Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
Kysymys osoittautui yllättävän kiperäksi, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Länsimaisen kauneusihanteen mukainen nainen kuvitellaan tyypillisesti nuoreksi, hoikaksi, pienikokoiseksi, kasvoiltaan symmetriseksi ja valkoihoiseksi. Rumuus yhdistyy tällöin voimakkaaseen poikkeamiseen näistä ihanteista. Tavallisetkin piirteet, kuten keski-ikä, tavalliset kasvot tai ylipaino, voidaan ajatella rumiksi, jos rumuudella tarkoitetaan kauneuteen assosioitujen piirteiden puuttumista. Käsitys kauneuteen liittyy myös käsitykseen sukupuolesta. Viehättävänä pidetään usein piirteitä, joita tukevat sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Esimerkiksi pitkää ja voimakasta naista voidaan joissain yhteyksissä pitää maskuliinisena ja...
3,5":n levykkeitä lukevia asemia löytyy tällä hetkellä ainakin Malmin, Oodin, Sellon ja Malminkartanon kirjastoista. Malmilla ja Sellossa on kotiin lainattavia asemia, muut on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön.
Levykeasemat
Matrikkelia Viipurin sairaanhoitajattarista ei valitettavasti löydy. Kirja ”Matrikkeli Sairaanhoitajista ja Kätilöistä” (1971) löytyy Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta mikä tarkoittaa että sitä ei lainata. Ei ole varmuutta että kyseistä kirjasta löytyy niin vanha tietoa kuin 1889 syntyneitä ja kirjassa ei ole erillistä hakemistoa syntymäpaikkakunnista tai syntymävuosista. Valokuvia löytyy kirjasta mutta ei kaikista mainituista henkilöistä.
Viipurissa sairaanhoitajattaren koulutuksesta oli vastuussa Viipurin Diakonissalaitos joka oli toiminnassa vuodesta 1869–1940, milloin kyseinen laitos muutti Lahteen Viipurin menetyksen takia. Laitoksen historiasta voi lukea Kari Vappulan ”Rientäkää, älkää pysähtykö : laitosdiakonia 70 vuotta...
Tässä aihetta käsitteleviä kirjoja sekä suomen että englannin kielellä:
Eurooppa : kaksituhatta sotaisaa vuotta. WSOY, 1993.
- teoksesta löytyy yleistä taustatietoa mm. sotataidosta keskiajan Euroopassa
Wills, Chuck. Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin. Karisto, 2007.
Weapon : a visual history of arms and armour. Dorling Kindersley, 2006.
Dolinek, Vladimir. The encyclopedia of European historical weapons. Hamlyn, 1993.
Peterson, Daniel. The roman legions recreated in colour photographs. Windrow & Greene, 1992.
- Teos keskittyy legioonalaisten varusteisiin ja aseisiin
Gravett, Christopher. Keskiajan ritarit. Otava 1996.
- Teos on nuorten kirja, mutta siinä on selkeästi kerrottu keskiajan ritareista ja mm. aseista ja...
Etunimien merkitystä koskevaa tietoa löydät etunimikirjoista. Kirjoita Nettikirjaston http://nettikirjasto.lahti.fi/ asiasanat-kenttään sana etunimet ja valitse pääkielet-pudotusvalikosta kieleksi suomi. Hae. Hakutulosta selailemalla löydät useita etunimien merkitystä käsitteleviä kirjoja, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan teos nimeltä Etunimet. Molemmat em. kirjat sekä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 88.2903. Niitä on pääkirjastossa paikalla useita. Markosta sanottakoon lyhyesti, että se juontaa juurensa sodanjumala Marsin nimeen. Tapani puolestaan on Stefanoksen suomalainen muunnos. Molemmista nimistä samoin kuin Stefanoksen merkityksestä löytyy paljon laajempi selostus em. kirjoista.
Tarkkaa tietoa v...
Veljenpojan tyttärelle ei ole muuta nimitystä. Esim. Ylen artikkelista Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon löytyy tietoa nimityksistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Dmitri Merezkovski (Pietari 1865-Pariisi 1941) oli venäläinen kirjailija ja filosofi, symbolisti. Hän matkusteli kulttuuriopintojensa vuoksi Euroopassa, erityisesti Italiassa. Muutti 1905 Pariisiin, mutta palasi 1912 Venäjälle, josta muutti vallankumouksen vastustajana takaisin Pariisiin 1919. M. tuli tunnetuksi romaanikirjailijana. Historiallisissa romaaneissaan hän yhdistää laajan oppineisuutensa mystiseen maailmankatsomukseen. Häntä kiinnosti Kristuksen ja antikristuksen taistelu venäläisen ihmisen sielusta. Samoja ongelmia käsittelevät hänen kriittiset ja filosofiset kirjoitelmansa.
