Etunimien merkitystä koskevaa tietoa löydät etunimikirjoista. Kirjoita Nettikirjaston http://nettikirjasto.lahti.fi/ asiasanat-kenttään sana etunimet ja valitse pääkielet-pudotusvalikosta kieleksi suomi. Hae. Hakutulosta selailemalla löydät useita etunimien merkitystä käsitteleviä kirjoja, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan teos nimeltä Etunimet. Molemmat em. kirjat sekä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 88.2903. Niitä on pääkirjastossa paikalla useita. Markosta sanottakoon lyhyesti, että se juontaa juurensa sodanjumala Marsin nimeen. Tapani puolestaan on Stefanoksen suomalainen muunnos. Molemmista nimistä samoin kuin Stefanoksen merkityksestä löytyy paljon laajempi selostus em. kirjoista.
Tarkkaa tietoa v...
Sukunimistä Viuhko ja Viuhkonen löytyy viitteitä Karjalasta 1500-luvulta lähtien. Samaa juurta oleva Viuhkola on esiintynyt myös talonnimenä sekä kylännimenä Luumäellä, jossa asuu myös Viuhkoja. Nykyisin sukunimeä Viuhko esiintyy pääasiassa kaakkoisessa Suomessa.
Erityisesti Karjalassa esiintyneen viuhko-sanan alkuperäksi on epäilty merkitystä ”vauhko, humu railakka”. Sanan merkitystä ei ole kuitenkaan pystytty täysin vahvistamaan.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava: 2000. s. 759.
Päivi Räsäsen sanomisia on paljon kommentoitu ja ne ovat herättäneet paljon huomiota. Kysyjä todennäköisesti viittaa keskusteluun, joka heräsi kesällä 2013. Silloin Päivi Räsänen piti Kansanlähetyksen kesätapahtumassa puheen, jossa hän totesi, että kristitty joutuu joskusmiettimään toimimista yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Asia herätti huomiota, koska hän oli siihen aikaan ministeri. Tässäkin tapauksessa kohu alkoi elää omaa elämäänsä ja Päivi Räsäsen suuhun laitettiin myös asioita, joita hän ei ollut sanonut.
Puheen huomiota herättänyt kohta on tarkasti luettavissa tämän artikkelin alussa:
https://www.kotimaa.fi/blogit/mistae-kesaen-raesaes-kohussa-...
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
Katso esim. Uusi suomalainen nimikirja. Piia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, jonka merkitys on "hurskas". Kristiina on esiintynyt jo keskiajan pyhimyskalentereissa. Agricolan teksteissä esiintyy Cristina Neitsyt, alkukristillinen roomalainen lapsipyhimys, jonka muistopäivä oli samalla päivällä 24.7. jo keskiaikana ja edelleen useissa maissa.
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Haavemaa on alunperin italialainen iskelmä nimeltä Libertà, säveltäjäksi on merkitty Springbock (salanimi) ja Horn, ja sen on suomeksi sanoittanut Turkka Mali.
Etsin kappaletta muun muassa Suomen kansallisdiskografia Violasta, mutta siitä löytyi vain äänitteitä. Myöskään nimellä Libertà en löytänyt nuottijulkaisua.
Räjähdyksen jälkeen tehtiin kokeita ja tutkimuksia, joiden perusteella räjähdyksen lähtökohta oli patruunoiden latausrobotti ja vielä tarkemmin joko robotin ruudittajan annostelusylinterin annostelukuppi tai annostelusylinterin tiivisterengasura. Patruunoissa käytetyn ruudin palaminen muuttui räjähdykseksi ja jatkui syöttöputkiston kautta ruutiullakolle. Ruuti on voinut syttyä hankauksen, kitkalämmön, iskun tai pintapaineen seurauksena. Annostelukupista löytyi myös painaumia, jotka saattaisivat viitata siihen, että sinne olisi joutunut vieras esine, joka olisi voinut vaikuttaa ruudin syttymiseen.Jos syttymispaikka oli annostelusylinterin tiivisterengasura, on mahdollista, että hylsyn suun supistuspuikot osuivat hylsyelementtiin ja...
Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Kaivattu kirja lienee Patricia St Johnin Lumen aarteet. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi Päivän kustantamana 1966; vuonna 2004 kirjasta julkaistiin uudistettu suomennos.
"Annette asuu pikkuveljensä Danin, isänsä ja isoäitinsä kanssa idyllisessä alppikylässä. Idylli särkyy, kun Dani joutuu onnettomuuteen, ja syylliseksi paljastuu naapurin poika Lucien. Annette päättää, ettei ikinä anna anteeksi Lucienille - eikä anna kukaan muukaan, siitä hän pitää huolen! Mutta sitten Lucien yltää urotekoon, joka muuttaa kaiken. Ja vuoren salaperäisellä erakollakin on jotain tekemistä asian suhteen..."
Aihe on niin laaja, että tässä voi mainita vain muutamia nimekkeitä
Helsingin kaupungin moniosaisessa historiasarjassa aihetta käsitellään monessa yhteydessä, erikoisesti
Siipi, Jouko
Pääkaupunkiyhteiskunta ja sen sosiaalipolitiikka
[Helsingin kaupungin historia, V osa, ensimmäinen nide. – Helsingin kaupunki, 1962]
Pulma, Panu
Kasvun katveessa
[Helsingin historia vuodesta 1945, 2. osa. – Helsingin kaupunki, 2000]
Paljon tietoa tyypillisen työläiskaupunginosan elämästä löytyy myös teoksesta
Koskinen, Juha
Kallion historia : Kallio-seura ry. – Sörkan Gibat 50 v. – Kallio-seura, 1990
Asuntokysymyksen yleistä taustaa:
Ruonavaara, Hannu
Omat kodit ja vuokrahuoneet : sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920...
Hei,Kyseessä on lainasana ruotsista kuten moni muukin alan sanastossa. Muinaisruotsin käxe tarkoittaa mm. koukkua ja hakaa. Leivonnaista tarkoittava sana keksi taas tulee myös ruotsin kautta muissakin germaanisissa kielissä käyttöön tulleessa sanasta käx tai kex, mutta siinä taustalla on englannin cake-sanan monikko cakes. Sanojen aluperästä löytää tietoa verkosta Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämästä Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/
Runoantologiassa PIKKU PEGASOS on sivulla 35 loru
LENNÄ LENNÄ LEPPÄKERTTU ja sivulla 7 Kaarina Helakisan kirjoittama runo Loitsu, joka alkaa "Leppäkerttu, perhonen, mustikka söi hevosen jne"
Kyllä Kekkonen tässä siteeraa Aku-Kimmo Ripattia, jonka 1962 julkaistusta aforismikokoelmasta Luodemailta tämä ajatelma löytyy:
"Pelokas ihminen pitää kiinni, omistelee itselleen turvallisuutta.
Hän säilöö kesän hedelmiä, mutta ei raski avata säästöjään.
Turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista." (s. 14)
Kadettikoulu on Maisteriosaston ja Jatkotutkinto-osaston ohella yksi Maanpuolustuskorkeakoulun kolmesta tutkinto-osastosta. Kadettikoulu (KADK) vastaa MPKK:ssa järjestettävästä sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, Maisteriosasto (MAISTOS) sotatieteiden maisterin tutkinnoista ja Jatkotutkinto-osasto (JTOS) puolestaan mm. yleisesikuntaupseerin tutkinnosta. Opintojen rakennetta avataan Yleinen opintojen opas 2023 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot -oppaassa sekä Puolustusvoimien verkkosivuilla. Toimintojen fyysinen sijoittelu kampuksella viime vuosikymmenen alkupuolella löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun 20-vuotishistoriikin sivun 37 kartasta. Teoksessa avataan myös taustaa miksi ja miten eri sotakoulut yhdistettiin 1990-luvun...
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...