Kaiken taustalla on vuoden 2012 alussa voimaan tullut ikärajauudistus, joka juontuu osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710 löytyvästä kuvaohjelmalaista. Sen jälkeen vanhojen tallenteidenkin osalta noudatetaan uusia ikärajoja. Muuntamisohjeen mukaan vanhat ikärajat 11 ja 13 vuotta muutetaan ikärajaksi 12 vuotta. Ikäraja 15 vuotta nousee yhdellä vuodella eli on nyt 16 vuotta. 7 ja 18 pysyvät ennallaan. Uudet ikärajat koskevat myös kirjastoja, eikä asiasta päättäminen ole ollut kirjastojen vallassa.
Media- ja kuvaohjelmakeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Item… löytyy lisää tietoa uudistuksesta. Osoitteessa https://www.surveymonkey.com/s/palaute...
Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.
Jos sisarukset ovat kuolleet, kukin haara saa yhtä suuren osuuden.
Lisää aiheesta mm seuraavista linkeistä:
www.finlex.fi
www.lakiopas.com
Lehtola, Pentti. Kuka sinut perii? : talous- ja lakiopas.
Aarnio. Aulis. Suomen jäämistöoikeus I . perintöoikeus.
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N...
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä ja hankintakanavia, joten en voi kertoa kaikkien kirjastojen hankinnasta. Alla olevat tavat ovat käytössä Seinäjoen ja Alavuden kirjastoilla. Elokuvia hankitaan kirjastoihin useammastakin lähteestä. Kirjastossa käy paikan päällä eri firmojen edustajia, kuten Mistar ja Suomalainen Elokuvapalvelu J. Suomalainen muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tilaamme sähköpostin kautta Elokuvakirjastolta elokuvatallenteita. Satunnaisesti jotkut elokuvantekijät saattavat tarjota suoraan omia teoksiaan kirjastoille, mutta suurin osa elokuvista hankitaan edellä mainittujen toimittajien kautta. Elokuvien hankinnan jakautuminen useammalle taholle johtuu siitä, että edellä mainituilla yrityksillä on yksinoikeus...
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö...
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita...
Tapahtuu näitä Suomessakin. Yle Areenasta löydät sarjasta "Ei vanhene koskaan" jakso 7 , "Erehdys".
Vuonna 1963 murhattiin Helsingin Kumpulassa nuori tyttö. Taposta tuomittu Torsti Ossian Koskinen vapautettiin 7 vuotta myöhemmin syyttömänä.
Kalevala on saatavilla cd-äänikirjana PIKI-kirjastojen kokoelmassa.
YouTube-videopalvelusta löytyy myös osa Kalevalan runoista laulettuna: https://www.youtube.com/@kalevalalaulettuna4031/videos
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
Kirjailija William Congreven teoksia ei ole suomennettu. Yksittäisiä runoja ei ole antologioissa, eikä hänen näytelmätekstejään ole esim. Näytelmäkulman (http://www.dramacorner.fi/) valikoimissa. Näytelmäkulma tarjoaa teattereille mm. tekstejä, jotka on julkaistu vain käsikirjoituksina, ei painettuina kirjoina. Vaikuttaa siis siltä, että kysymääsi tekstiä ei ole suomennettu.
Lapsilisää on Suomessa maksettu vuodesta 1948 lähtien. Kunnallisverotuksessa myönnettiin lisäksi lapsivähennys jokaisesta lapsesta sekä yksinhuoltajavähennys, ja valtionverotuksessa myönnettiin lapsenhoitovähennys, mikäli huollettavana oli ainakin yksi 3–7 -vuotias lapsi. Nämä vähennykset poistettiin vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa, ja vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä.
Yli 24-vuotiaiden naimattomien henkilöiden verottaminen siviilisäädyn perusteella päättyi vuonna 1975.
Verohallinnon sivut: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lapset/Miten_lapsi_vaikuttaa_…
Vanhanpiian verosta Ylen Elävässä arkistossa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vanhapiika_maksoi_enemman_veroja_…
Wikipedia-artikkeli lapsilisästä: http://...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetin kautta saat kauneudenhoidon ja kampausten historiaa käsittelevien kirjojen nimiä kirjoittamalla Helmetin sanahaun tyhjään ruutuun sanat kampaukset ja historia tai kauneudenhoito ja historia.
