Ilmeisesti matkustajakoneissa ei käytetä kyseistä mallia laskutelineissä tai laskeutumisessa. Käännettävät pyörät/laskutelineet näyttävät olevan melko harvinainen versio, englanninkielisen Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Landing_gear kerrotaan laskutelineistä, ja sen mukaan kyseinen kääntyvä malli eri versioineen näyttää olleen viime vuosisadan alun koneissa kokeiluina, ja myöhemmin B52-pommikoneessa käytössä. Sivutuulessa laskeutumisesta kerrotaan lisää myös Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Crosswind_landing Matkustajakoneet näyttävät käyttävän eri tyylistä laskeutumistekniikkaa sivutuulessa.
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
Kirjailija Jasmine Jonesista ei tunnu löytyvän henkilötietoja suomen kielellä eikä edes englannin kielellä.
Lahden kaupunginkirjaston kirjoista ei löytynyt tietoja hänestä, kuten ei löydy useimmista ulkomaisista nuortenkirjailijoista, joilta on suomennettu vasta muutama kirja. Myöskään englanninkielisistä kirjailijamatrikkeleista ei löytynyt hänestä tietoja.
Suomen kielisiä aikakauslehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Internetissä Googlen haulla löytyi ainoastaan tietoja hänen kirjoittamistaan kirjoista, ei elämäkerrallisia tietoja kirjailijasta.
Ikävä kyllä käsillä olevista kirjoista ei ole löytynyt suoranaista määritelmää vuotovirralle. Joitakin mainintoja vuotovirrasta kuitenkin löytyy, toivottavasti näistä on apua. Kirjassa Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet, 1995 sanotaan näin: "Mikään eriste ei ole täysin absoluuttinen, vaan jokainen päästää lävitseen pienen vuotovirran, josta vuotohäviöt aiheutuvat." Kirjassa Kvantti Fysiikan laaja oppimäärä 3a, 1990 sanotaan: "Vuotovirta aiheutuu puolijohteen itseisvirrankuljetajista. Se on suurempi germaniumissa kuin piissä, koska germaniumissa elektronin virittäminen virrankuljettajaksi vaatii vähemmän energiaa. Se myös kasvaa lämpötilan noustessa. Germaniumkomponentit ovat sen johdosta paljon herkempiä lämpötilan...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäinen Pikku Heidi -suomennos olisi ilmestynyt jo v. 1885, viisi vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, Weilin & Göösin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkki Serkku. Seuraavassa Otavan kustantamassa laitoksessa v. 1905 on maininta : suom. korjannut Irene Mendelin. Ajanmukaisemman käännöksen on tehnyt Sirkka Rapola. Toinen Heidi-kirja eli Heidi osaa käyttää oppiansa suomennettiin 1907, suomentajaa ei Fennicassa mainita. Uudemman käännöksen on jälleen tehnyt Sirkka Rapola ja kirjan nimeksi muotoutunut Heidi osaa käyttää oppiaan. Kolmas ja viimeinen osa on nimeltään Heidi ystävämme, Fennican mukaan käännetty v. 1938 ja saatavilla kirjastosta http://www.helmet.fi/record=b1524826~S9*...
Kirjasto 10 Helsingin keskustassa suljetaan 30.9.2018. Kaupunkiverstaan palveluita ei siirretä väliaikaisesti mihinkään ennen Oodin avaamista joulukuun alkupuolella.
Vinyylileikkuria voi tuona aikana käyttää Vuosaaren kirjastossa. 3D-tulostin ja studiopalvelut ovat käytettävissä Myllypuron mediakirjastossa. Ompelukone on mm. Etelä-Haagan, Pasilan, Kontulan ja Töölön kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjasto 10
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Voisikohan kyseessä olla Dick Brielin Tacho-kasvin arvoitus?https://www.goodreads.com/book/show/25520796-tacho-kasvin-arvoitusPiirrostyyli on samantapaista kuin Tinteissä.
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
Esimerkiksi Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 10 (Avain, 2014) löytyy tietoa myös Jyri Paretskoista.
Alla on lisäksi muutamia verkkolähteitä, joista löytyy myös tietoa.
