Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja:
Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990)
Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987)
Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978)
Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
Kertomuksen alkuperäinen nimi on "L'avventura di due sposi". Suomennos, joka on nimeltään "Mies ja vaimo", sisältyy kokoelmaan "Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 2" (WSOY, 1969). Englanniksi novelli on käännetty nimellä "The Adventure of the Married Couple". Se sisältyy kokoelmaan "Difficult Loves".
Ymmärsinkö oikein, että etsit 200-luvulla eläneen Diogenes Laertios -nimisen kreikkalaisen filosofin Etsin ihmistä -nimisen runon suomennosta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Laertios
Diogeneen runoista on suomennettu vain muutamia. Pentti Saarikoski on suomentanut muutaman runon kokoelmaansa Jalkapolku: runoja kreikkalaisesta antologiasta. Osa runoista on julkaista myös Parnasso-lehdessä (1977, numeroissa 1 ja 4). Etsin ihmistä -nimistä runoa näissä ei ole. Tiedot löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=diogenes&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Vai etsitkö suomalaista Diogenes-nimistä runoa? Tämänniminen runo on Otto...
Aikuistenkokoelmassamme ei ole kovin montaa monikielistä kirjaa.
Lisäksi niitä on aika hankala hakea Helmet haulla.
Kokelin monella tavalla ja paras tulos näyttäisi tulevan kirjoittamalla hakusanaksi "teksti suomeksi"
Sen jälkeen voi käyttää hakutulokseen kielirajausta englanti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1550416__S%28teksti%20suom…
Voit ladata Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia e-kirjoja suoraan omalle tietokoneellesi Ellibsin e-kirjapalvelusta osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/
Lataamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, PIN-koodin ja Internet-yhteyden. Lisäksi tarvitset koneeseesi tai lukulaitteeseesi Adobe Digital Editions –lukuohjelman, jonka voit ladata täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/
Tekniset vaatimukset:
Windows- tai Mac OS X -käyttöjärjestelmä (ei toimi Linux-ympäristössä)
palomuuriohjelmistot voivat haitata palvelun käyttöä
Ellibsin tukipalvelu: support@ellibs.com
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös...
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Viljo Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista: Seitsikko naivisteja (1998) ja Risto Ojanen: Kuvien lempeä kapina: suomalaisia naivisteja (1983). Turun maakuntamuseon vuosikirjasta Aboa 1989-1990 löytyy artikkeli Harri Kalha: "Kupittaan saviosakeyhtiön käyttö- ja koristekeramiikka: tuotannon tyylillisen kehityksen pääpiirteitä", jossa mainitaan myös Viljo Mäkinen.
Lisäksi teoksessa Kuvanveistäjän luona: veistoksia ja piirustuksia (1982) on Viljo Mäkisen lyhyt haastattelu. Lisää Kupittaan saven kuvastoja löytyy Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1045579126 asiasanalla Kupittaan saviosakeyhtiö.
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Kuten sanotkin, törkeän varkauden ilmentymään vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät rahalliset perusteet, rikoslain mukaan viidellä eri perusteella. Yksi näistä kriteereistä on se, että anastettu omaisuus on erittäin arvokasta.
Minilexin mukaan 5000 euron omaisuus on "yleensä" nähty erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi, mutta selkeää summaa ja rajanvetoa erittäin arvokkaalle omaisuudelle ei laissa kuitenkaan ole asetettu.
Esimerkiksi eräässä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2018:47) katsottiin 6000 euron arvoisiksi mitoitettujen tietokone- ja elektroniikkavarkauksien lopulta täyttävän vain varkauden, ei törkeän varkauden tunnuspiirteet omaisuuden arvon osalta. Tuon ennakkopäätöksen ilmoittamiin perusteluihin erittäin...
Bertolt Brecht kirjoitti runonsa "Tuleville sukupolville", saks. "An die Nachgeborenen", vuonna 1939 paanpaossa Tanskassa.
Jacques Prevertin runo "Perhekuva" on hyvin todennäköisesti ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Paroles vuonna 1946.
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Ilmailulaitoksen sivuilta http://www.aviacollege.fi/ilmailulaitos/aviacollege/ saat tietoa lennonjohtaja-koulutuksesta, siihen hakemisesta jne. Yksiselitteistä pääsykoekirjaa ei näyttäisi olevan.
Alan kirjallisuutta voit katsoa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 asiasanalla ilmailu. Alpo Rinta-Opas on kirjoittanut useita alan oppikirjoja.
Tikkakoskella sijaitsee Ilmavoimien esikunnan kirjasto - käyttöoikeus on periaatteessa vain puolustusvoimien henkilökunnalla, mutta harkinnan mukaan myös ulkopuolisilla, http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/kehittaminen/kirjastot.html .
Laulu on nimeltään "Ruti-ruti-rumpsis-pum" ja sen esittää muumimusiikistaankin tunnettu Benny Törnroos. Se on lastenlevyllä "Fixu vekotin", sekä ainakin lastenmusiikikokoelmalevyillä "Lastenlauluklassikot" ja "Tenavamusaa: Suomi huiput: 20 hittiä". Löytyy kyllä myös Youtubesta ja Spotifysta. Hauskoja kuunteluhetkiä!
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ määrittelee maineen seuraavasti: jostakusta tai jostakin vallitseva käsitys, mielipide. Nykysuomen sanakirja 2 (1980) määritelmässä maine on määritelty myös näin: jotakin koskeva, kerrottuna leviävä tieto, kulkupuhe tai huhu.
Maine on monen tekijän summa, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen. Maine on muuttuva ja se koostuu mielipiteistä, kokemuksista, tunteista ja tiedosta. Henkilön käytös ja teot suhteessa muiden odotuksiin vaikuttavat hänen maineeseensa. Maine voi siis muuttua ja mainetta voi näin ollen myös parantaa tai sitä voidaan heikentää muiden käsityksissä. Jos haluaa muuttaa mainettaan tulee toimia tavalla, joka vahvistaa haluttua mielipidettä...
Shakespeare kirjoitti Hamletinsa 1600-01. Hänen kirjallinen tuotantonsa voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, joista Hamlet edustaa neljättä, suurten tragedioiden kautta. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyy kuusi kirjaa ja yksi kasetti - kaikki englanninkielisiä - jotka käsittelevät Shakespearen Hamletia. Suomeksi voit lukea Hamlet-tulkintaa ainakin maailankirjallisuuden historiaa käsittelevästä Kansojen kirjallisuudesta (osa 3). Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyy lisää viitteitä Hamletia käsittelevistä kirjoista.
Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Tuotteen säilymiseen vaikuttaa alkoholipitoisuuden lisäksi mm. tuotteen happamuus, kuinka paljon sokeria siinä on, säilytysastian steriiliys ja tiiviys, ympäröivä lämpötila ja se, kuinka kauan tuotetta olisi tarkoitus säilyttää. Votkan tapainen viina, jossa on 40 tilavuusprosenttia alkoholia, säilyy huoneenlämmössäkin periaatteessa ikuisesti (tai ainakin siihen asti, että se haihtuu pois). Jos tuotteessa on alle 20 tilavuusprosenttia alkoholia, se ei säily. Kuitenkin runsaastikin alkoholia sisältävä juoma voi menettää makuaan pitkässä säilytyksessä, jolloin sen juominen ei ole miellyttävää. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei siis voi antaa.
