Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset.fi/ ja...
Ilman laajempaa kontekstia on vaikea sanoa, mihin kyseinen lause viittaa, mutta molotoffi lienee tuttavallinen, puhekielinen viittaus Molotovin koktailiin. Molotovin koktailiksi (tai coctailiksi) kutsuttiin polttopulloa, jota suomalaiset käyttivät talvisodassa panssaritorjunta-aseena. Samantyyppisiä räjähteitä käytettiin myös Espanjan sisällissodassa.
Toisaalta molotoffi saattaa olla viittaus myös Neuvosto-armeijan pudottamiin rypälepommehin, joita kutsuttiin Molotovin leipäkoreiksi. Lempinimensä nämä aseet saivat Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovilta, joka väitti radiopuheessa neuvostokoneiden pudottaneet Suomen maaperälle väin ruoka-apua.
Lähteet:
Sotaveteraanit.fi
Wikipedia...
Hansakaupan aika oli Itä- ja Pohjanmeren alueen kauppaliitto 1200-1400-luvuilla (Tieteen termipankki 23.7.2025: Historia:Hansa.) Hansaliittoon kuului melkein 200 kaupunkia. Suomessa hansaliitto vaikutti erityisesti Turku ja Viipuri, vaikka ne eivät olleetkaan varsinaisia hansakaupunkeja. Katsoin läpi Kaari Utrion tuolle ajalle sijoittuvia kirjoja, etenkin Turkuun ja Viipuriin sijoittuvia sekä sellaisia kirjoja, jotka liittyvät hansakaupunkeihin.Katarina (Viipuri ja Turku mainittu, 1300-luku)Vehkalahden neidot (Viipuri ja kauppahuoneet mainittu kirjan kuvauksessa)Neidontanssi (Turku)Viipurin kaunotar (Turku)Vendela (Turku, Viipuri ja kauppiassaattue mainittu kirjan kuvauksessa)Uhritulet (1300-l, Turku, Viipuri, Tukholma, Gotlanti)...
Mystery Club on Fiona Kellyn kirjailijanimellä kirjoitettu, nuorille suunnattu kirjasarja. Sarja keskittyy Mystery club –nimiseen kerhoon, joka on kolmen teinitytön perustama etsiväkerho. Tytöt asuvat Willow Dalen kaupungissa Yorkshiressa. Mystery Clubiin kuuluvat Holly Adams, Tracy Foster ja Belinda Hayes. Sarjasta on ilmestynyt 28 osaa, joista 22 on suomennettu. Osat ovat järjestyksessä seuraavat:
Salaiset johtolangat
Kaksoisvaara
Kielletty saari
Konnuuksia keskiyöllä
Vaarallisia temppuja
Siepattu!
Piilosilla
Haudattuja salaisuuksia
Tappavia pelejä
Salaperäinen puhelu
Musta hevonen
Harhakuvia
Kohtalokas putoaminen
Pakkolasku
Myrkkyä!
Pankkiryöstö
Salainen huone
Menneisyyden salat
Salaliitto
Petos
Kadonnut...
Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita.
Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura.
Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000
Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991
Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY.
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija
Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996
Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001...
Nimi Carmelita tulee nimestä Carmel. Nimi on alunperin heprealainen, ja se tarkoittaa puutarhaa.
Lähteet:
https://nameberry.com/babyname/Carmelita
https://www.thenamemeaning.com/carmelita/
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
Kyseessä on Aale Tynnin runo "Keinulaulu". Runo alkaa siis näin:
Pesän sydämellesi teen
ilmaan siniseen,
panen unipuuhun kiikkumaan, sen latvan tummuuteen.
Runo sisältyy mm. Aale Tynnin "Koottuihin runoihin" sekä Hannu Mäkelän 1992 toimittamaan runoantologiaan "Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja".
Saat runon kokonaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Runoista rakkaimmat . valikoima suomalaisi runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
Kysyin asiaa suoraan Aku Ankan toimituksesta. Linkki AkuAnkka.fi
Siellä muistettiin heti muutama sopiva tarina: Vihreän toivon jäljillä (Linkki tarinaan) ja Bermudan kolmion arvoitus (Linkki tarinaan)
Tosin samantapainen henkilökatras esiintyy noin kolmessakymmenessä tarinassa mainitsemallasi aikavälillä. Toimitus oli tehnyt haun Inducks-tietokannassa, jossa ovat kaikki maailman Ankka-sarjakuvat taulukoituina julkaisujen mukaan.
Linkki Inducks hakutulokseen (jonka toimitus oli tehnyt valmiiksi)
Toivottavasti kaipaamasi kirja löytyy.
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92…
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
