Graffitit ovat tekijänoikeuden piirissä, kunhan graffiti on riittävän omaperäinen ja itsenäisesti tehty ylittääkseen teoskynnyksen.
https://kuvasto.fi/2019/01/tekijanoikeus-suojaa-myos-katutaidetta/
Lisätietoa graffitikulttuurin rantautumisesta Helsinkiin ja kaupungin suhtautumisesta graffitien poistoon löydät Mika Helinin teoksesta Luvallinen graffiti Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014):
https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/14_05_16_Tutkimuksia_2_14_Helin.pdf
Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Hedelmien kuivaukseen on monia menetelmiä. Sigri Sahlin puhuu teoksessaan Kuivata ja syö hyvin (Kustannus-Mäkelä, 1992) kolmesta erilaisesta kuivausmenetelmästä. Näitä ovat 1) ilmakuivatus; 2) kuivatus keinolämmöllä; ja 3) kuivatus auringossa. Sopivimman menetelmän valitseminen riippuu paljolti hedelmän koosta, sillä se määrää, kannattaako hedelmä kuivata kokonaisena vai paloina. Toinen merkittävä tekijä, joka pitää ottaa huomioon, on hedelmien sisältämä nestemäärä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi seuraavat hedelmien kuivatusta käsittelevät teokset. Niistä voi tarkastella lähemmin hedelmien kuivauksen periaatteita ja saloja.
Kotisäilöjän kirja. Helsinki, Marttaliitto 1996.
Sahlin, Sigri: Säilö kuivaamalla marjoja,...
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 84§ säätää rakennuksen osoitenumeron merkitsemistä vain yleispiirteisesti ja jättää yksityiskohdat kuntien huoleksi: "Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle."
Tampereella talojen numeroinnissa noudatetaan tällä hetkellä rakennustarkastajan vuonna 1988 tekemää päätöstä, jonka mukaan osoitenumerokilven on oltava pohjaltaan musta, vähintään 14 cm korkea ja siinä on oltava vähintään 10 cm korkeat vaaleat...
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
Hjalmar Wäreesta löytyy tietoja ja valokuvia joistakin hänen seuraansa Turun Urheiluliittoa koskevista historiikeista:Talonen, Jyrki: Sydän sykkii sataa: Turun Urheiluliitto 1901-2001 (s. 39, 69, 128) (2001) Mustakeltaista sykettä: tarinoita Turusta, turkulaisista ja Turun Urheiluliitosta (s. 8-9) (2011) Valitettavasti näistä ei tunnu löytyvän tietoja juuri kyseisestä muistoajosta. Turun kaupunginkirjastossa on mahdollista tilata varastosta sanomalehtien mikrofilmejä ja tutkia lukulaitteella lehtiä. Halutessasi voit tutkia Uutta Auraa tai Turun Sanomia mikrofilmeiltä, mutta koska ajankohdan vuosikaan ei ole tiedossa, etsintä voi olla sinulle ainakin Turun Sanomien osalta isompi urakka.Varaamo https://varaamo.turku.fi/...
Useammalla ruotsalaisella naisdekkaristilla on kirjoissaan päähenkilönä tai merkittävässä roolissa poliisi. Alla on luettelo viime vuosina julkaisseista kirjailijoista. Toivottavasti kysymäsi kirja löytyy listalta.
Viveca Sten : Sandhamin murhat –sarja ; uusin kirja Huonossa seurassa (2019)
Camilla Läckberg : Fjällbacka –sarja ; sen uusin Perillinen (2018). Sarjan ulkopuolella ilmestynyt Kultahäkki (2019)
Emelie Schepp; Jana Berzelius –sarja ; uusin Kadonnut poika (2019)
Anna Jansson ; Maria Wern –sarja ; uusin Sokea hetki (2019)
Mari Jungstedt ; Gotlanti-sarja ; uusin Pimeys keskellämme (2018). Syksyllä ilmestyy Näen sinut (2019)
Anne Holt ; Hanne Wilhelmsen –sarja ; uusin Tomussa ja tuhkassa (2018)
Camilla Grebe ; uusin kirja...
Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen palvelu ja vastaamme siis kysymyksiin, joihin kirjastoille saatavilla olevien lähteiden avulla ja kirjastoammattilaisen osaamisella on mahdollista vastata. Lisää tietoa vastaamisesta onpalvelun info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valitettavasti meillä on ajoittain ollut paljon myös ruuhkaa, jolloin emme ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten määrä on noussut paljon, mutta vastaajien, ikävä kyllä, ei.
Kannattaa myös tarkistaa, ettei vastaus ole joutunut sähköpostin roskaposteihin.
Silmäilin tällä hetkellä kirjastossa paikalla olevia murrosiästä kertovia kirjoa, ja näyttää tosiaan siltä, että ne on tarkoitettu hieman isommille.
9-vuotiaalle voisi sopia kirja ”Mitä kummaa minussa tapahtuu?” (Sanoma Magazines Finland, 2007). Kirja on suunnattu niin tytöille kuin pojillekin.
Kirjan saatavuustiedot HelMet-verkkokirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1815234?lang=fin
Kyyti-tietokannasta löytyy kaksi kirjaa:
-Kotkan tyttölyseo - Katariinan koulu / toimittaja Pekka Savolainen. 1990
-Kotkan tyttölyseo - Katariinan koulu 50 vuotta : lukio ja yläaste. Koonnut Veikko Kylänpää. 1979
Näistä ensimmäinen on varsinainen historiikki ja jälkimmäinen koulun 50-vuotis toimintakertomus.
Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole kummastakaan lainattavaa kappaletta, mutta teokset voi lukea kirjastossa, ne on sijoitettu mm. kotiseutukokoelmaan. Saamiemme tietojen mukaan Pekka Savolaisen toimittamasta historiikista otettiin aikoinaan 500 kpl:n painos ja myytiin lähes heti loppuun. Myöskään Kylänpään kokoamaa toimintakertomusta ei ole enää saatavana.
Eipä ole kirjastoissa tätä elokuvaa. Usein syynä elokuvan puuttumiseen kirjastoista on se, ettei sille ole annettu lainaus- ja esitysoikeuksia. Ilman niitä kirjasto ei voi elokuvia kokoelmiinsa ostaa. Elokuva on Yleisradion TV 2:n teatteritoimituksen tuotantoa, ja se on esitetty televisiossa vuonna 1977. Ehkäpä Yleisradiolta kannattaisi pyytää sen esittämistä uudelleen.
Elonet-tietokannan esittely elokuvasta löytyy täältä:
http://www.elonet.fi/title/ek2xkv/
Myös Ylen Elävä arkisto esittelee elokuvan, ja siitä voi myös katsella katkelmia:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=105&t=&a=6035
Helmet-palvelusivustolla kohdassa palvelut on lista sekä niistä kirjastoista, joihin ei saa tuoda koiraa että niitä, joihin saa tuoda koiran.
Tällä hetkellä Helsingissä "koiravapaita" yleisiä kirjastoja ovat Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Pitäjämäen ja Viikin kirjastot sekä keskustakirjasto Oodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kieltä oppivalle saatetaan sanoa molemmilla tavoilla.
Kotimaisten kielten keskuksen Iso Kielioppi kertoo vokaaleista: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu kahdeksan vokaalifoneemia: a, e, i, o, u, y, ä ja ö". Linkki Kotus
Konsonatteja Kotus tunnistaa 13-17: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu seuraavat 13–17 konsonanttifoneemia: p, t, k, (b), d, (g), m, n, ŋ, (f), s, (š eli ʃ), h, l, r, v ja j. " Linkki kotus
Kielioppi siis laskee kirjainten äänneasuja eikä itse kirjaimia.
Arkiopinnoissa vokaaleja ja konsonatteja varmasti lasketaan myös kirjainmerkein eli 9 ja 20.
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa...
Ensimmäinen kirjastokortti Turun kaupunginkirjastossa on maksuton. Kadonneen tai rikkoutuneen kortin tilalle annettu kortti maksaa aikuisille 25 mk ja lapsille 10 mk. Tarkemmat tiedot saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta "käyttöopas".
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.