Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä...
Väestön lukutaidosta ei kerätä Suomessa tietoja mihinkään rekisteriin, joten kattavaa tietoa lukutaidottomien määrästä ei valitettavasti ole. OECD:n kansainvälinen aikuisten otospohjainen taitotutkimus PIAAC mittaa aikuisten lukutaitoa, numerotaitoa ja soveltavia ongelmanratkaisutaitoja, mutta lukutaidottomien henkilöiden määrää ei sen tuloksista saa.
Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu kehitysvammaisten lukutaitoa erikseen. Heillä saattaisi olla jotain arviota siitä, mikä osuus kehitysvammaisista on lukutaidottomia.
Hei,
Korean tasavallasta käytetään vain epävirallisesti ja erotukseksi Pohjois-Koreasta (Korean demokraattinen kansantasavalta), nimeä Etelä-Korea.
Korean tasavalta – Wikipedia
: Korea.net : The official website of the Republic of Korea
Korean demokraattinen kansantasavalta – Wikipedia
Televisiosarjaa Enkeli maantiellä (Highway to Heaven) tehtiin viisi tuotantokautta (1984 - 1989), 111 jaksoa. Sarja on julkaistu monta kertaa DVD-muodossa eri maissa. Kirjastoista niitä ei löydy. Linkeistä löytyy joitakin tällä hetkellä vielä saatavilla olevia R2-julkaisuja. Kielivalinnat vaihtelevat, suomenkielisiä tekstityksiä ei ole ja joissain versioissa osa jaksoista saattaa olla lyhennetyssä muodossa.
Sarja on myös saatavilla Amazonin Prime Video -palvelusta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Highway_to_Heaven
Highway to Heaven Complete Collection: https://www.amazon.co.uk/Highway-Heaven-Complete-Collection-Region/dp/B…
Ein Engel auf Erden: https://www.amazon.de/s?k=engel+auf+erden&i=dvd&__mk_de_DE=%C3%85M...
Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Verkkokauppojen joukosta löytyi tällainen mm.laadukkaita naisten vaatteita tarjoava Verkkokauppa PrettySales
(http://www.prettysales.fi/pages.php?page=info), joka ostaa käytetyt vaatteet yksityishenkilöiltä ja suoraan valmistajilta.
Sivi-nimeä voidaan pitää joko pidentymänä skandinaavisesta nimestä Siv tai lyhentymänä nimestä Siviä. Siv on alkujaan Sif, pohjoismaisen mytologian ukkosenjumala Torin puoliso. Siviä puolestaan on murteellinen muoto siveä-sanasta, ja sen varhaisin tunnettu käyttö etunimenä ajoittuu 1860-luvulle. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Elokuvateatteri, missä Jäniksen vuosi -elokuvan kutsuvierasnäytös 16.12. järjestettiin, ei selvinnyt Audiovisuaalisen kulttuurin kirjaston lähteillä, vaikka tuosta illasta on paljonkin muisteluksia. Todennäköisesti kysymyksessä on ollut jokin elokuvaa levittäneen Suomi-Filmi Oy:n teattereista, joita olivat tässä vaiheessa esimerkiksi Ritz, Joukola ja Scala. Työryhmän ilta jatkui joka tapauksessa juhlilla Katajanokan kasinolla ja tuotantoyhtiö Filminorin toimistolla Katajanokalla. Yöllä Jarva saatteli ystävänsä Lehtisaareen ja kuoli paluumatkalla Kuusisaaressa taksin ajamassa kolarissa.
Rockway-palvelu poistui Helmet-kirjastoista 15.8.2024.Kuntien yhteinen E-kirjasto korvaa Ellibs-, Overdrive- ja ePress-palvelut | | helmet.fi (finna.fi)
Ennen neilikkavallankumousta 25.4.1974 Portugalissa todellista valtaa piti pääministeri Marcello José Caetano.
Portugalin historiasta löytyy tietoa mm. jokaisessa kirjastossa olevista tietosanakirjoista, esim. Spectrumista.
Internetissä kerrotaan aiheesta mm. osoitteessa http://users.utu.fi/tphleh/tl_portugali.html
Googlesta löytyy lisää linkkejä haulla Portugali neilikkavallankumous.
Usein voi olla vaikea joustaa säännöistä, koska se voisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin ja ristiriitoihin sääntöjen noudattamisessa ja lopulta suurempiin ongelmiin kuin, mihin se ehkä tilapäisesti auttaisi.
Oletuksena kirjat, jotka eivät ole lainassa tai menossa pikaisesti lainaan, ovat hyllyssä kaikkien asiakkaiden löydetävissä ja käytettävissä. Noudettavia varauksia säilytetään asiakkaan haettavissa kahdeksan päivän ajan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Jos aineistosta olisi useampia varauksia jonossa, sitä aikaa, jonka aineistoa pidetään odottamassa varaajaa kirjastossa ei voisi muiden varaajien vuoksi pidentää. Jos muita varauksia ei ole, aineistonhan saa luultavasti suhteellisen nopeasti myös tekemällä uuden varauksen...
Keräsimme alla olevan listan elämäkertateoksista, jotka saattaisivat kiinnostaa 13-vuotiasta. Toivottavasti näistä olisi apua!
Elämäkertoja nuorelle lukijalle
Keskitysleiriin päätyneiden tai sieltä selviytyneiden tarinat koskettavat
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
Karen Levine: Hanan matkalaukku
Leon Leyson: Poika joka pelastui: Schindlerin listan kuopus
Marceline Loridan-Ivens: Isä, et koskaan palannut : minun keskitysleiritarinani
Urheilijoiden elämäkerroista löytyy menestystarinoita, mutta pääsee kurkistamaan joskus myös kovan harjoittelun pimeällekin puolelle
Andre Agassi: Andre Agassi
Jere Nurminen: Kiira Korpi : ehjäksi särkynyt
Eva Wahlström: Homma hanskassa
Kirjailijoiden elämäkerroista...
Juliaanisen päivän laskemiseen löytyy tietoa sivustosta Juliaaninen päivämäärä.
Webguru-niminen palvelu sisältää juliaanisen kalenterin päivämäärät, https://www.webcal.guru/fi-FI/tapahtumalista?calendar_id=system_julian.
Ajanlaskusta ja kalentereista löytyy tietoa julkaisussaAikakirja 2013. Se ja muuta tietoa ajanlaskusta löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot:
Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.)
23 lehteä
Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
Yleensä nimikirjoissa kerrotaan nimien alkuperä. HelMet-haun "nimikirjat" antaa tulokseksi suuren joukon saatavilla olevia kirjoja. Perusteellisia ovat esimerkiksi: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen, 2005 sekä Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen ; [toimitus: Raisa Vuohelainen, Tanja Soikkeli],
1999. Näissä ei kuitenkaan ole eroteltu nimiä alkuperämaan mukaan vaan mukana ovat niin suomalaista kuin ulkomaistakin alkuperää olevat nimet.
Verkkosivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet löytyy lista nimistä, joiden voi olettaa olevan alkujaan suomalaisia.
Nancy Mitford on kirjoittanut kirjan: Aurinkokuningas. Ludvig XIV ja Versailles.
Lisäksi Ludvig XIV:sta löytyy tietoja seuraavista historian kirjoista: Grimberg, Carl: Kansojen historia osa 14. WS 1982,
Otavan suuri maailmanhistoria osa 11.O 1985 ja Suuri maailmanhistoria osa 8.KKK 1986.
Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä.Lähde:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php