Mirka Paukkonen ei nähtävästi ole näytellyt missään Kovaa maata -sarjan jälkeen.
Muita tietoja emme hänestä löytäneet.
Kovaa maata -sarjasta ja sen näyttelijöistä on käyty keskustelua muun muassa Suomi24-sivustolla.
Suomen sotavuosien yhteenlaskettu aika riippuu useasta seikasta. Mistä lähtien Suomen katsotaan valtiona olleen olemassa? Lasketaanko mukaan kaikki Suomen maaperällä käydyt sodat vai vain sellaiset, joissa Suomi ja/tai suomalaiset on aktiivisesti mukana? Ketkä lasketaan suomalaisiksi? Lasketaanko mukaan sodat, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin Suomessa, mutta joissa on ollut mukana suomalaisia taistelijoita? Wikipedia-artikkeli Luettelo Suomen historian sodista tarjoaa melko kattavan katsauksen Suomen alueella, Suomessa ja Suomesta käydyistä sodista aina 300-luvulta alkaen. Mukana on myös lukuisia sotia, joissa on ollut mukana suomalaisia, vaikka sota ei olisi ollut maantieteellisesti Suomessa. Itsenäisen suomen...
Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä.
Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi
Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
13 §
Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi
Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten...
Matti Kassilan ohjaama ja Suomen Filmiteollisuuden tuottama Hilman päivät perustuu Agapetuksen vuonna 1937 julkaistuun romaaniin. Pääosia näyttelivät mm. Tauno Palo, Aino Mantsas ja Edvin Laine.
Kotimaisista elokuvista kattavinta tietoa tarjoaa Suomen kansallisfilmografia -kirjasarja, jonka vuosia 1953-1956 käsittelevästä viidennestä osasta löytyy Kassilan Hilman päivät. Kirjassa on elokuvan filmografiset tiedot, juonikuvaus, arvosteluita ja hieman triviatietoa.
Matti Kassilan muistelmateokset Mustaa ja valkoista (Otava, 1995) ja Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila (WSOY, 2004) saattavat myös sisältää kyseiseen elokuvaan liittyvää tietoa.
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa suomalaiseen elokuvaan keskittyvä Elonet-tietokanta, josta...
Soittimen valmistaja on Carl Adam Victor Lundholm (1846-1935, jolla lienee ollut toimintaa sekä Helsingborgissa että Tukholmassa. En kyennyt löytämään verkosta sivustoa, joka esittelisi matkaharmoneja kuvin ja sanoin, kuviakin löytyi suhteellisen vähän (etsin sanoilla harmonium ja Lundholm).
Yleisesti ottaen vanhojen soittimien arvon määrittely on tavattoman vaikeata, koska paljon riippuu sekä kysynnästä, jäljellä olevien soittimien määrästä että tarjolla olevan soittimen kunnosta. Siksi on ehkä järkevintä lähteä liikkeelle asiantuntijoille esitetyillä kysymyksillä, koska ns. kauppapaikan löytäminen ainakin Suomesta on vaikeata.
Vanhojen soittimien asiantuntemusta löytyy Suomesta ainakin Åbo Akademin yhteydessä toimivasta Sibelius-museosta...
Mainitsemistasi Darfurissa elävistä alkuperäiskansoista kolme on suomeksi: zagawat, masaliitit, tunjurit. Lisäksi voi mainita heimoista vielä furit, dajut, birgedit. ”Rizeigat”-heimon suomenkielistä nimitystä ei käytössäni olevista lähteistä löytynyt. Mutta monissa Euroopan kielissä se esiintyy yllä mainitussa muodossa. Lähteenä on käytetty YLE:n Radio 1:n ohjelmaa ’Darfurin kriisin syyt ja seuraukset’. Sen tekstiversio on luettavissa osoitteessa
http://www.yleradio1.fi/haku.php?action=page&id=190331&search=omavaraiskäyttöön . Se on myös haettavissa YLE Radio 1:n arkistohausta. Hae-paniketta klikkaamalla pääset kategoriahakuun. Valitse kategorioista ’Puheenvuorot’ ja kirjoita hakusanaksi ’Darfur’.
Lisäksi Sudanin heimoja...
Hei! Internetistä löytyi aika vähän linkkejä, joten lisäsin tähän myös muutamia kirjoja ja lehtiartikkeleita, joista saattaisi olla hyötyä.
Internetistä löytyi vain yksi valmis lomakemalli:
http://cc.oulu.fi/~lml/amkk/havkyes.htm
Tässä on jotain yleistä asiakastyytyväisyystutkimuksesta:
http://www.qualitas-fennica.fi/artikkelit/ongelmista.html
http://www.promate.fi/tutkimusmalli.html
Ja tässä on muutama valmis asiakastyytyväisyystutkimus internetistä:
http://www.uwasa.fi/samjay/b_admin/projects/atrapo.html
http://www.tukkk.fi/gram/pakki/benchmark.htm
Kirjoja aiheesta:
Miten mittaan asiakastyytyväisyyttä--ohjeita ja kokemuksia yrityskäytännöstä (1995)
Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas (1999)
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001)...
