”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397).
Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Suomen kansallisfilmografian mukaan Pekka Lehdon elokuvasta Kaivo (1992) ei ole julkaistu DVD-tallennetta. Elokuvasta on tehty VHS-tallenne, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/142127
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
Aromanttiseksi kutsutaan ihmistä, joka tuntee vähän tai ei lainkaan romanttista vetovoimaa muihin ihmisiin. Näyttää siltä, ettei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole (varsinkaan suomeksi) kovin runsaasti aromanttisuutta käsittelevää kirjallisuutta.
Alla on joitakin kirjoja, joissa pitäisi olla mukana aromanttisia henkilöhahmoja:
Claudie Arseneault, City of strife: City of Spires, #1 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2316154?lang=fin)
Akemi Dawn Bowman, Summer bird blue (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2386804?lang=fin)
Alice Oseman, Loveless (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2415717?lang=fin)
Laura Pohl, The last 8 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010).
Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968).
Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543
Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s....
Helsingin kaupunginkirjaston budjetti syntyy monen vaiheen kautta. Kirjasto aloittaa jo talvella seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen laadinnan. Ehdotus laaditaan osittain aikaisempien vuosien pohjalta, mutta huomioon otetaan mm. uusien kirjastojen rakentamistarpeet, lisähenkilökunnan tarve jne. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta käsittelee ehdotuksen keväällä ja tekee omat lisäyksensä tai poistonsa.
Kirjastolautakunnan jälkeen ehdotus siirtyy kaupunginkanslian käsittelyyn. Kaupunginkanslia ottaa huomioon toisaalta kaupungin kaikkien virastojen tarpeet ja toiveet että toisaalta sen, paljonko kaupungin ennakoidaan saavan vero- ja muita tuloja. Kirjaston ehdotus käsitellään osana koko kaupungin budjettia. Lautakunnan tekemää ehdotusta...
1) Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
2) Ei ole tiedossa, mitä ihmisen tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin näkemysten mukaan ihmisellä ei ole ruumiista erillistä sielua, joten kuolemassa ihmisen tietoisuus vain lakkaa olemasta. Toisaalta jotkut uskovat, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä ihmisen kehon kuoleman jälkeen taivaassa tai muussa tuonpuoleisessa. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen...
Kyllä Helmet toimii juuri noin. Kun lainaat itsellesi kirjan, jonka olet varannut, varaus poistuu. Se, että varaus on jäädytetty, ei vaikuta asiaan. Oletus on se, että asiakkaat varaavat kirjoja, jotta voisivat lainata niitä. Kun kirja lainataan, varausta ei enää tarvita. Jos jostain syystä haluat varata itsellesi monta kappaletta samaa kirjaa, sinun täytyy hoitaa asia kirjastossa henkilökunnan kanssa. Näin esimerkiksi opettajat tekevät, kun he haluavat varata saman kirjan koko luokalle. Jos taas haluat vain säilyttää kirjan muistilistallasi, suosittelen Helmetin Suosikit-toimintoa.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Kysymyksiä tulee kyllä runsain mitoin. Vuonna 2022 palvelussa laadittiin 3930 julkiseen arkistoon talletettua vastausta. Tänä vuonna vastauksia on tallennettu jo 2797.
Palveluun osallistuvat kirjastonhoitajat vastaavat kysymyksiin kaikkien muiden töidensä ohella, ja viime aikoina asiaan on voinut vaikuttaa myös meneillään oleva kesälomakausi. Tavoitteena on vastata kysymyksiin kolmen työpäivän kuluessa, mutta valitettavasti se ei kysymysten paljouden vuoksi aina onnistu.
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
Myös Vanha isäntä -yhtye on levyttänyt kyseisen Hectorin sanoittaman kappaleen ja sitä on kysytty tietopalvelussa aiemminkin.
Tässä vastaus : "Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues)löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Esko Nummisuutari-nininen yhtye on levyttänyt saman kappaleen samana vuonna 1979 kokoelmalevyllä Disco City 2 : kotimaan hitit (JP-Musiikki DG 1200 2). Yhtyeestä ei löytynyt tietoja suomalaisista hakuteoksista. Ajankohdan musiikkilehdistä (Soundi, Musa, Suosikki) saattaisi...
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Rehevöitymistä tapahtuu sekä maalla että vesistöissä.
Maalla rehevöityminen johtaa metsien kasvun kiihtymiseen ja kasvillisuuden muutoksiin.
Rehevöityminen vedessä tarkoittaa sitä, että vedessä on liikaa ravinteita. Tämä puolestaan johtaa moneen ketjureaktioon. Kun vesistöt rehevöityvät, on niissä liikaa levää, joka on muun elämän kannalta välttämätöntä, mutta kun sitä on liikaa koko veden ekosysteemin tasapaino järkkyy. Internetistä löydät hyviä aihetta käsitteleviä sivustoja esim. googlesta (http://www.google.com) kirjoittamalla hakusanaksi "rehevöityminen".
Tässä muutama linkki:
http://www.vyh.fi/tila/rehev/rehev.htm
http://matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/galleria/pyynikki-97/itameri.ht…
http://meri.fimr.fi/algaline/PublicAlgalineDB....
Hei!
Ainakin Järvenpäästä näyttäisi löytyvän jätehuoltopalveluita tarjoavan Kiertokapula Oy:n toimipiste eli Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue, jonne myös yksityishenkilöt voivat toimittaa kaikenlaista jätettä kilomääriin perustuvaa maksua vastaan.
Tarkempaa tietoa Puolmatkan tietoturvajätteen käsittelystä ja hinnoista sekä yhteystiedot löytyvät tämän linkin takaa.
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Kuvaamasi Jack Londonin romaani on Klondyken kuningas, jonka alkuperäisteos Burning Daylight ilmestyi vuonna 1910. Kirjan saatavuuden näet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
