Kyseessä on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama ja Eveliina Pokelan esittämä lastenlaulu Lörpötys. Sanat löytyivät netistä osoitteesta http://apareena.arvopaperi.fi/forum/search/msg/id=sf/msg=4220519/. Samassa paikassa oli muitakin lastenlaulujen sanoja.
Tästä pääset alkuun:
1. Hanki käsiisi tämä kirja, löytyy pääkaupunkiseudulta:
Károlyi, Ottó, Traditional African and oriental music / Ottó Károlyi. London : Penguin books , c1998.
Teos käsittelee yleisesti afrikkalaista ja orientaalia musiikkia ja soittimia. Sisältää myös lyhyitä nuottiesimerkkejä sekä runsaasti kuvia mm. soittimista.
2. Perinteisiä lyömäsoittimia käyttävän japanilaisen Kodo-ryhmän kotisivu. Tietoa Kodo-ryhmän historiasta, jäsenistä, kiertueista ja perinteisen japanilaisen rummun, taikon, soiton opiskelusta ja kursseista. Musiikkinäytteitä.
Aihe: Kodo lyömäsoittimet perinnemusiikki rummut taiko
Kieli: englanti, japani
Laji: kotisivu
Julkaisija: Kodo Cultural Foundation
Osoite: http://www.kodo.or.jp/
3. Lainaa vielä...
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Hei,
Korean tasavallasta käytetään vain epävirallisesti ja erotukseksi Pohjois-Koreasta (Korean demokraattinen kansantasavalta), nimeä Etelä-Korea.
Korean tasavalta – Wikipedia
: Korea.net : The official website of the Republic of Korea
Korean demokraattinen kansantasavalta – Wikipedia
E-kirjaston sovellus on tällä hetkellä ladattavissa iOs-laitteille. Android-laitteiden sovellus ei vielä toimi, siinä on viivettä. Sovelluksen nimi on E-kirjasto.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) on selostus Kelahaara-nimestä: Nimen historia elää muistitietona: Ranualla Kelajoen ja Siuruanjoen yhtymäkohta on Kelahaara. Kirjassa lisää nimestä ja sen kantajista. - Kela-nimestä on kirjassa myös pidempi selostus.
Piikkihäntäagama tarvitsee pohjapinta-alaltaan suuren terraarion, yhdelle eläimelle vähintään n.120x60x45 cm kokoisen (pituus, leveys, korkeus). Pohjamateriaaliksi laitetaan hiekkaa tai soraa. Kiipeily- ja piilopaikoiksi puunrunkoja, oksia, juurakoita, kiviä. Vesikuppi ei ole välttämätön. Yleisvalaistukseksi hankitaan kahden putken loisteputkivalaisin.Piikkihäntäagamat syövät niveljalkaisia ja kasvisravintoa. Mahdollisimman monipuolinen kasvisravinto tarjoillaan paloiteltuna tai raastettuna. Liskot ruokitaan päivittäin. Lähde: http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/index.html
Asiantuntevaa tietoa liskoista kuten myös muistakin terraarioeläimistä saa Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä. Yhteystiedot: http://www.herpetomania.fi/.
Sören Olsson elää ja kirjoittaa edelleen. Hän on 43 -vuotias, perheestään hän ei kerro, mutta hän kävi peruskoulun ja lukion yhteiskunnallisen linjan Karlskogassa, kaupallisen linjan aikuislukiossa, oli töissä kaupassa, vanhainkodissa, opettajana. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1987. Sören asuu Örebrossa ja hänellä on kirjoituskämppä Movikenissä.
Olen referoinut nämä tiedot sivulta http://www.soren-anders.se/item.aspx?id=358
Suomeksi Sören Olssonista löytyy tietoja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia, jonka löydät oman kuntasi kirjastosta
Netistä osoitteesta http://www.otava.fi kohdasta kirjailijat löytyy tietoa
Anna-Leena Härkösestä. Toinen mahdollisuus on käyttää esim. Evreka-hakupalvelua (http://www.evreka.com/fi). Hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi fraasi (lainausmerkeissä) "anna-leena härkönen".
Esim. osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~makkeli/anna.html on artikkeli ko. kirjailijasta ja lisäksi vielä pieni lähdeluettelo, josta voi löytää lisää vinkkejä tiedon etsintään.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös painettua tietoa Härkösestä, mm. lehtileikkeitä. Kokeilkaapa Pallas-Introa, Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokantaa netissä osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitkaa selaushaku ja ottakaa ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja...
