Vuonna -99 julkaistu Marya Hornbacherin "Elämä kateissa--kertomus anoreksiasta ja bulimiasta" saattaisi olla etsimäsi. Kirjaa löytyy useasta helsinkiläisestä kirjastosta. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.libplussa.fi). Jos olet kiinnostunut, voit samalla tehdä haun muusta aiheeseen liittyvästä kirjoittamalla asiasanahakuun esim. syömishäiriöt, anoreksia, bulimia.
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
Kyllä on. Niitä voi selata aineistotietokanta HelMetissä www.helmet.fi valitsemalla hakutavan aihe ja kirjoittamalla hakulaatikkoon portugalin kieli. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voi valita aineistolajiksi kasetti. Näin saa viitelistan ja kutakin viitettä hiirellä klikkaamalla saatavuustiedot eli missä kijastoissa kyseistä kasettia on ja onko se lainassa vai hyllyssä. Alkeistason kielikasetteja ovat ainakin Lusomania, Bica portuguesa ja Bom dia, Lisboa.
Hei!
Kirjastoalan koulutusta järjestetään monella eri koulutustasolla. Kirjastot.fi-sivuilta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/ löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella.
Kannattaa myös tutustua Opetushallituksen ylläpitämään Opintopolku-portaaliin https://opintopolku.fi/wp/fi/, josta voi mm. saada tietoa opinnoista ja tutustua valintaperusteisiin. Opintopolku-sivustolta löytyvät myös ajantasaiset tiedot meneillään olevista ja tulevista yhteishauista.
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....
Vuorovaikutusta käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa: Helkama, Klaus:
Johdatus sosiaalipsykologiaan (1998), Tiuraniemi, Juhani: Yksilö, ryhmä, organisaatio (1993), Lahikainen, Anja Riitta: Sosiaalipsykologian perusteet (1996), Eskola, Antti: Vuorovaikutus, muutos, merkitys (4. p. 1996), Eskola, Antti:Sosiaalipsykologia (1972).
Näitä ja muita asiaa käsitteleviä kirjoja löydät kirjastosi tietokannasta yhdistämällä asiasanan sosiaalinen vuorovaikutus tai vuorovaikutus
asiasanaan sosiaalipsykologia. Myös pelkästään sosiaalipsykologia-asiasanalla hakiessa saa tulokseksi hyviä viitteitä.
Among us on suoraan käännettynä keskuudessamme. Usein tätä käytetään kuvaamaan tietyn ryhmän jäsentä, johon ollaan tiiviisti yhteydessä.
Among us on myös vuonna 2018 julkaistu peli, jota voi pelata verkossa eri pelikonsoleilla, älypuhelimilla ja tietokoneilla. Pelin suurella suosiolla oli merkitystä siihen, että kyseinen sanonta levisi myös useiden ihmisten jokapäiväiseen puheeseen.
Kyynärsauvat eivät kuulu Helmet-kirjastojen lainattaviin esineisiin.
Teidän kannattaa kääntyä lähimmän terveysaseman puoleen. Apuvälinepalveluissa lainataan mm. kyynärsauvoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/p…
Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
Voit hakea uuden kortin lähimmästä Helmet-kirjastosta.
Mukaan tarvitset kuvalliset henkilöllisyyspaperit (ajokortti, passi, henkilökortti) ja kolme euroa.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kortin uusinta maksaa aikuisilta 3€ ja lapsilta 2€.
Helmet-taskukirjastoon pystyt lataamaan kirjastokorttisi mobiiliversiona. Taskukirjaston lataamisen ohjeet, https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Hannu Vimparin ja Pekka Kujalan laulu Lumiperhonen sisältyy nuottijulkaisuihin Laulu-siula : Staalon harrastelijasäveltäjien laulukirja (toim. Martti Kuntsi, 1979), Laululompolo (toim. Ahti Kaulanen,1994) ja Vain seitsemän päivää (toim. Ahti Kaulanen, 2006).
Kirjastoalueesi kokoelmissa em. nuottijulkaisuja ei ole lainattavissa. Voit tarkistaa julkaisujen saatavuuden muissa Suomen kirjastoissa Finna-hakupalvelusta ja tilata julkaisun kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Etsimänne kaltaista sanakirjakynää ei valitettavasti näyttäisi olevan tällä hetkellä saatavilla Suomessa. Erilaisten oppijoiden liitolla voisi olla tietoa samankaltaisista välineistä, joten kannattaa olla yhteydessä heihin.
Suuri Maailmantieto (Helsinki: Valitut palat, 1993) määrittelee Lähi-idän seuraavasti: Lähi-itä on alue, johon kuuluvia maita ovat Turkki, Syyria, Jordania, Israel, Libanon, Afganistan, Iran, Irak, Saudi-Arabia, Jemen, Oman, Arabiemiirikuntien liitto, Qatar, Bahrain ja Kuwait. Poliittisena terminä käytettynä Lähi-itään luetaan myös Egypti ja Kypros.
Tiedustelit Pekka Ullgrenin runoja Savon Sanomissa.
Kysäisin asiaa Savon sanoomien arkistosta ja arkistonhoitaja Anja Hirvonen sieltä vastasi seuraavaa:
"Valitettavasti meillä ei ole arkistoa tuolta ajalta muuta kuin mikrofilmit ja sidotut vuosikerrat. Niistä emme voi etsiä asiakkaille mitään, varsinkaan noin pitkillä aikarajoilla."
Helsingin yliopiston kansalliskirjastosta löytyy myös Savon Sanomien mikrofilmit. Niitä voi käydä tutkimassa itse (jos Sinulla on siihen mahdollisuus) jos ei, niin kenties Kansalliskirjaston kaukopalvelu voisi auttaa. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopa…
Tätä samaa asiaa on joku toinenkin ihmetellyt aikaisemmin tässä palvelussa.
Silloin vastasimme näin:
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta.
Puhutaan myös tarkistetusta tai uudistetusta painoksesta.
Laitos taas on painotuotteen toisinto, versio. Voi olla esim. kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
Laitos siis poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Kyllä, mutta niiden esiintyvyys rajoittuu pääasiassa murteisiin ja lainasanoihin, kuten paus ja neutral.
Voit lukea lisää ruotsin murteiden diftongeista ISOF:in sivuilta: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-dialekter/dialektdrag-i-narbild
Zacharias eli Sakari Topeliuksen runo on alkukieliseltä nimeltään Den flydda. Se on suomennettu ainakin kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-niminen, sävellettykin suomennos löytyy nuottikirjasta Hartaita lauluja 1 (toimittaja Pauli Ahvenainen). Suomentaja on H. Klemetti.
Paennut-niminen Uuno Kailaan suomennos löytyy Topeliuksen suomennosten kokoelmasta Runoja (WSOY, 1950).
Alkuperäinen, ruotsinkielinen runo on mm. teoksessa Sånger 1: Ljungblommor (1. p. 1860) sekä viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Ljungblommor (Zacharias Topelius, utgiven av Carola Herberts under medverkan av Clas Zilliacus, 2010).
Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
