Toivottavasti ymmärsin kysymyksesi oikein.
Löysin seuraavat tiedot: "GPX-tiedosto on tiedostomuoto, joka mahdollistaa GPS-tietojen (geotietojen) tallentamisen ja käsittelyn. Voit tallentaa omat GPS-tietosi reittijälkenä Outdooractive-sovelluksella tai tuoda GPS-tiedoston sivustollemme, jotta voit muokata reittijälkeä ja julkaista sen sitten reittinä. Voit myös ladata jo olemassa olevien reittien tiedot omalle laitteellesi."
Tiedoston voi avata:"Sovelluksessa: Android: Avaa haluamasi reitti ⇒ valitse "Lisää" ⇒ valitse "Lataa GPX" ⇒ GPX-tiedosto on nyt ladattu ja on saatavilla laitteesi "Lataukset"-kansiosta. Napauta "Jaa" lähettääksesi tiedoston eteenpäin.
Verkkosivuilla: Kun...
Uudenkaupungin historia tai Paasion Pyhämaan historia eivät
mainitse Suvanto&Jokelan sahaa. Yrityksen nimi on saattanut muuttua.
Hellan (2004) Santtion historiassa kerrotaan s. 245-246 useistakin sahoista.
Kaupparekisteri tai Turun maakunta-arkiston vesiasioiden hakemisto eivät nimeltä tunne sahaa.
Sanomalehdistä ainakin Uudenkaupungin Sanomat v.1925 voisi vielä tarkistaa.
Kannattaisi kääntyä Pyhärannan kunnan arkiston ja kirjaston puoleen, seurakuntien mikrofilmatuista kirkonkirjoistakin saattaisi löytyä omistajien tietoja.
Ylen viestinnässä kerrottiin, että heidän tietääkseen viime vuosina ei ole tapahtunut omistajissa kuin yksi muutos: SVUL:n toiminnan loppuessa osakkeet siirtyivät ensin SLU:lle ja sitten vuonna 2013 Valo ry:lle. Aikaisempi listaus omistajista löytyy osoitteessa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=83be3ba2-9f3d-433… olevasta vastauksesta.
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto
Among us on suoraan käännettynä keskuudessamme. Usein tätä käytetään kuvaamaan tietyn ryhmän jäsentä, johon ollaan tiiviisti yhteydessä.
Among us on myös vuonna 2018 julkaistu peli, jota voi pelata verkossa eri pelikonsoleilla, älypuhelimilla ja tietokoneilla. Pelin suurella suosiolla oli merkitystä siihen, että kyseinen sanonta levisi myös useiden ihmisten jokapäiväiseen puheeseen.
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan.
Hei,
Bruce Springsteenin uusin cd Letter to you on saapunut kirjastoon marraskuun loppupuolella ja se on luetteloitu noin viikko sitten. Se odottaa vielä tarroitusta, joka tehdään pikimmiten. Sen jälkeen levy lähtee lainaan varausjärjestyksessä. Koska varauksia on niin paljon, levyn laina-ajaksi tulee kaksi viikkoa.
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Kysyin asiaa Ilmatieteen laitokselta ja he tiesivät kertoa, että säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (3,98 €/min+pvm) ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Eli tuolta kannattaa tiedustella asiaa.
Kirjastot.fi-verkkosivun kirjastohakemistosta löytyy neljä kirjastoa, jotka ovat ilmoittaneet tietokantaan yhdeksi palveluistaan rintanappikoneen (https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55462). Nämä kirjastot ovat Sampolan kirjasto Tampereella, Keskustakirjasto Oodi Helsingissä sekä Sellon ja Tapiolan kirjastot Espoossa. Rintanappikoneet ovat näissä kirjastoissa käytettävissä paikan päällä.
Helsingin keskustakirjasto Oodin rintanappikoneen varauskalenteri löytyy Varaamo-verkkosivulta: https://varaamo.hel.fi/resources/av7fbsmhn57a
Uppotukki on esitetty televisiossa viimeksi vuonna 1993. Siitä ei ole saatavilla tallennetta. Se on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastossa Helsingissä sekä Ritva Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Voit toivoa sitä Yle Areenaan tai kysyä siitä lisätietoja Ylen asiakaspalvelukanavien kautta.
Uppotukin tiedot Ritva-tietokannassa, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22694497
Uppotukin tiedot Finnassa: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135660
Sukunimi Tyvi on niin harvinainen, ettei sitä ole otettu mukaan sukunimikirjoihin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa monellako tällainen sukunimi on. Koivuranta on yleisempi nimi. Se on Mikkolan Sukunimikirjan mukaan nuorehko sukunimi, esiintyy Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta eniten kuitenkin Kemissä, Pellossa ja Rovaniemellä. Romaniyhteydestä ei ole mainintaa.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Rajavartiolaitoksen sivuilla kerrotaan: Maahantulo ja maastalähtö on sallittu vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta Valtioneuvoston asetuksella rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (901/2006). Rajanylittämisestä muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta säädetään Rajavartiolain (578/2005) 13 §:n pykälässä.
Rajavartiolaitos voi antaa sinulle rajanylitysluvan Schengen-alueen ulkorajan ylittämiseen muualta kuin rajanylityspaikan kautta ja muulloin kuin rajanylityspaikan vahvistettuna aukioloaikana. Ulkorajalla tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan välistä liikennettä.
Myönnämme rajanylitysluvan, jos siihen on painava syy eikä menettelystä aiheudu vaaraa rajaturvallisuuden...
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö...
Vanhimpia Koiramme-lehtiä löytyy Kansalliskirjastosta. Lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa. Saatavuustiedot sivulla https://finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=2907921271
Laulu löytyy nimellä Rauman ganaal nuottijulkaisusta Iloisen laulajan kirja (Wsoy, 1975).
Netistä kyseinen kappale löytyy osoitteesta http://org.utu.fi/tyy/laulukirja/pdf/raumanganaal.pdf. Laulu sisältyy Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemaan Ylioppilaan laulukirjaan (Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1999). Osaa lauluista pääsee selaamaan PDF –muodossa, kuten tätä kappaletta.
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan samalla lomakkeella kuin muihinkin Helsingin kaupungin kesätöihin. Vielä ensi kesän työt eivät ole haussa, mutta tästä linkistä löydät tietoa viime kesän hausta:
http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
