Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Nimi Pia on ollut suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1973.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin Pia-nimestä. Aiemmat vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta. Esimerkiksi vastaus kysymykseen, mitä nimi Pia tarkoittaa löytyy vastaus osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=15f0e4eb-9… .
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja löytyy paljonkin eri kirjastoista. Suurin osa helppolukuisista kirjoista on ala-asteikäisille suunnattuja, mutta nuortenkirjojakin löytyy jonkin verran, esimerkiksi Graffix- ja Surfers -sarjojen kirjat tai Mary Hooperin kirjoittama Letters to Liz -sarja.
Nuortenlehtiäkin löytyy, esimerkiksi Tikkurilan kirjaston lastenosastolta: J-14, Sugar, White dwarf, Dragon ja Seventeen. Lehtien uusimpia numeroita voi lukea vain kirjastossa, mutta vanhempia lainattavia numeroita voi myös tilata kirjastosta toiseen.
Voit katsoa, mitä nuortenlehtiä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy klikkaamalla tätä linkkiä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuortenlehdet&m=9&l=eng&Da=&Db…
Helppolukuisia...
Mitä itse kukin pitää "härskinä" huumorina, on tietysti kovin suhteellista. Opiskelijakulttuureissa valmius rikkoa perinteisiä esteettisiä ja eettisiä normeja liittyy toisaalta vakiintumattomaan elämäntilanteeseen, toisaalta joukossa toimimisen estoja alentavaan vaikutukseen. Vaikka en usko, että teekkarihuumori sinänsä olisi "härskimpää" kuin opiskelijahuumori yleensä, voi viitata teekkareiden vahvaan miesten keskeiseen kulttuuriin (nyttemmin tilanne on muuttunut ja teekkareissa on miehiä ja naisia). Miesporukat ovat kautta aikojen ja ammateista riippumatta taipuvaisia huumoriin, jota moni pitää "härskinä". Tämä yhdistyneenä teekkareiden muutenkin vahvasti ulospäin suuntautuneeseen hauskanpitokulttuuriin on ehkä synnyttänyt tilanteen,...
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Yleensä nimikirjoissa kerrotaan nimien alkuperä. HelMet-haun "nimikirjat" antaa tulokseksi suuren joukon saatavilla olevia kirjoja. Perusteellisia ovat esimerkiksi: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen, 2005 sekä Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen ; [toimitus: Raisa Vuohelainen, Tanja Soikkeli],
1999. Näissä ei kuitenkaan ole eroteltu nimiä alkuperämaan mukaan vaan mukana ovat niin suomalaista kuin ulkomaistakin alkuperää olevat nimet.
Verkkosivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet löytyy lista nimistä, joiden voi olettaa olevan alkujaan suomalaisia.
Mikäli kyseessä on "Itsenäinen Suomi 50 vuotta" -juhlaraha, joka on 10 mk:n hopeakolikko, sen arvo liikkuu kolikon kunnon mukaan 3-5 €.
Lisätietoja sivuilla:
http://www.palmu.st/rahat/juhlarahat-bu.htm
ja
http://www.geocities.com/apyykkon/Rahaluettelo.html
Jo varhaiset esi-isämme laskivat saaliseläimiä käyttäen numeroita yksi, kaksi ja monta. He ymmärsivät myös nollan = ei yhtään. Useampia ryhdyttiin laskemaan piirtämällä viivoja. Yksi tärkeimpiä syitä laskemisen aloittamiseen oli tieto siitä, että jos olit saanut kymmenen kalaa ja pyysit toveriasi viemään ne kotiin, pystyit tarkistamaan, että hän myös toi kaikki kalasi eikä syönyt niitä matkalla.
Numeroista löytyy monta kivaa kirjaa, haluaisit ehkä tutustua vaikka Johnny Ballin kirjaan Numeroiden maailma.
Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (...
Mikäli tarkoitat kesällä 2004 Turun seudulla karkuteillä ollutta Murre-koiraa, oheisista Turun Sanomien artikkeleista löytyy Murren kuvia. Koira tunnettiin Tarvasjoen Murrena:
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:255264,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:243623,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:244248,0
Turun Murre on myös satuhahmo, josta on tehty kirja. Riitta-Liisa Snällströmin kuvakirja Turun "Murre" löytyy Turun kaupunginkirjastosta ja ohessa Turun Sanomien artikkeli aiheesta
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:208650,0
Sanat löytyvät kirjasesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 64, sivuilta 14-15 (Musiikki Fazer, 1966). Kirjassa on pelkkiä laulujen sanoja. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Sitä ei lainata, mutta voit tilata oman kirjastosi kautta kaukopalveluna kopion laulun sanoista.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,...
ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston tietokoneilla. ePress-palvelun lehtikokoelmassa on yli 100 kotimaista paikallis‑ ja maakuntalehteä, jotka ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä painosta. Lehdistä on tietokannassa kolmen kuukauden numerot. Kaikki palvelun lehdet ovat painettujen lehtien näköisversioita sisältäen artikkelien lisäksi ilmoitukset, sarjakuvat ja mainokset. Palvelua voi käyttää samanaikaisesti viisi käyttäjää. Lahden kaupunginkirjastossa lehti on hankittu asiakkaiden käytettäväksi kirjaston tietokoneilta, mutta palvelutarjoajalta voi varmaankin tiedustella myyvätkö he palvelua myös yksityiskäyttäjille. Yhteydenotot ja tiedustelut epress@lminfo.fi
Sen sijaan PressDisplay-palvelun sähköisiä...
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään...
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat...
Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä...
