Selkokirjoja ja myös romaaneita on jokaisessa Helmet-kirjastossa. Valikoimaa voi selata esimerkiksi laittamalla Helmet-hakuun hakusanan selkokirja. Valmiita tehtäviä kirjastolla ei kirjojen ohella ole, mutta maahanmuuttajille suunnatuissa suomen kielen kirjoissa niitä toki on.
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-...
Tulee mieleen Grimmin "12 tanssivaa prinsessaa". Siinähän
prinsessat löytävät salakäytävän rantaan ja matkaavat ilman lupaa öisin veneellä tanssimaan uljaiden prinssien kanssa. Löytyy useampana eri kuvituksena.
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus...
Dekkarinetti on Tornion kirjaston sivusto. Kirjastosta kerrottiin, että sivuja uudistetaan, ja ne ovat siksi hetken poissa käytöstä. Ehkä jo tänään tai huomenna pääsee tutustumaan uudistettuihin sivuihin.
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kirjasta tämä aukeama voisi olla. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuoden 2019 jääkiekon maailmanmestaruuskisojen televisiolähetysten maailmanlaajuiseksi kumulatiiviseksi katsojamääräksi ilmoitettiin noin 1,6 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että näin moni ihminen seurasi ainakin yhtä kisalähetystä niin kauan että tilastoivan tahon (X Media Sports Consulting GmbH) katselun kriteerit täyttyivät. Maapallon väkiluku vuonna 2019 oli noin 7,74 miljardia, eli X Media Sports Consultingin lukujen perusteella kisat tavoittivat peräti 20% maailman väestöstä. Valitettavasti en onnistunut löytämään otteluiden keskimääräistä katsojalukua tai loppuottelun katsojamäärää, jotka olisivat antaneet kisoja seuranneiden määrän arviointiin kumulatiivisen katsojamäärän rinnalle tarvittavaa perspektiiviä.
Vertailun vuoksi...
Harasaari kuuluu Struven ketjuun. Katso merkintöjä kivessä. Kesäisin paikalle pääsee veneellä ja talvisin moottorikelkalla.
Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi...
Saattaisiko kysymäsi runo olla nimeltään "Mitä kuu näki jouluyönä"? Löysin Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta vanhan verkkoon viedyn Joulupukki -nimisen lehden, jossa oli tämän niminen Juho Laineen kirjoittama jouluruno, se sopii sisällöltään tuohon mitä muistat. Runo on kyllä hieman vanhempi, koska lehden on julkaissut Kansanopettajain osakeyhtiö Valistus jo vuonna 1904.
Pääset katsomaan lehteä Jyväskylän yliopiston julkaisuarkiston kautta osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/ hakemalla esim. lehden nimellä (Joulupukki) tai suoraan pdf-tiedostoon osoitteesta http://goo.gl/tWmGk8
Salasana eli PIN-koodi ei ole pakollinen, mutta jos haluat uusia lainojasi tai tehdä varauksia Internetin kautta silloin PIN-koodi on pakollinen.
HelMet-aineistohaku ja ohjeet sivulla http://www.helmet.fi/
Kuvakirja Meidän perhe kertoo oikeista todellisista perheistä, monin tavoin erilaisista, mutta myös samanlaisista. Yhdessä perheistä on kehitysvammainen lapsi. Kirjan ovat kirjoittaneet Katri Vuorinen ja Tiina Eskola, valokuvat ovat Martti Lintusen. Kustantaja on Pieni Karhu ja julkaisuvuosi 2016.
Ihmetellään kromosomeja on kuvakirja ja lapsille tehty tietokirja, jonka aiheena on kehitysvammaisuus. Tekijät ovat Sanna Kalmari, Ilona Partanen ja Ulla Parisaari. Kirjan on julkaissut Norio-keskus 2018.
Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia on kuvakirja, jossa käsitellään erilaisuutta ja ystävyyttä. Yksi pojista on ”dauni” eikä siksi oikein pääse mukaan leikkeihin. Kirja on vuodelta 2018.
Nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjaston kokoelmasta ja...
Täysin kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.
