Valokuvat voi tallentaa joko cd/dvd-levylle, usb-tikulle tai ulkoiselle kiintolevylle.Voit myös tallentaa tiedostoja palvelimelle
http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/tiedoston-tallentaminen-web…
Jos käytössäsi on Mac tietokone, on Time Machine kätevä työkalu tiedostojen varmuuskopiointiin.
http://www.apple.com/fi/macosx/apps/#timemachine
Matti Kassilan ohjaama ja Suomen Filmiteollisuuden tuottama Hilman päivät perustuu Agapetuksen vuonna 1937 julkaistuun romaaniin. Pääosia näyttelivät mm. Tauno Palo, Aino Mantsas ja Edvin Laine.
Kotimaisista elokuvista kattavinta tietoa tarjoaa Suomen kansallisfilmografia -kirjasarja, jonka vuosia 1953-1956 käsittelevästä viidennestä osasta löytyy Kassilan Hilman päivät. Kirjassa on elokuvan filmografiset tiedot, juonikuvaus, arvosteluita ja hieman triviatietoa.
Matti Kassilan muistelmateokset Mustaa ja valkoista (Otava, 1995) ja Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila (WSOY, 2004) saattavat myös sisältää kyseiseen elokuvaan liittyvää tietoa.
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa suomalaiseen elokuvaan keskittyvä Elonet-tietokanta, josta...
Kansallisarkistosta kerrottiin, että heillä on rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäyntipöytäkirjat vuoteen 1971. Niissä on käyttörajoituksena 60 vuoden salassapito, jolloin tarvitaan käyttölupa käräjäoikeudesta. Tarkempia tietoja saat Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten...
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä....
Löysin tietoa siitä, että ihmisen iho jäätyy sekunneissa jo - 66 celsiusasteen lämpötilassa.
"The use of wind chill is to show the effective temperature at a particular wind speed. For instance inlm conditions at -29°C a well clothed person is in little danger, if we add to this temperature, a light wind of 10mph, this will then give the same effect as a still air temperature of -44°C when exposed flesh can freeze in a minute or so. Increasing the wind to a breeze of 25mph gives an equivalent of -66°C with severe danger to exposed flesh within seconds rather than minutes. This is one of the reasons why Antarctica is such an extreme environment, it is often both very cold and very windy." https://www.coolantarctica.com/...
En valitettavasti onnistunut selvittämään asiaa. Kirjastosta löytyvästä paikannimistöä käsittelevästä kirjallisuudesta ei ollut apua. Turun museokeskus saattaa osata auttaa asian selvittämisessä. Museokeskuksen yhteystiedot:https://www.turku.fi/asiointikanavat/turun-museokeskus#service-channel-contacts-section Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa suomalaisista paikannimistä:https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimisto-ja-sen-huoltaminen/paikannimet/
Kaupungin kesätöihin haku tulee alkuvuodesta 2009 Rovaniemen kaupungin sivulle http://www.rovaniemi.fi. Kannattaa myös tutustua
työvoimatoimiston sivuille http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/03_nuoret/kesatyonhaku/index.js… mm. kerrotaan työaikaa koskevista säännöksistä. Myös http://www.mol.fi/toimistot/rovaniemi/
Verkosta löytyy jonkin verran digitoituja nuotteja. Ne ovat yleensä tekijänoikeusvapaita taidemusiikkinuotteja. Nuottiverkkolähteitä on koottu mm. Musiikkikirjastot.fi-sivustolla: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-j…
Klassisen musiikin nokkahuilunuotteja löytyy ainakin IMSLP Petrucci Music Librarysta: https://imslp.org/wiki/Category:For_recorder sekä The Mutopia Project -sivustolta: https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Instrument=Recorder
Tekijänoikeudet huomioon ottavia sivustoja, josta löytyisi populaarimusiikin nuotteja on vaikeampi löytää.
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta...
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta.
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla on palvelu, jossa voi esittää kaikenlaisia luontoa ja tiedettä koskevia kysymyksiä asiantuntijoille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
Tutkielmaasi varten suosittelisin seuraavia kirjoja: - Maailma tänään 11 : Italia ja Kreikka, 1998.
- Maailman maat ja kansat : Kaakkois-Eurooppa, 1997. – Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, 1994.
Ajantasaisia tilastotietoja löytyy Tilastokeskuksen sivulta
http://tilastokeskus.fi/tup/maanum/taulukot.html
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
Seuraavissa teoksissa on jonkin verran MTV:n historiaa:
YLEISRADION historia, osa 2, 1949-1996, 1996
RADIOAMATÖÖREISTÄ tajuntateollisuuteen, toim. Pirkko Tulppo, 1976
PESARI, Pentti: Näköradiosta digitelevisioon, 2000
JOUKKOVIESTINTÄ Suomessa, toim. Kaarle Nordenstreng, Osmo A. Wiio
Mainostelevision omassa julkaisusarjassa Mtv, julkaisuja (ilmestynyt vuosina 1971-1983) on esim. 20 vuotta tv-mainontaa ( 3/77).
Ohjelmatarjonnasta löytyy jotain seuraavista:
HELLMAN, Heikki, Sauri, Tuomo: Suomalainen Prime-Time : Tutkimus televison uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
JOUKKOVIESTIMET 2000. Suomen virallinen tilasto, kulttuuri ja viestintä 2000:1
Oulun...