Tässä muutamien kirjojen nimiä:
Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja puvut
Tolkien, Vintage, the art of dressing up
Trasko, Daring do’s: a history of extraordinary hair
Syromjatnikova, Kampausten historia
Corson, Fashions in making up
Rusoposkia, huulten purppuraa: Kosmetiikka ja niiden käyttö kautta aikojen
Haloselta löytyy joitakin malleja suuria kokoja. Myös Seppälässä on 52 kokoa olevia vaatteita. Verkkokaupoista löytyy myös kattava valikoima 52-56 kokoa olevia vaatteita.
http://isotkoot.com/
http://www.misura.fi/
Vaskiin tosiaan tallentuu tieto varauspäivästä. Tuo "vanhenee" -kohta tarkoittaa sitä päivää, jolloin varaus vanhentuu ja poistuu automaattisesti järjestelmästä mikäli varaus ei siihen mennessä ole tuottanut tulosta.
Vanhenemispäivä määrittyy automaattisesti samalle päivämäärälle yhden vuoden päähän siitä hetkestä, jolloin varaus on tehty.
Perusteellinen teos Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta on ; Kolumbus, Kristoffer, Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan, 1992. Hyödyksi voi olla myös Björn Landströmin kirja Kolumbus, 1966.
Kannattaa myös katsoa tietosanakirjoista, niistä löytyy tiivistä tietoa löytöretkistä.
Internetissä kannattaa tutustua Kolumbuksesta kertovaan sivustoon http://www1.minn.net/~keithp/ , sivu on englanninkielinen, mutta siinä on esim. havainnollinen kartta Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta.
Joensuun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Koti-Karjala -lehteä, joka on mm. Kiteen paikallislehti, vuodesta 1980 alkaen, sekä sen edeltäjiä Kiteen-Tohmajärven lehteä vuosilta 1965-1979 ja Kiteen lehteä vuosilta 1960-1964. Niitä voi lukea ja kopioida kirjastossa. Aluetietokanta Koivikosta, johon on tallennettu viitetietoja myös Kiteetä koskevista aiheista, löytyi aiheistanne vain yksi viite
Lautamäki, Olavi: Kiteellä palanut kolme kirkkoa.
Karjalan maa, 07.07.1982
Edellämainittuja lehtiä selaamalla tietoja voisi löytyä enemmän.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kirjat:
KITEEN KOIVIKON SUKUHAUTAUSMAA
Kirja, kieli: suomi, 1987
Kauppinen, Pekka : Kahteen suuntaan katsonut : Kiteen kunta 1870-luvulta...
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin...
Tämä Lasse Mårtensonin säveltämä kappale on julkaista hyvin monilla äänitteillä ja monien laulajien esittämänä, mutta yhdelläkään niistä Lasse Mårtenson ei itse laula sitä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola). Yhdessä instrumentaaliesityksessä hän on yhtenä soittajana: Voiko sen sanoa toisinkin. Jumala rakastaa maailmaa. Kyseessä on ääninauha jumalanpalvelusohjelmasta vuodelta 1967.
Tiedot levytyksistä löytyvät Violasta:
https://finna.fi
Osa niistä löytyy myös Ylen Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jumala+rakastaa+maailm…
Lasten tietokirjoille ei ole yhtä kirjastoluokkaa vaan lasten tietokirjoissa käytetään täsmälleen samoja luokkia kuin aikuistenkin tietokirjoissa. Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä on verkossa katsottavissa. http://hklj.kirjastot.fi/ ja muissa yleisissä kirjastoissa käytössä oleva YKL täällä, http://ykl.kirjastot.fi/.
Monista tietokanta- ja Google-hauista ja alan kirjastoista kysymisestä huolimatta tietoa ei ole löytynyt, ei myöskään alan erikoisliikkeistä kysymällä. Jonkun verran verhonripustustietoutta löytyy suomeksi Tuula Salakarin ja Seppo Konstigin kirjasta Uudet verhot. Sen mukaan I-kisko syntyi 1940-luvulla.
Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannasta ( http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template… ) löytyvät patentit ja niiden hakijat. Hakulauseen curtain clips (=verhojen nipistimet) antamasta tulosjoukosta en kuitenkaan löytänyt I-kiskoja enkä niiden nipistimiä.
Mikäli verhojen tyylihistoria kiinnostaa, Taideteollisen korkeakoulun Aralis-kirjastossa oleva Jenny Gibbsin kirja Curtains & drapes :...