Lähimmäksi osui Ursula Aspegrenin Vempelikeetus ja tasapaksut (Tammi, 1948), jonka sisällöstä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo näin: "Yhteiskoulun kolmasluokkalaiset Eeva ja kertomuksen minä päättävät perustaa yhdessä Mairen ja Ainon kanssa Vempelikeetus-nimisen kerhon, jonka yksi säännöistä on se, että erottamisen uhalla ei saa olla poikien (tasapaksut) kanssa tekemisissä tai seurustella eli olla poikamallu. Sääntöihin kirjataan muun muassa, että kerhon tarkoituksena on estää tasapaksujen kepposten onnistuminen, tehdä yksi hyvä työ salaa päivässä ja seikkailla. Tasapaksuista etenkin Salamanteri (Santeri) ja Herodes (Yrjö) aiheuttavat minäkertojalle ja Eevalle...
Sinulle lienee tullut järjestelmästä ilmoitus, että korttisi vanhenee. Kyseessä on tietojen määräaikaistarkistus (3 vuoden välein). Jos tietosi ovat muuttuneet voit kirjautumalla muuttaa tietojasi, jolloin kun henkilökunta hyväksyy muutokset, se samalla kuittaa tiedot päivitetyksi ja uusi vanhenemisilmoitus tulee taas kolmen vuoden kuluttua. Tietysti voit myös kirjastossa käydessäsi kuitata tiedot oikeiksi asiointitiskillä. Tietosi on näköjään tarkistettu ja voit jatkaa lainaamista seuraavaan tarkistukseen asti. Antoisia lukuhetkiä!
Suomalais-japanilainen yhdistys on julkaissut vuonna 1995 kirjan Japanin viisaus – Nippon no chie, johon Kyösti Korpiola on koonnut japanilaisia sananlaskuja. Kirjassa sananlaskut ovat sekä suomeksi että japanilaisin kirjoitusmerkein. Kirjaa näyttäisi olevan vain Vantaan pääkirjastossa.
Seuraava uunituore sivusto on ehkä mielenkiintoinen (tarvitset selaimeesi japanilaisten merkkien käyttötuen): http://www.sutv.zaq.ne.jp/ok312/index.htm Siinä on mietelauseita ja lentäviä lauseita japaniksi ja englanniksi – kaikki joiden alkuperä on merkitty näyttävät kylläkin olevan länsimaista alkuperää.
Japanin merkkien käyttötukia selaimeen saa osoitteesta http://www.anipike.com/jpn.html
Kiinalaista kirjallisuutta saa kirjoittamalla Helmet-hakuun kaksi hakusanaa: kiina kaunokirjallisuus. Kieleksi kannattaa valita vielä suomi (kohdasta 'tarkenna hakua').
Näin tehtävään hakuun tulee myös muun maalaisten kirjoittamaa, Kiinaa käsittelevää tai Kiinassa tapahtuvaa kirjallisuutta. (Haussa ei pysty erikseen rajaamaan pelkästään kiinalaisten kirjailijoiden teoksia.) Onneksi kirjailijoiden nimen perusteella voi jokseenkin helposti päätellä onko kyse kiinalaisesta kynäniekasta vai ei.
Myös elokuviin suosittelen kahden hakusanan yhdistelmää: kiina elokuvat. Aineistolajiksi voi valita 'koko aineiston' sijaan 'elokuvat'.
Jälleen mukaan tulee myös muunmaalaisia tuotantoja, jotka ehkä vain tapahtuvat Kiinassa, mutta kyllä kiinalaisia...
Kirjastot.fi-sivulle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antavien oppilaitosten sivuille. Sieltä löytyy myös tietoa alan koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Palkka riippuu mm. tehtävänimikkeestä. Tietoa kunta-alan eri ammattinimikkeiden palkoista vuodelta 2012 löytyy alla olevan linkin kautta. Esimerkiksi yliopistojen ja muiden oppilaitosten sekä yritysten kirjastojen palkat eroavat näistä jonkin verran.
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/palkat-ammatit-ja-…
Monetkin elektroniset laitteet voivat varoittaa pariston heikkenemisestä äänimerkillä, mutta yleisin "vingahtaja" on palovaroitin. Jos kysyjällä on katossa sähköinen palovaroitin, suosittelen ensimmäiseksi vaihtamaan sen pariston. Palovaroittimissa käytetään yleensä isoja ja pitkäkestoisia paristoja, mutta eivät ne ikuisia ole. Kuulostaa tosin oudolta, että se olisi varoitellut vuosikausia, yleensä kyse on korkeintaan kuukausista ja sitten viimeisenä keinona varoitin yleensä päästää hälytysäänen.
Heikki Poroila
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä....
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö...
