Ehkäisypillereitä pidetään hyvin varmana ehkäisymenetelmänä, joten raskauden mahdollisuus on epätodennäköinen, jos kuukautiset jatkuvat runsaina.
Alkuraskauden verenvuoto ei ole harvinainen oire. Usein vuoto on niukkaa, kivutonta ja vaaratonta. Verenvuoto voi kuitenkin olla merkki poikkeavasta raskaudesta. Runsaampi verenvuoto viittaa keskenmenon mahdollisuuteen. Voimakkaat alavatsakivut taas voivat viitata kohdunulkoisen raskauden mahdollisuuteen. Vähintään joka kymmenes raskaus päätyy keskenmenoon, yleensä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Niukka alkuraskauden verenvuoto ajankohtana, jolloin kuukautisvuodon pitäisi alkaa ("valekuukautiset"), on tavallinen oire, sitä esiintyy joka neljännellä naisella. Jos vuoto on...
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli 1851 muodossa Emelia, Emilia on ollut siinä 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 19.5. Keskieurooppalaisperäinen Emilie oli Pietarin suomalaisessa almanakassa 1807 22.5. Englanninkielisissä maissa yleisin muuntuma on Emily.
Gabriella on italiasta ja ranskasta periytyvä Gabrielin sisarnimi. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Gabriella on Gabrielin rinnalla 24.3. Nimen muita kirjoitusasuja ovat mm. Gabriela, saksan ja englannin Gabriele ekä ranskan Gabrielle.
Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy...
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla.
Esimerkiksi asiasanalla "kiinan kieli" löytyy vastaus kysymykseen "Mistä löytäisin kiinalaiset aakkoset..." vastaus sopinee tähänkin kysymykseen:
(suora lainaus)
"Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi). Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan...
Luka-nimen merkityksestä on kyselty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palstalla. Vastauksia voit katsella Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakulaatikkoon: Luka*
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi käydä katsomassa nimen yleisyyttä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaiseen almanakkaan (18.10.) nimi Lukas on otettu v. 2005. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut: 18.10.1326-1905, 17.10.1918-28. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005). Kustaa Vilkunan Suuressa nimipäiväkalenterissa (Otava, 1969) kerrotaan Luukas-nimestä ja sen muunnoksista s. 275-276. Kirjassa mainitaan Novgorodin piispa Luka (1036-1059).
Yliopiston...
Samira on arabialaisperäinen nimi, jonka lähtökohtana on sana samar = huvi.
Arabialaisiin nimiin keskittyneellä verkkosivustolla nimi on käännetty englanniksi näin: "entertaining female companion".
Lähteet:
http://www.sudairy.com/arabic/fem.html#S
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Fono.fi - Äänitetietokannasta löytyi Mariskan sanoittamia levytyksiä yhteensä 349 kappaletta. Hakutuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä eli sama laulu on saatettu julkaista moneen kertaan eri levyillä. Todellinen luku on siis huomattavasti pienempi, ehkä noin puolet eli n. 175 kappaletta. Mutta voit selvittää asian laskemalla mukaan vain yhden version jokaisesta laulusta. Laulut tulevat hakutulokseen aakkosjärjestyksessä:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=mariska&rooliText=San.+t…
On myös huomioitava, että Fono.fi sisältää tietoja vain fyysisenä teoskappaleena julkaistuista levyistä. Ulkopuolelle jäävät monet pelkästään verkossa julkaistut laulut. Näistä löytyy tietoja Discogsin kautta:
https://www.discogs.com/...
Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli Carolyn Keenen ja Neiti Etsivän jäljillä. Nämä löytynevät lähimmästä kirjastostasi.
Internetistä löytyi Carolyn Keene -sivusto osoitteessa: http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html .
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25...
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Treffeillä yleensä jutellaan ja tutustutaan toiseen ihmiseen. Useimmiten treffipaikkana ovat erilaiset ravintolat ja kahvilat.
