Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
Turku-kokoelma on nimestään huolimatta koko Varsinais-Suomen maakuntakokoelma. Sitä on lakisääteisesti kerätty vuodesta 1970, mutta se sisältää runsaasti myös vanhempaa aineistoa. Kokoelma on käsikirjastokokoelma, josta ei anneta kotilainoja. Osa aineistosta löytyy myös kirjaston lainausosastoilta, joilta sitä voi kotilainata. Kaukolainoja annetaan harkinnan mukaan toisten kirjastojen käsikirjastoihin. Kokoelma sisältää kaikenlaista kirjastoaineistoa, ei arkistoaineistoa. Kokoelmaan kuuluu myös runsaasti rekisteröimätöntä aineistoa. Kopiointi on mahdollista, mikäli kirjastonhoitaja katsoo aineiston kestävän sen. Sanomalehdistä on mikrofilmikopioita, joista saa paperikopioita. Koska maakuntakirjastoille ei ole myönnetty paikallisaineiston...
Voisiko olla Erinin kappale Ei taida tietää tyttö, jossa on korkkarii, on leggarii, on glitterii, tekoripsii, irtohiuksii, juo kuoharii? Tai Kaija Koon Supernaiset, korkkarit kattoon... meikit naamoilta...me naurettiin laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa...? Haloo Helsingin Beibissä suudellaan punaista suuta. Ehkä lukijoillemme tulee mieleen osuvampia ehdotuksia?
Kannattaisi ehkä kääntyä Kristityn vastuu lehden toimituksen puoleen ja pyytää heiltä kopio. Lehden kotisivu löytyy osoitteesta http://www.skl.fi/vastuu/ , toimituksen puhelin 09-348 822 30, sähköpostiosoite kristityn.vastuu@skl.fi.
Oulun kaupunginkirjastossa lehteä ei ole. Oulun yliopiston kirjastosta lehdet löytyvät, jos haluat käydä kopioimassa jutun siellä. Mikäli haluat lisätietoja perheistä, jotka ovat joutuneet hometalo-ongelmien kanssa kamppailemaan on olemassa kirja Hiekkanen, Maija-Liisa: Kivelän hometalo: keväästä kevääseen, 1999. Kirjan saatavuuden voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Kotiliesi lehdestä 1995:2 löytyy artikkeli Vehkaoja, Helena: Hometalo...
Nimi Carmelita tulee nimestä Carmel. Nimi on alunperin heprealainen, ja se tarkoittaa puutarhaa.
Lähteet:
https://nameberry.com/babyname/Carmelita
https://www.thenamemeaning.com/carmelita/
Joulukertomus (Heikki Asunta: Ristikkoikkuna, 1931)
Andersson seisoo ruotelissa
keskellä ulappaa.
Ruumis on raskaasti uuvuksissa,
nukkua vain ei saa.
Islannin reittejä kyntää priki
silliä lastinaan.
Jäävuoripartiot uivat liki.
Ehkäpä upotaan.
Kapteeni makaa kajuutassa
roikkuvin jäsenin.
Äijä on tunnelihumalassa,
sehän on selväkin!
Jäämeren valkea aavesaatto
hyökkäysvalmis on.
- Saakeli, nythän on jouluaatto,
älyää Andersson.
Hällä on huusholli Trondhjemissa,
talo ja tavarat,
keittiön uunilla harmaa kissa,
muija ja mukulat.
Siellä on joulu ja juhlamieltä,
kuusikin on, kenties.
Tuttuja ääniä kuulee sieltä
uupunut ruorimies.
Mukulat tanssivat saksanpolkkaa,
kynttilä lepattaa,
farbruuri vanhaa kirjaa tolkkaa,
sekin on mukavaa.
Hiipii luihuna...
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole...
Kysymyksiä tulee kyllä runsain mitoin. Vuonna 2022 palvelussa laadittiin 3930 julkiseen arkistoon talletettua vastausta. Tänä vuonna vastauksia on tallennettu jo 2797.
Palveluun osallistuvat kirjastonhoitajat vastaavat kysymyksiin kaikkien muiden töidensä ohella, ja viime aikoina asiaan on voinut vaikuttaa myös meneillään oleva kesälomakausi. Tavoitteena on vastata kysymyksiin kolmen työpäivän kuluessa, mutta valitettavasti se ei kysymysten paljouden vuoksi aina onnistu.
Kyseessä on Aale Tynnin runo "Keinulaulu". Runo alkaa siis näin:
Pesän sydämellesi teen
ilmaan siniseen,
panen unipuuhun kiikkumaan, sen latvan tummuuteen.
Runo sisältyy mm. Aale Tynnin "Koottuihin runoihin" sekä Hannu Mäkelän 1992 toimittamaan runoantologiaan "Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja".
Saat runon kokonaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Runoista rakkaimmat . valikoima suomalaisi runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92…
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
Kuulostaa siltä, että ohjelmassa on päällä automaattinen sanojen täydennys. "Sanojen täydennyksen kytkeminen poisValitse Työkalut - Automaattisen korjauksen asetukset - Sanan täydennys -välilehti.Uncheck Enable word completion." Linkki ohjesivustoon.
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/til/synt/tau.html) mukaan vuonna 1974 Suomessa syntyi 31 853 poika- ja 30 619 tyttövauvaa eli yhteensä 62 472 lasta. Tilastossa ovat mukana vain elävänä syntyneet lapset.
Kotimaisista dekkaristeistamme Harri Nykänen työskenteli Helsingin Sanomien rikostoimittajana aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=140