Jyri Paretskoi Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue814a7ea-cc2f-4dfd-9ede-aeb7acc93abd
Jyri Paretskoin haastatteluja:
http://www.lukijanroolissa.fi/2019/03/kirjailijahaastattelu-jyri-paretskoi.html
https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/Minulla-on-rajaton-valta/490962
Sintut ovat helppolukuisia kirjoja, joten niitä voivat lukea jo 5-6-vuotiaat. Yläraja voisi olla n. 10 v. Tosin kyllä sitäkin vanhemmat niitä lukevat vielä innolla, ihan kolmeentoista ikävuoteen asti. Eli Sintuissa on aika laaja ikähaarukka.
14-vuotiaalle jalkapalloilijalle ihan ykköskirja on Minä Zlatan Ibrahimovic. Romaaneista voisi kokeilla Lauri Törhösen Sello & pallo, siinä kyllä harrastetaan myös musiikkia niin kuin nimestä voi päätellä. Jatko-osa on Kontrapunkti & voittomaali. Urheilevalle pojalle sopii hyvin myös Kalle Veirton Leiri. Päähenkilö on jääkiekkoilija, mutta harrastus on tarinan alussa jäämässä taakse isohkon mokan & väärinkäsityksen takia. 14-vuotiaat pojat ovat kovasti tykänneet Leiristä.
Sopivaa kirjaa...
Olin yhteydessä Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa koirien käyttäytymisklinikkaa johtavaan dosentti Kai Pelkoseen, joka vahvisti epäilysi domestikaation vaikutuksesta koirien kiimakiertoon. Kuten totesit sudella ja esimerkiksi dingolla kiima on vain keväisin, mutta myös alkukantaisemmalla koirarodulla basenjilla kiima on usein vain kerran vuodessa. Mikä koirien syyskiiman laukaisee lienee hämärän peitossa.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita voisit tiedustella eläinlääketieteellisestä kirjastosta http://www.vetmed.helsinki.fi/lib/.
Alkupolku-cd-rom -pelisarja lienee yksi varhaisimmista opetuksessa käytetyistä tietokonepeleistä. Sarjan englanninkielinen nimi on Knowledge Adventure ja ruotsinkielinen Levande böcker. Näistä en kuitenkaan löytänyt sellaista peliä, mitä etsit. Alkupolku Tokaluokka: Salainen agentti saattaisi mahdollisesti olla sisällöltään kummitusmainen – kansi on jossain määrin jännittävä. Alkupolun Matikkaralli-pelissä on kummituslinna kannessa, mutta peli käsittelee nimensä mukaisesti matikkaa.
Tässä muutama linkki kuvahakuihin, josko mahdollisesti tunnistaisit jonkin pelin kannesta jotain tuttua.
Alkupolku
https://www.google.fi/search?q=cd-rom+alkupolku+pc&tbm=isch&ved=2ahUKEwjJno_4oJz8AhXFGHcKHVd1CIYQ2-cCegQIABAA&oq=cd-rom...
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli...
Deltoran vyön seuraava 6. osa näyttäisi ilmestyvän suomeksi vasta loppukesällä:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Uskoisin tuota hankittavan, kun ilmestyy. Jos kaipaat englanninkielisiä osia 6-8 (tai muutenkin), voit jättää kirjastolle hankintapyynnön tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Helsingin tilavarauspalvelussa eli Varaamossa on tieto, että Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointimahdollisuus. Laite ei pysty tallentamaan USB-muistitikulle, ainoastaan DVD-levylle. Palvelu on maksuton. Laitteen voi varata palvelusta kirjautumalla sisään pankkitunnuksilla. Lähde:Tilavaraus.hel.fi. https://tilavaraus.hel.fi/
Kuningas ja kuljeksiva soittaja on vanha kansansatu eli sillä ei ole osoitettavaa yhtä tekijää.
Satu on löydettävissä Rudolf Koivun satukirjasta hänen kuvittamanaan.
Saatavuuden pääkaupunkiseudulla voitte tarkistaa seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/trudolf+koivun/trudolf+koivun/1%2C9…