Henkilökohtaisesti suosin ruokaravintoloita tapaamispaikkoina, koska kaunis ympäristö ja hyvä ruoka virittävät tunnelmaa. Viimeksi
kiinalainen ravintola Empire Plaza Kampin keskuksessa osoittautui varsin miellyttäväksi ja tunnelmalliseksihttp://www.empireplaza.fi/
Tutustu myös ravintolamaailmaan:
http://www.02.fi/ravintola-opas/?listType=all&locality=Helsinki
http://www.baarihaku.fi/?gclid=COTPrML08JwCFVWF3godHWwakg
http://omakaupunki.hs.fi/haku/Kahvila+Helsinki
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
Kaikkien kirjastojen puolesta on mahdotonta asiaan vastata varmasti, koska jokaisessa kunnassa tehdään päätös hankintapaikasta. Pienimmät kunnat, joita EU:n kilpailutussäännöt eivät välttämättä ostomäärien pienuuden takia koske, voivat käyttää vaikka suoraan paikkakunnan omaa kirjakauppaa. Useimmat kuitenkin tilaavat kirjansa isompien välittäjien eli tukkuauppojen kautta.
Valtakunnallisesti toimii kaksi isoa välittäjää, joitten kautta pääosa tilauksista todennäköisesti tehdään. Toinen on kustantajien ja kirjakauppojen omistama Kirjavälitys, toinen Booky.fi, joka omistaa myös perinteisen kirjastojen tilauksiin erikoistuneen yrityksen eli Kirjastopalvelun.
Heikki Poroila
Rigveda, intialaisen kirjallisuuden ja Veda-uskonnon klassikko on kokonaisuus, joka koostuu 10 kirjasta ja 1028 hymnistä. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan on ilmestynyt kaksi suomennosta: Rigveda: valikoima muinaisintialaisia hymnejä (suom. Klaus Karttunen) ja Seitsemän Upanisadia (suom. Marja-Leena Teivonen). Klaus Karttunen on suomentanut 78 hymniä tai niiden osaa, joten suurin osa Rigvedaa on suomentamatta. Kumpikin teos on tällä hetkellä lainassa, mutta niistä voit varmistaa, sattuuko kyseinen säe löytymään suomennoksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&...
Explore.org-sivustolta löytyy viisi lunni-livekameraa ja paljon muutakin mielenkiintoista luontoaiheista sisältöä.
Linkki lunneihin (engl. puffin): https://explore.org/livecams/puffins/puffin-loafing-ledge-cam
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Napoleonista elämäkertoja: Aubry, Octave: Napoleon ihmisenä, 1948 ; Maurois, Andre: Napoleon : kuvitettu elämäkerta, 1964; Emerson, Ralph Waldo: Suuria miehiä, 1964. Syventävää tietoa löytyy kirjoista: Forshufvud, Sten: Kuka murhasi Napoleonin? 1964; Caulaincourt, Louis de: Napoleonin mukana Venäjällä, 1998 sekä lehtiartikkeleista:
Danielsen, Hanne-Luise: Napoleonin murheellinen meritaistelu
Tieteen kuvalehti 2000 ; 2 ; 65-71
Husain, Mahmu: 1789 aate joka muutti maailman : Kotka ja sfinksi
Unesco-Kuriiri 1989 ; 7 ; 24-29
Internetistä löytyy sivustoja Napoleonista mm. osoitteesta: http://www.napoleonbonaparte.nl/
Kysymyksesi laajudesta johtuen kehottaisin sinua menemään lähimpään
kirjastoon paikan päälle selvittelemään asiaa.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy ainakin seuraavat teokset:
- Suomen taloushistoria 1 (1980)
- Suomen taloushistoria 2 (1982)
- Vainionpää, Jussi: Markkinat Suomessa keskiajalta talvisotaan (1994)
- Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984)
- Rautkallio, Hannu: Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä (1977)
Selvitys Hane från Kortfors löytyy Ätteläggen 2- teoksesta, joita Vaasan kaupunginkirjastossa on myös lainakappaleina eli teos voidaan kaukolainata Jämsänkosken kirjastoon.Mikäli haluatte lainata teoksen, teidän tulisi tehdä kaukolainapyyntö kyseisessä kirjastossa.