Verkkokauppojen joukosta löytyi tällainen mm.laadukkaita naisten vaatteita tarjoava Verkkokauppa PrettySales
(http://www.prettysales.fi/pages.php?page=info), joka ostaa käytetyt vaatteet yksityishenkilöiltä ja suoraan valmistajilta.
SFS 6000 - viitestandardit / [valmistellut: SESKO]
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 2003
löytyy Pasilan kirjastosta, tarkista saatavuus osoitteesta http://www.helmet.fi
Kaikki SFS standardit löytyvät Suomen standardisoimisliiton tietojen mukaan myös näistä kirjastoista
Espoo
Teknillisen Korkeakoulun pääkirjasto
Otaniementie 9
02150 ESPOO
Helsinki
Helsingin Yliopiston kirjasto
Unioninkatu 36
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Suomen standardisoimisliiton kirjastossa ovat kaikki standardit:
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Kirjasto/Tietopalvelu
PL 116, 00241 HELSINKI (Maistraatinportti 2)
Puh. (09) 1499 3455 Faksi (09) 146 4914
Tässä kaksi Marcus Pfisterin kuvakirjaa, joiden tarinassa on kaksi erilaista loppua. Itse voi päättää kumman lopun valitsee.
Teppo ja taikakivet / Marcus Pfister , julk Lasten keskus, 1998, Huomautus: Tarinassa valittavissa kaksi erilaista loppua. - s. 13-24 jaettu kahtia
Teppo ja viiruhiiret: tarina, jossa on kaksi loppua / Marcus Pfister, julk Lasten keskus, 2000
Huomautus: Osa sivuista leikattu kahtia
Saatavuus: Helmet-haku http://www.helmet.fi
Nykyisin, lähinnä nuorten kirjoja löytyy asiasanoitettuna sanoilla "jatka itse -teokset" tai "interaktiiviset teokset". Nyt asiasanoilla "jatka itse -teokset" löytyy Helmet-hausta muun muassa kirja Eläinten kaupunki / Hannamari Ruohonen WSOY, 2007. Kirja on tekstitön kuvakertomuskirja,...
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (Otava). Munter-nimestä ei siellä ole valitettavasti mainintaa.
Internetissä Väestetörekisterikeskuksen sivulla löytyy vain lukuja, mutta ei tietoa nimen alkuperästä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykyisenä nimenä Munter on 182:lla henkilöllä (Suomi 166, ulkomaat 16).
Ruotsin kielessä "munter"-sanan merkitys on sanakirjan mukaan hilpeä, hauska, iloinen. Saksan kielessä merkitys näyttäisi olevan kutakuinkin sama.
Kun Google-hakukoneeseen syöttää kaksi termiä munter nimi, tulee hakutulokseen Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen linkki:
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm...
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Vastaaja on varmaankin tarkoittanut, että me täällä kirjastossa etsimme sinulle lähteitä, joista vastausta voi etsiä, mutta verohallinnosta saat henkilökohtaiset tietosi ja henkilökohtaista palvelua juuri sinun verotusasioissasi.
Vuoden 2020 tuloista toimitetaan verotus vuoden 2020 verokortin mukaan. Vero-sivulla kerrotaan, että vielä tammikuussa käytetään vuoden 2020 verokorttia. Veroprosentti on sama kuin vuoden 2020 viimeisimmässä verokortissa. Tuloraja nollataan kuitenkin vuoden alusta. Verokortti tammikuussa, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Mikä verokortti on, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Jos tarvitset tietoja henkilökohtaisista...
Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Ella etunimet: nimi on muuntuma Helena-nimestä, joka puolestaan tulee kreikan sanasta helios, aurinko.
Eleonora tulee arabian sanasta Ellinor, Jumala on valoni.
Gabriella on Gabrielin sisarnimi. Nimi on hebreaa ja tarkoittaa Jumalan taistelijaa tai jumala on voimakas. Raamatussa Gabriel on sen arkkienkelin nimi, jonka tuli ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille.
Tarkoititko mahdollisesti Petronellaa? Nimi tulee latinasta ja tarkoittaa Petronius-sukuun kuuluvaa naista. Se saattaa olla lähtöisin kreikan sanasta petra ja saattaa siten olla Pietarin sisarnimi....
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin...
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
