Tämän vuoden Psykologia-lehden artikkelissa sanotaan mm. näin: ”harjoitus muokkaa aivojen rakenteita, toimintaa ja välittäjäainetoimintoja (nro 2, s. 188), eli varmasti tapa lukea ja hankkia tietoa vaikuttaa aivoihimme. Varsinaista tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan löytynyt. Alla olevista artikkeleista voisit saada joitakin tiedonjyviä:
Se ei ole samaa lukemista / Ville Rauvola (Parnasso, 2010, nro 6, s. 60-61)
Oppivat aivot / Sirpa Vahtera (Psykologia, 2010, nro 2, s. 187-188)
Joko sinulla on teknoaivot : arjen tietotekniikka muuttaa aivojesi rakennetta / Gary Small, Gigi Vorgan (Tiede, 2009, nro 3, s. 18-23)
Aivan uuden tutkimuksen mukaan aivot laiskistuvat, jos teksti on liian helposti luettavaa. Tästä, ehkä yllättävästäkin...
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta.
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla on palvelu, jossa voi esittää kaikenlaisia luontoa ja tiedettä koskevia kysymyksiä asiantuntijoille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). En voi valitettavasti lähettää sinulle sanoja, koska et ole laittanut sähköpostiosoitettasi kysymykseen. Palvelun julkisessa arkistossa sanoja ei voi julkaista tekijänoikeussyistä.
Ne on suomennettu vuosina 1776, 1938 ja 2007.LähteetYle: Vanhan testamentin apokryfeistä uusi käännös 6.11.2007 https://yle.fi/a/3-5808497Turun Sanomat: Salaisiksi leimatuista apokryfikirjoista uusi käännös 8.11.2006 https://www.ts.fi/uutiset/1074159558
Nimien kääntämistä on kysytty aiemminkin, ja niihin on vastattu esimerkiksi näin:
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.c...name.htm. Osoitteesta http://...
Kyseessä on Timo Luodon säveltämä ja sanoittama Tuoksuvaa joulua!. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Nuottinaru. 2, 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, 1997)
https://finna.fi/Record/satakirjastot.108919?sid=3003296282
Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Showtanssista tai showdancestä ei löydy paljonkaan tietoa vielä. Ehkä kannattaisi tehdä puhelinhaastattelun esim. Tanssistudio Taina Kovalaisen kanssa. Niin voisit täydentää ainestoasi.
Katso lisää:
http://www.tainakovalainen.com/showtanssi.html
Hei!
Kirjastoalan koulutusta järjestetään monella eri koulutustasolla. Kirjastot.fi-sivuilta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/ löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella.
Kannattaa myös tutustua Opetushallituksen ylläpitämään Opintopolku-portaaliin https://opintopolku.fi/wp/fi/, josta voi mm. saada tietoa opinnoista ja tutustua valintaperusteisiin. Opintopolku-sivustolta löytyvät myös ajantasaiset tiedot meneillään olevista ja tulevista yhteishauista.
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Aikamatkailuun liittyvistä kirjoista voit lukea Kirjavinkit-sivustolta http://www.kirjavinkit.fi/kuukauden-avainsana/aikamatkat/. Sivustolla on kirja-arvioita aikamatkailu-aiheisista kirjoista.
Kyyti-kirjastojen aineistoa aikamatkailusta voit etsiä aineistohausta (tarkennettu haku) http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Tarkenna hakua seuraavasti: Hakusanat: aikamatkat, Luokka: kaunokirjallisuus, Kieli: suomenkieliset teokset, Aineistolaji: kirjat ja kartat, Osastot: aikuisten osastot. Tarkentamalla hakua saadaan hakulista mahdollisimman pieneksi ja se kattaa vain halutut teokset.
Kuten kysymyksessä kirjoititkin, pelkästään myöhästymismaksuista ei lähetetä asiakkaalle laskua, eikä tällaista velkaa peritä perintätoimiston kautta. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että lasku lähetetään palauttamattomasta kirjastoaineistosta.
Lasku lähtee toisissa Vaski-kirjastoissa kirjastosta tai kunnan taloustoimistosta, mutta Raisiossa ja Turussa, jatkossa myös Paimiossa, perintätoimiston kautta.
Ennen laskua asiakas saa palauttamattomasta aineistosta joko yhden tai kaksi muistutusta, eri kirjastoissa on eri laisia käytäntöjä. Turussa lähetetään kaksi muistutusta, ja kakkos-muistutuksessa kerrotaan asiakkaalle, että seuraava vaihe on perintätoimisto.
Jos asiakkaalla on velkasaldossaan 10 euroa tai enemmän, hän joutuu...
Esimerkiksi suosittu teos Murphy, Joseph: Alitajuntasi voima kertoo, kuinka ihminen pystyy omalla ajattelullaan saavuttamaan unelmansa ja tavoitteensa. s Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilla on kuvaus edellämainitusta teoksesta http://esseepankki.proakatemia.fi/joseph-murphy-alitajuntasi-voima/ .
Toinen asiaan liittyvä "klassikko" jonka ensimmäinen painos ilmestyi jo 1937 on Hill, Napoleon: Ajattele oikein - Menesty, 3. p. 2007 . Tämän mukaan "Palava halu voi todellakin muuttua fyysiseksi vastineeksi".
Myös Malcolm Gladwellin teokset käsittelevät alitajunnan voimaa, mm. Välähdys : alitajuisen ajattelun voima.
Lisää teoksia voit katsoa asiasanalla piilotajunta esimerkiksi Outikirjastojen kokoelmista https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid...
Kyynärsauvat eivät kuulu Helmet-kirjastojen lainattaviin esineisiin.
Teidän kannattaa kääntyä lähimmän terveysaseman puoleen. Apuvälinepalveluissa lainataan mm. kyynärsauvoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/p…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvä, fysioterapiaa käsittelevä aineisto on varsin käytännönläheistä. Malleja ja teorioita niistä ei juuri löytynyt. Yhdestä kirjasta olisi ehkä kuitenkin sinulle apua. Kirja on nimeltään Uskomuksista tietoon, fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely. Kirja on Pasilan kirjaston varastossa ja Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen kokoelmissa.
Muu aihettasi käsittelevä aineisto on pääosin tieteellisissä kirjastoissa. Tässä muutama, joista voisit löytää aineistoa:
- Työfysioterapia, yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi / toim. Ritva Kukkonen ...[et al.)Mm. Terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmissa
- Minkkinen, Tella, Fysioterapeuttiopiskelijoiden...
Voit hakea uuden kortin lähimmästä Helmet-kirjastosta.
Mukaan tarvitset kuvalliset henkilöllisyyspaperit (ajokortti, passi, henkilökortti) ja kolme euroa.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kortin uusinta maksaa aikuisilta 3€ ja lapsilta 2€.
Helmet-taskukirjastoon pystyt lataamaan kirjastokorttisi mobiiliversiona. Taskukirjaston lataamisen ohjeet, https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