Naula on ollut aikoinaan painomitta. Yksi naula oli 1600-luvulla 128 kvintiiniä, joka puolestaan oli ¼ luotia eli 3,34 gramaa. Vuodesta 1638 naula on ollut 421,3 gr. Apteekinmittana naula oli 356,28 gr. Vuodesta 1855 naula oli desimaalijakoisen painojärjestelmän yksikkö, joka oli 425,076 gr ja 100 naulaa oli puolestaan yksi sentneri. Suurempi yksikkö puolestaan oli leiviskä, joka oli 20 naulaa.
Tavallisimmat naulatyypit ovat lankanaula, uppokantanaula eli dyckertnaula, bitumihuopanaula ja listanaula. Naulojen mitat ilmoitetaan millimetreissä. Usein puhutaan tuumista, kuten kahden tuuman naula, kun tarkoitetaan 50 millimetrin naulaa. Naulat ovat joko käsittelemättömiä eli kirkkaita tai sähkösinkittyjä tai kuumasinkittyjä. Kuumasinkitetty...
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)...
Tässä aihetta käsitteleviä kirjoja sekä suomen että englannin kielellä:
Eurooppa : kaksituhatta sotaisaa vuotta. WSOY, 1993.
- teoksesta löytyy yleistä taustatietoa mm. sotataidosta keskiajan Euroopassa
Wills, Chuck. Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin. Karisto, 2007.
Weapon : a visual history of arms and armour. Dorling Kindersley, 2006.
Dolinek, Vladimir. The encyclopedia of European historical weapons. Hamlyn, 1993.
Peterson, Daniel. The roman legions recreated in colour photographs. Windrow & Greene, 1992.
- Teos keskittyy legioonalaisten varusteisiin ja aseisiin
Gravett, Christopher. Keskiajan ritarit. Otava 1996.
- Teos on nuorten kirja, mutta siinä on selkeästi kerrottu keskiajan ritareista ja mm. aseista ja...
Sikojen sukupuu on monimutkainen, ja eri sikalajit ovat risteytyneet keskenään useaan otteeseen. Villisian (Sus scrofa) kantamuodosta tiedetään, että se kehittyi Kaakkois-Aasiassa noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen se levisi Intiaan noin miljoona vuotta sitten ja sen jälkeen muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Tälle kantamuodolle ei kuitenkaan mainita kirjallisuudessa mitään nimeä - mahdollisesti paleontologit eivät vielä ole löytäneet sen fossiilia.
Ks. esim. Frantz jne. (2015): The Evolution of Suidae, kappale Modern Wild Boar (Sus scrofa)
Kirjastossa voi olla vain sellaisia elokuvia, joita niiden oikeudenomistajat (tuottaja, maahantuoja) kirjastoille tarjoavat. Lähellekään kaikkia elokuvia kirjastoille ei tarjota. Kirjastot joutuvat lisäksi maksamaan jokaisesta ostamastaan elokuvasta aika kovan hinnan. Jos kopio tuhoutuu tai katoaa, kirjasto ei saa uutta kappaletta halvemmalla.
Me kolme ja jengi -elokuvasta on kirjastossa DVD:nä muutama kopio. Ongelmana löytämisessä on, että siitä on käytössä vain sen englanninkielinen nimi, the Outsiders. Voit tehdä varauksen Helmet-palvelumme kautta. http://www.helmet.fi/
Otan yhteyttä kirjastomme luettelointiosastoon, jotta elokuvan tietoihin lisättäisiin myös sen suomalainen nimi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole maskipakkoa, mutta maskin käyttämistä suositellaan edelleen vahvasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Se, huomautetaanko asiakkaita maskin käytöstä riippuu kirjastosta, eikä siihen ole yhtenäistä linjausta.
Lisätietoa pääkaupunkiseudulla (ja muualla Uudellamaalla) voimassaolevista rajoituksista ja suosituksista löytyy HUS:in sivuilta:
https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirusepidem…
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Esittäjä on Eero Magga ja esitys löytyy CD-levyltä "Lapin joulu" (Poroboy Music PBM-014, p2004). Levyllä laulun nimenä on "Juovlabiellut".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
Vaihtoehtoja haun tekemiseen on moniakin. Esim. näin:
Kirjoita HelMetin etusivun hakuruutuun "englannin kieli", napsauta linkkiä "Tarkenna hakua", valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-ROM ja napsauta painiketta "Hae". Saat aluksi tulokset relevanssijärjestyksessä, mutta tuloslistan yläpuolelta voit valita järjestyskriteeriksi julkaisuvuoden, jolloin saat tulokset järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Kyllä listassa näyttää olevan paljonkin Windows XP:lle sopivia romppuja. Yhteensopivuuden näet kunkin nimekkeen täysistä tiedoista kohdasta "Järjestelmävaatimukset".
Halutessasi voit myös jo hakua tehdessäsi rajata tulokset tietyn vuoden jälkeen julkaistuun aineistoon kirjoittamalla valitsemasi vuoden kohtaan "Julkaisuvuosi jäkeen". Jos...
Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…