Tiedossani ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu toimittajien uskonnollisuutta Suomessa, saati sitten Helsingissä. Erään tutkimuksen mukaan Iso-Britannian toimittajat olisivat vähemmän uskonnollisia kuin maan muu väestö. Tästä tutkimuksesta ei kuitenkaan voine vetää johtopäätöksiä helsinkiläisten toimittajien tilanteesta.
https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/our-research/journalists-uk
Hei!
HelMet-kirjastoissa on saatavilla runsaasti ruotsinkielisiä äänikirjoja, joita voi hakea termillä
"skönlitteratur ljudböcker" ja rajata listaa vielä aineiston mukaan cd-levyt tai kasetit. Niiden uskoisin olevan hyvää harjoitusta ruotsinruotsin kuunteluun ja ääntämiseen.
Riikinruotsalaisia kielikursseja, jotka yleensä sisältävät äänitteen ja kirjan, ovat esimerkiksi seuraavat:
Complete Swedish / Vera Croghan and Ivo Holmqvist. London : Hodder Education, 2010, 1 nide, 2 CD-äänilevyä.
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, 2006, 3 Audio CD-levyä + tekstiliite sekä
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006, CD-levy + kirja.
Ikävä kyllä ei löydy meiltä eikä muualtakaan. Lapinlahden lintujen tuotannosta ei ole julkaistu nuotinnoksia. Asian vahvisti Timo Eränkö, yksi Linnuista.
Terveisin,
Marika Nikula
Kallion musiikkiosasto
Moderni luonnontiede ei tällaisia tapoja tunne. Ainoa yleisesti tunnettu tapa on fiktio eli mielikuvitus, mutta se ei täytä kysyjän ehtoa fyysisyydestä. Lähimmäs sitä päästäneen historiaa käsittelevien kirjojen ja elokuvien avulla.
Aineellinen todellisuus ei ole olemassa aikaan sidottuina "siivuina", joten menneisyyttä ei aineellisessa mielessä enää ole olemassa. Sama koskee tulevaisuutta, sitä ei vielä ole olemassa aineellisessa muodossa. Vain havaintoja tekevän "nyt" on tässä mielessä fyysisesti olemassa.
Heikki Poroila
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista...
Suomen kuntien kirjastoissa tehdään töitä 4755 henkilötyövuoden edestä. Henkilötyövuosi ei tietysti kerro koko totuutta, esim. kaksi osa-aikaista muodostaa henkilötyövuosissa yhden henkilön. Vuonna 2011 kuntien kirjastoja oli 836. Tämän perusteella jokaisessa kunnan kirjastossa on keskimäärin n. 5,6 ukkoa/akkaa. Tilasto ei nimittäin erottele ukkopuolisia henkilöitä erikseen. Kirjastotilastot löytyvät täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Tulotason vaikutusta ruokavalintoihin on tutkittu. Alla linkki Taru Lindblomin (Tampereen yliopisto) artikkeliin tutkimuksen tuloksista:
http://blogit.utu.fi/tita/tulotaso-ja-talouden-suhdanne-nakyvat-ruokavalinnoissa/
Talouselämä-lehti uutisoi vuonna 2015 suomalaisten kulutuksen tuloeroista riippumatonta samankaltaistumista. Uutinen perustuu erikoistutkija Juha Nurmelan Tieto&Trendit-blogista saatuihin tietoihin:
https://www.talouselama.fi/uutiset/olivat-tulot-suuret-tai-pienet-nain-suomalaiset-kayttavat-rahansa-tutkija-hammastyi-kulutuksen-samankaltaisuutta/183563a8-2b25-39a4-87a3-e171b8a694a9
Kuluttamisesta ja ympäristöjalanjäljestä on kirjoitettu paljonkin, mm. nämä kirjat:
- Nettopositiivisuus : menestyvän ja vastuullisen...
Pelkästään himmelintekoa käsittelee kirja:
- Himmeli. Seinäjoki : Seinäjoen Kalevalaiset naiset, 1982.
Myös seuraavissa on ohje:
- Käsityövakka
- Lindén Eevi: Olkityöt
- Koko perheen lahjakirja
Netissä löytyi perusohje Perhonjokilaakson kansalaisopiston sivulta :
http://www.veteli.fi/kansalop/artscrafts/himmeli.htm . Ylen taitoportin videoista löytyy tietoa oljen käsittelystä, http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/kesaheina/jakso3/v… .
(Päiv.29.02.2008)
Väylävirasto on taho, joka saattaa olla avuksi tässä asiassa.
Väyläviraston verkkosivut: https://vayla.fi/etusivu
Etusivun oikeasta yläkulmasta löydät Yhteystiedot ja Anna palautetta -osiot, joista löydät tarvittavat tiedot ollaksesi yhteydessä virastoon.
Asiaa voi myös tiedustella yrityksiltä, jotka tarjoavat tien-/maanrakennus palveluja. Näiltä voi pyytää hinta-arvion tienrakentamisesta.
Sinikka ja Tiina Nopolasta on kysytty ennenkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastohoitajalta- palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sana Nopola ja saat aika monta hyvää linkkiä. Tässä alkajaisiksi pari: http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=2300&VID=default&SID=1941687304875…. Kustantajan sivut löytyvät osoitteesta www.tammi.net Klikkaa kohtaa kirjailijoita ja vierittele sivua. Nimet ovat aakkosjärjestyksessä.
Tuskinpa kirjastosetä sitä pöllisi. Muita vaihtoehtoja kyllä on. Kirja on saattanut esimerkiksi pujahtaa hyllyn ilman, että sitä on käsitelty palautuksessa, tai se on muuten voinut joutua hukkateille. Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan Kirjasto Kymppiin ja kysyt, löytyykö kirja jostakin. Täältä valtakunnallisen tietopalvelun kautta asian selvittely ei oikein onnistu. Tässä Kirjasto Kympin yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Hei! Vuonna 1973 syntyi Jyväskylän Lyseon yhteyteen peruskoulun yläaste. Koulu lakkautettiin jo vuonna 1976 ja viimeiset päättötodistukset jaettiin keväällä 1977.Lyseo jatkoi lukiona vuodesta 1977 alkaen. Tämä tieto on peräisin Jyväskylän kaupunginarkiston sähköisestä arkistosta. Arkiston nimi on Jyväskylän Lyseon peruskoulun yläaste.
Ystävällisin terveisin
Riitta Kärkkäinen
Kirjastonhoitaja
Vaajakosken aluekirjasto
Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti.
Heikki Poroila
Piparkakkutaikinan voi toki pakastaa, mutta sitä ei kannata säilyttää liian kauan siellä. Taikina alkaa kuivua, kovettua ja halkeilla muutaman kuukauden jälkeen. Mutta kuukauden, parin verran voit kyllä säilyttää taikinaa pakkasessa.
Useimmissa piparkakkutaikinan ja piparkakkutalon ohjeissa suositellaan, että taikinan annettaisiin muhia ja kovettua jääkaapissa yön yli.
Netistä löytyviä ohjeita:
https://www.valio.fi/joulu/piparkakut/
https://www.yhteishyva.fi/ruoka/piparkakkutalon-teko-ohjeet/0519704
https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/piparkakkutalon-ohje-m…
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/piparkakkutalo
Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä tulosteet maksavat 0,40 €, näin myös siis Oodissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Muut_maksut(254…
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