Hänen pääteoksiaan on romaanitrilogia Kristus ja Antikristus, jonka osia ovat Jumalten kuolena (1894) Ylösnousseet jumalat (1901) ja Antikristus (1902)....
Katso esim. Uusi suomalainen nimikirja. Piia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, jonka merkitys on "hurskas". Kristiina on esiintynyt jo keskiajan pyhimyskalentereissa. Agricolan teksteissä esiintyy Cristina Neitsyt, alkukristillinen roomalainen lapsipyhimys, jonka muistopäivä oli samalla päivällä 24.7. jo keskiaikana ja edelleen useissa maissa.
Kirjastossa voi olla vain sellaisia elokuvia, joita niiden oikeudenomistajat (tuottaja, maahantuoja) kirjastoille tarjoavat. Lähellekään kaikkia elokuvia kirjastoille ei tarjota. Kirjastot joutuvat lisäksi maksamaan jokaisesta ostamastaan elokuvasta aika kovan hinnan. Jos kopio tuhoutuu tai katoaa, kirjasto ei saa uutta kappaletta halvemmalla.
Me kolme ja jengi -elokuvasta on kirjastossa DVD:nä muutama kopio. Ongelmana löytämisessä on, että siitä on käytössä vain sen englanninkielinen nimi, the Outsiders. Voit tehdä varauksen Helmet-palvelumme kautta. http://www.helmet.fi/
Otan yhteyttä kirjastomme luettelointiosastoon, jotta elokuvan tietoihin lisättäisiin myös sen suomalainen nimi.
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Levä-sanalla ei ole vastineita suomen sukukielissä. Kaisa Häkkinen kirjoittaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2004) näin: ”Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä olemiseen viittaava levä-vartalo.”
Levä-vartalo ei esiinny itämerensuomessa itsenäisenä sanana vaan esim. sanoissa levällään ja levälleen. Sanavartalo on arvioitu vanhaksi germaaniseksi lainaksi, ja alkumuodoksi on rekonstruoitu *lewā, jota edustaa mm. islannin ljá ja norjan ljó. Ne merkitsevät niitettyä, mutta vielä levällään olevaa heinää. Häkkisen mukaan lainaselitys on mahdollinen, mutta...
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Kuukaudet-laulun sävellys on merkitty Ilkka Kuusiston nimiin (v.1989). Sanoitus on Pia Perkiön. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=4078f82f-c4cd-4eb…
Pii paa puu (Pii paa puu, terve tammikuu) on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama (v. 1989). http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=pii+paa+puu&culture=fi&…
Wikipedian usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan näin: "Jos artikkelissa on jotain epäselvää etkä halua muokata sivua itse, mainitse virheestä artikkelin keskustelusivulla, jotta toisella käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä asiaan. Näin virheitä ja epätarkkuuksia saadaan jatkuvasti korjattua"
Keskustelusivu löytyy artikkelin otsikon yläpuolella olevalta välilehdeltä ja sinne voi kirjoittaa ilman tunnuksia. Muokkaushistoriassa näkyy tällöin kirjoittajan IP-osoite.
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Ruokasooda on natriumbikarbonaattia (NaHCO3) ja ruokasuola on natriumkloridia (NaCl). Molemmat sisältävät natriumia, joka on yksi suolan komponenteista, mutta ruokasooda ei ole suolaa, mikäli sillä tarkoitetaan ruokasuolaa.
Rekisteröitymistä pyydetään monista syistä, myös käyttäjän oman turvallisuuden takaamiseksi. Kun rekisteröityy vaikkapa keskustelufoorumille ja kirjautuu sisään tunnuksillaan, omia viestejä voi tarpeen tullen muokata tai poistaa myöhemmin. Jos haluaa löytää kirjekaverin, joutuu jossakin vaiheessa luovuttamaan nimensä ja yhteystietonsa, mikä ei ole kovin tietoturvallista avoimessa verkossa ilman rekisteröitymistä.
Esimerkiksi PenPal-sivusto vaatii kirjautumisen, mutta heidän käyttöehtojensa mukaan sähköpostiosoitteen voi pitää salattuna: voit siis keskustella potentiaalisten kirjekavereiden kanssa ilman, että sähköpostiosoitteesi paljastuu heille.
Penfriend Club ei vaadi rekisteröitymistä. Siellä voi ottaa suoraan...