalaiseksi. Se tuli Suomessa tunnetuksi norjalaisen lapin kielen tutkijan J. A. Friisin kertomuksesta "Fra Finmarken" (1881), joka ilmestyi suomeksi nimellä "Laila" vuonna 1883. Laila on yhdistetty myös Aila-nimeen, joka on Ailin inarinlappilainen toisinto. Lailalle on esitetty muitakin selityksiä, esim. arabialainen nimi Layla ("viini"). (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava 2005)
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
Suomen murteiden sanakirja 2. osa, Emaali-havuvasta (ilmestynyt 1988) kertoo, että substantiivi haina merkitsee aavistusta.Tästä päätellen Hainari siis tarkoittaisi aavistelijaa. Sanaa haina on käytetty mm. Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Karjalan kielen verkkosanakirjassa sanalle haina annetaan suomenkieliset vastineet vainu, vihi, aihe ja ajatus sekä sanalle hainata vastineet saada vihiä, aavistella http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=haina&b=1&ha=haina* Tohmajärven Hainarintie lienee saanut nimensä Tohmajärvellä syntyneestä kansanedustaja Oskar Hainarista, joka suomensi sukunimensä Forsström Hainariksi.
http://www.tohmajarvi.fi/merkkihenkilot1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Hainari
Helmetin Finnaan siirtymistä koordinoivasta projektista vastataan seuraavasti:Lainaushistoria on näkyvissä uudessakin Helmet.fi:ssä, jos sen on ottanut käyttöön, eli tiedot eivät katoa. Muistilistat ovat uudessa Helmet-verkkopalvelussa suosikkilistoja. Vanhat muistilistat eivät siirry uuteen verkkopalveluun.
Kopioston sivulla kerrotaan näin:"Kirjan kansikuva ja kuvitus ovat luovan alan ammattilaisten tekemiä kuvataiteen teoksia tai valokuvia, joita suojataan tekijänoikeuslailla. Jos teoksen tekijänoikeus on rauennut, sitä saa käyttää vapaasti. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kirjan kansikuvaa näytetään vinkkauksen yhteydessä, kyse on sitaattioikeuden mukaisesta tilanteesta tai kirjan kuvitus on vain toissijaisessa merkityksessä videossa tai kuvassa.Kopioston lupaa ei myöskään tarvita, kun kirjan kansikuva tuodaan verkkokirjastoon linkittämällä se kirjaston ja kyseisen palveluntarjoajan välisen sopimuksen mukaisesti. Aina linkit eivät toimi, kansikuvaa ei ole saatavilla tai...
Kanaali-sanaa käytetään eräistä (kapeista) merensalmista (Mosambikin kanaali, erisnimi Englannin kanaali), mutta vanhahtavasti sillä on myös merkitys kanava (Rauman kanaali).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanaali
Kanava on liikennettä tai veden johtamista varten tehty vesiväylä tai -uoma.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanava?searchMode=all
Venetsia on rakennettu 118 pienelle saarelle, joiden välissä on yli 150 kapeaa kanavaa. Kanavien yli johtaa 400 kivistä siltaa. Rakennukset ovat Dolomiittien vuoriston metsistä tuotujen, mutaan juntattujen paalujen päällä, jotka ovat maan sisällä kovettuneet. Venetsiassa on siis kanavia, mutta vanhahtavasti voidaan puhua kanaaleista.
Lähde: Anja Kinnunen: Riminin rannikko:...
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla. Sitä ennen maalla toimivat kunnanlääkärit ja kaupungeissa kaupunginlääkärit. Lääkärinviran olemassaolosta ja hoidosta säädettiin lailla. Laki velvoitti jokaisen kunnan, kauppalan ja kaupungin järjestämään alueelleen lääkärinpalvelut julkisin varoin. Kuntien velvollisuuksiin kuului järjestää myös riittävä määrä kätilöitä, terveyssisaria/ sairaanhoitajia ja koululääkäreitä. Lisäksi sairaalapaikkoja tuli jokaisella kunnalla olla käytettävissään tietty määrä asukaslukua kohti. Lähde: Terveydenhuollon historia, Gummerus, 1992
Muistat oikein, Tove Janssonin lasimaalaus koristi Ravintola Tullinpuomin hissin ovia, tosin muumi ei teoksessa esiintynyt.
Tullinpuomin lasimaalaus vuodelta 1941 oli ensimmäinen Janssonin julkiseen tilaan tekemä työ. Valitettavasti hissinovet ja sitä myöten maalaus ovat sittemmin tuhoutuneet, jäljellä on vain mustavalkoinen valokuva.
Tuo valokuva löytyy mm. täältä: http://muumittaja.blogspot.com/2014/03/tove-janssonin-monumentaalityot…
Muut lähteet:
https://www.moomin.com/fi/blogi/tove-jansson-toi-julkisten-tilojen-sein…
https://tovejanssonseura.fi/tove-jansson/tove-janssoniin-liittyvia-paik…
https://elokuvateattereita.blogspot.com/2013/04/sininen-kuu-entinen-elo…
Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa...
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LEHTONEN, Unna: Ruuturitari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan, 2006
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
MINUUS ja identiteetti : sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma,...
1.1.1946 määrättiin kaikki mallien 1922 ja 1939 500, 1000 ja 5000 markan setelit leikattavaksi keskeltä poikki. Oikea puolikas jäi pakkolainaksi valtiolle nimellisellä 2% korolla vuoteen 1949 asti ja vasen puolikas jäi arvoltaan puolittuneena maksuvälineenä haltijalleen. Setelien vasemmat puolikkaat olivat laillisia maksuvälineitä 16.2.1946 asti ja ne oli vaihdettava 28.2.1946 mennessä uusiin 1.1.1946 liikkeellelaskettuihin mallin 1945 seteleihin. Oikeat puoliskot oli luovutettava rahalaitoksiin 16.2. mennessä. Tästä saatu kuitti oli osoituksena luovuttajan pakkolainasaatavasta valtiolta.
Puolikkaalla tyypin 1922 500-markkaisesta on tunnearvon lisäksi keräilyarvoa, johon vaikuttavat sekä setelin tyyppi että kunto. Sarjanumeron perusteella...
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Siilinjärven kunnantalolta kerrottiin, että terveyskeskuksen työterveysosaston purkaminen on alkanut, mutta muun terveyskeskuksen ja kunnantalon purkamisen aloittamisesta ei ole vielä tietoa.
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-...
Pojille suunnattua kotimaista historiallista kaunokirjallisuutta
ilmestyy todella harvakseltaan, ja useimmat teokset sijoittuvat
keskiaikaan. Tässä muutama 1500-1700-luvuille sijoittuva nuortenkirja,
osa faktiota l. faktaa fiktion muodossa:
Hollmén, Roope: Hakkapeliitat: Suomen historiaa lapsille.
Kohonen, Laila: Hakkapeliitan poika. (1600-luku)
Kuisma, Juha: Suomen lasten historia.
Moilanen, Paula: Herttuan hovissa: elämää 1500-luvun Turussa.
Wilkuna, Kyösti: Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikaan. (klassikko)