Närhi on kaikkiruokainen lintu. Talvisin se nokkii mielellään talipallosta talia tai syö siemeniä tai maapähkinämurskaa. Lisää tietoa lintujen talviruokinnasta esim. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan sivuilta:
https://www.tringa.fi/lintujen-talviruokinta/
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
Kirjastoalalle on tyypillistä, että eri ammattinimikkeitä käytetään eri kirjastoissa melko vaihtelevasti ja niin ollen myös työnkuvat saattavat olla hyvinkin samantapaisia, vaikka nimike on eri. Selkeää määritelmää esimerkiksi kirjastonhoitajan tai kirjastosihteerin työnkuvalle ei ole.
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin -työntekijäselvityksen loppuraportissa on paljon tietoa kirjastoalan ammattilaisista ja heidän työnkuvistaan. Kyseelyyn vastasi yhteensä 1686 eri nimikkeillä työskentelevää kirjastolaista. Raportti löytyy täältä: http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus….
Lajien tunnistamista voi tehdä esimerkiksi LuontoPortin tietojen avulla, https://luontoportti.com/?search=true. Myyrä-haulla saa näkyviin myyrien piirroskuvia, lajeja on monia, samoin saa rotan kuvan sekä sen kuvauksen, https://luontoportti.com/t/3160/rotta. Myyrän ja rotan tunnistamisessa neuvotaan katsomaan hännän pituutta. Minusta näyttäisi, että kuvassa olevalla eläimellä on pitkä häntä, joka viittaisi siihen, että se on rotta. Me kirjastossa emme ole luonnontieteen ammattilaisia, joten tunnistusta voi pyytää Suomen Luonto -lehdessä ja etenkin heidän Facebook-palstallaan, johon löytyy linkkaus lehden kysy-sivulta, https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/. Suomen luonnolla on tunnistusvisa, jossa tunnistetaan myyriä ja...
Shunttilla tarkoitetaan sähkötekniikassa mm. sivuvirtaa. Lisää shunttin määritelmiä löytyy mm. teoksesta : Englanti-suomi-tekniikan ja kaupan sanakirja; Gummerus, 1996. Shunttivastuksella saa sivuvirran mitattua. Shunttivastuksesta voit lukea Jouko Niirasen teoksesta: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus; Otatieto 1999.
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Yhtä alaamme koskevaa palkkaluokitusta ei ole olemassa, vaan valtion (esim. yliopistojen kirjastojen), yritysten ja yleisten kirjastojen palkkauksessa noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Lisätietoja kuntien osalta löytyy Kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka löytyy painetun teoksen lisäksi pdf:na, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion virka- ja työehtojen mukaiset palkkataulukot löytyvät mm. julkaisusta "Valtion virka- ja työehdot, netistä Valtiovarainministeriön sivuilta kohdasta Sopimukset, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… . Sieltä löytyy myös Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… .
(...
Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä...
Kysyin asiasta neljältä tuntemaltani suomentajalta. Päätöksen kirjan nimestä tekee kustantajan edustaja. Kääntäjä voi ehdottaa tai häneltä voidaan kysyä nimiehdotuksia, mutta lopullisen päätöksen tekee aina kustantaja.
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
Varmaankin huumaa, sillä polttoaine höyryt ovat ampiaisille tappavia. Kenties kyse on jonkinlaisesta vaaran viehetyksestä. https://www.yarrarangeslandcare.org.au/images/Wasp_Information_v3.pdf
https://extension.okstate.edu/fact-sheets/paper-wasps-yellowjackets-and-other-stinging-wasps.html
Lisätietoa saat esim. Ötökkätieto.fi
Kotimaisista dekkaristeistamme Harri Nykänen työskenteli Helsingin Sanomien rikostoimittajana aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=140
Etsimänne kaltaista sanakirjakynää ei valitettavasti näyttäisi olevan tällä hetkellä saatavilla Suomessa. Erilaisten oppijoiden liitolla voisi olla tietoa samankaltaisista välineistä, joten kannattaa olla yhteydessä heihin.
Viola-tietokannan mukaan Evert Suonion sävellys Topeliuksen runosta Enare träsk tehtyyn suomennokseen on äänitetty useita kertoja. Jos lähdemme siitä, ettei mukaan lasketa saman sävelmän sanoihin Villiruusu tehtyjä versioita, varhaisin tulkinta on vuodelta 1912, jolloin Suonio itse lauloi laulun levylle pianon säestyksellä. Vuonna 1929 levytyksen tekivät sekä Pikku Lasse eli Lauri Sirelius ja Georg Malmstén. Jälkimmäistä on voitu hyvinkin soittaa radiossa vielä vuonna 1962. Todennäköisempää kuitenkin on, että radiossa on soinut Kauko Käyhkön vuonna 1954 äänittämä tulkinta, joka on vuonna 1962 ollut vielä suhteellisen tuore. Sen sijaan voimme jättää huoletta ulkopuolelle Tapio Rautavaaran tunnetun version, koska se äänitettiin vasta vuonna...
Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa niiden lupaehtojen mukaan. Vuoden 2018 elokuussa voimaan tullut Alkoholilaki karsi anniskeluun liittyneitä rajoituksia. Sen mukaan alkoholia tulee yhä olla saatavissa perusannoksina (väkevillä juomilla 4 cl). Kerrallaan anniskeltavien alkoholiannosten kokonaismäärää ei kuitenkaan enää ole rajattu laissa.
Sen sijaan anniskelulupaan sisältyvässä omavalvontasuunnitelmassa on oltava määriteltynä kyseisessä anniskelupaikassa yhdelle asiakkaalle kerrallaan anniskeltavaksi sallitut enimmäismäärät. Lupaviranomaisella on valta tarvittaessa asettaa rajoituksia järjestyshäiriöiden tai muiden haittojen ehkäisemiseksi.
Valviran ohje
Alkoholilaki, 28.12.2017/1102
