Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Ainakin kaksi tällaista tarinaa löytyi. Jonathan Emmetin kuvakirjassa Myyrä tahtoo kuun myyrä yrittää pudottaa kuun lampeen, ja luulee hetken onnistuneensa. Hanhiemon satuaarre -kirjassa kertomuksessa Kolme typerystä kylän asukkaat haravoivat lammesta vettä talikoilla, haravoilla ja luudilla saadakseen kuuksi luulemansa kuun kuvajaisen pois lammesta.
Erillistä elämäkertaa Leena Landerista ei ole kirjoitettu, lyhyet tiedot hänestä ja hänen tuotannostaan löytyvät esim. kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1049352339 voit etsiä hänestä tietoa asiasanalla Lander, Leena. Näin saat tulokseksi esim. Jouko Grönholmin teoksen Kirjojen Turku.
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Kysymyksessä voisi olla lähetys "Oopperailta New Yorkissa: Francis Poulencin ooppera Karmeliittain tarinoita", joka kuultiin Yle Radio 1:ssä 8.6.2019. Ohjelmatietojen mukaan ohjelmassa kuultiin taltiointi Metropolitan-oopperan esityksestä, lisäksi "Illan kuluessa oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt, lakiasian johtaja Heikki Cantell ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä."Ohjelma ei ole enää kuultavissa Yle Areenassa, mutta sen voi kuunnella Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä, joiden yhteystiedot löytyvät täältä:https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/kavinasiakaspiste/
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
"Mä laihdutan" laulua ei ilmeisesti ole nuotinnettu. Ainakaan sitä ei löydy Violasta, ei kirjastojen monihaun kautta tehdyllä kyselyllä. Myöskään "Suomessa kustannetut sävelteokset" vuodelta 1993 ei mainitse kyseistä laulua. Lappeenrannassa kappale löytyy kahdelta äänitteeltä, joissa kummassakaan ei ollut liitteenä laulun sanoja.
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Oikeastaan ongelmaasi ei ole muuta täydellistä ratkaisua kuin vaihtaa puhelinnumero ja muutkin tilit toisiin.
Jos avuksi riittää se, ettet vastaa heidän yhteydenottoihinsa, on muitakin tapoja.
Kännykän puhelinluettelosta poistaminen ei estä häiriköitä soittamasta numeroosi. Voit kuitenkin valita, vastaatko heille. Valintaa helpottavat esim. soittoäänen vaihtaminen heille yksilölliseksi vaikkapa äänettömäksi tai nimen muuttaminen muotoon Älä Vastaa.
Gmail neuvoo häirikköviestien siirtämisestä roskapostiin selkeästi näin:
Avaa Gmail tietokoneella.
Avaa viesti.
Valitse oikeasta yläkulmasta Lisää .
Valitse Estä [lähettäjä].
Jos estit lähettäjän vahingossa, voit kumota eston noudattamalla samoja ohjeita...
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Etsitty kirja voisi olla Guy N. Smithin Kannibaalit (Jalava, 1991):
"Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä. Heidän olemassaolostaan tietää vain lähellä sijaitsevan eristäytyneen pikkukylän väki. Kylään rakennetaan lomamökkejä ja turisteja saapuu lomanviettoon. Kyläläiset eivät pidä ulkopuolisista koska he pelkäävät synkän salaisuuden paljastumista. Vuoren väki laskeutuu öisin kylään hankkimaan ruokaa itselleen ja heidän herkkuaan on ihmisliha..."
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Nyt Helmet.fi-sivusto näyttäisi taas toimivan. Uusi Helmet löytyy osoitteesta https://helmet.finna.fi. Se toimii. Kirjastojen yhteystietoja voi etsiä Kirjastohakemistosta.
Applen iTunes Stores on kansainvälinen musiikkitiedostoja myyvä yritys, mutta sen valikoimissa tuskin suomalaisella hengellisellä musiikilla on merkittävää roolia. Nykyään valtaosa musiikista välitetään ns. suoratoistotekniikalla (esimerkiksi Spotify), jolloin ei makseta yksittäisestä kuunneltavasta tai ladattavasta laulusta vaan hankitaan kuunteluoikeus pienehköllä rahasummalla. Spotify tarjoaa myös ilmaisversion, mutta se on täynnä mainoksia. Spotifyn kautta voi kuunnella myös useimpia suomalaisia uudempia levyjä, mutta tietämättä tarkemmin, minkälaiseen hengelliseen musiikkiin kysyjä viittaa, on vaikea sanoa, millainen tarjonta käytännössä on. Ehkä Spotifyn tarjontaan kannattaisi kuitenkin tutustua.
YouTuben kautta voi myös sekä...
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki
Saudi viittaa Saudien hallitsijasuvun arabiankieliseen nimeen Al Saud. Sana on johdettu Saudi-Arabian arabiankielisestä nimestä al-Mamlakah al-ʿArabīyah as-Saʿūdīyah. Loppupääte i kertoo, että kyseessä on Saudien kuningaskunta, käytännössä niin että maa on hallitsijasuvun henkilökohtaista omaisuutta.
Nimi Saud tarkoittaa onnellisuutta tai hyvää onnea.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Saudi_Arabia#Etymology
https://www.etymonline.com/word/saudi
Kollegat ehdottivat, että kyseessä voisi olla Markku Ropposen Otto Kuhala-sarja.
Voit lukea Kuhala-sarjasta alla olevasta linkistä Kirjasampoo.
Markku Ropponen ja Otto Kuhala -sarja Kirjasammossa
