Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Kun varaat kirjan Helmet-palvelusta, klikkaa Varaa-kohtaa, jonka jälkeen sivusto kysyy kirjastokortin numeroasi ja tunnuslukuasi. Seuraavaksi valitset haluamasi noutokirjaston, ja sen jälkeen klikkaat lähetä. Noutokirjasto voi olla esim. lähikirjastosi tai suuri kirjasto, jolla on laajemmat aukioloajat. Valikosta löytyvät kaikki Helmet-kirjastot. Aineisto kulkee muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jokaisena arkipäivänä kirjastosta toiseen.
Hei
Tähän vaikuttaa vaikeiden asioiden aihe. Alla lista kirjoista vähän eri aiheista. Jos itse haluat etsiä lisää voit käyttää asiasanana esim. traumatisoituminen, traumat, toipuminen, käyttäytymismallit, sekä tietenkin haluttu aihe, esim. väkivalta, seksuaalirikokset, sota, jne.
Tietokirjallisuutta
Katja Kytölä (2021) Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn : lähisuhdeväkivalta ja siitä selviytyminen. ISBN 9789523790315
Marika, Olivia, Miranna, Irene ja Seija (2016) Viisi naista, sata elämää : tarinoita dissosiaatiohäiriöstä. ISBN 9789527203002
Harri Virtanen (2019) Trauma ja rakkaus eli kuinka selviytyä mahdottomasta. ISBN 9789518580730
Päivi Hamarus, Tina...
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Saattaisiko kysymäsi runo olla nimeltään "Mitä kuu näki jouluyönä"? Löysin Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta vanhan verkkoon viedyn Joulupukki -nimisen lehden, jossa oli tämän niminen Juho Laineen kirjoittama jouluruno, se sopii sisällöltään tuohon mitä muistat. Runo on kyllä hieman vanhempi, koska lehden on julkaissut Kansanopettajain osakeyhtiö Valistus jo vuonna 1904.
Pääset katsomaan lehteä Jyväskylän yliopiston julkaisuarkiston kautta osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/ hakemalla esim. lehden nimellä (Joulupukki) tai suoraan pdf-tiedostoon osoitteesta http://goo.gl/tWmGk8
Kiintolevy ja kovalevy tarkoittavat samaa; englanniksi hard disk.
"Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy eli kovalevy. Tietotekniikka slangissa tunnetaan myös nimet Winchester ja umpilevy."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
Satu kuulostaa kovin Grimmin veljesten Hanhitytöltä. Tosin huiputtavia kamarineitoja on siinä vain yksi. Prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).
Voisiko tämä olla etsimänne satu?
Sadun voi lukea englanniksi esim. täällä: http://www.surlalunefairytales.com/goosegirl/index.html
Suuressa käsityölehdessä vuodelta 1978 numero yksi on virkatut tossut, jotka on virkattu kirjovirkkauksella. Lehden kuvauksen mukaan sisätossuissa värit leiskuvat kuin revontulet. Väreinä on käytetty punaista, oranssia, hieman valkoista ja sinistä/mustaa.
Lehti on paikalla mm. Oulun kaupunginkirjastossa, pääkirjastossa.
Jos lähikirjastossasi ei ole mielestäsi tarpeeksi nuorten kirjoja, voit tilata niitä muista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista). Käytössäsi on siis kaikkien edellä mainittujen kirjastojen aineisto, myös nuorten kirjat.
HelMet-kirjastojen yhteinen aineistotietokanta on Internetissä osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit tehdä varauksen joko kirjastossa tai Internetin kautta jos sinulla on tunnusluku. Mikäli tunnuslukua ei vielä ole, tai olet unohtanut tunnuslukusi, saat sen kirjastosta kunhan mukanasi on jokin henkilöllisyystodistus (alle 17 vuotiaalta kelpuutetaan myös kuvaton Kela-kortti).
Varausmaksu on 0,50 € / kpl (aikuisten aineisto), lasten aineistosta ei peritä varausmaksua.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä...
Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Voisiko olla Erinin kappale Ei taida tietää tyttö, jossa on korkkarii, on leggarii, on glitterii, tekoripsii, irtohiuksii, juo kuoharii? Tai Kaija Koon Supernaiset, korkkarit kattoon... meikit naamoilta...me naurettiin laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa...? Haloo Helsingin Beibissä suudellaan punaista suuta. Ehkä lukijoillemme tulee mieleen osuvampia ehdotuksia?
Suomennetut teokset löydät Suomen kansallisbibliografiasta: http://finna.fi
Alkuperäisteokset ja niiden suomennokset löytyvät Pegasoksen sivulta:
http://www.kirjasto.sci.fi/johnstei.htm
Luettelo Steinbeckin kirjoista löytyy mm. National Steinbeck Center'n ja Center for Steinbeck Studies'n sivuilta:
http://www.steinbeck.org/BooksMovies.html
http://www.steinbeck.sjsu.edu/works/index.jsp
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy tieto, että suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus on 31 m/s. Sellaiset on mitattu Valassaarilla 25.2.1971, Korsnäsin Moikipäässä 15.12 1975 ja 23.12.1975 sekä Hangon Tulliniemessä 23.1.1995. Hirmumyrskyn (vähintään 33 m/s) nopeutta 10 minuutin keskituulena ei Suomessa ole mitattu meriasemilla koskaan.
Tunturien huipuilla olevissa mastoissa on mitattu aina silloin tällöin jopa yli 40 m/s keskituulen nopeuksia ja puuskissa noin 50 m/s. Puuskamittauksia on saatavilla vasta lyhyemmän aikaa, joten varsinaista ennätyslukemaa ei ole pystytty määrittämään.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tuuliennatyksia
Vanhoja mikrofilmattuja Helsingin Sanomia voit käydä lukemassa Pasilan...
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
Tässä kotimaisia lautapelien julkaisijoita: Tactic, Lautapelit.fi, Tuonela Productions, Peliko. Lautapeliopas-sivustolta löytyy lisää tietoa näistä:
https://www.lautapeliopas.fi/artikkelit/tarkeimmat-lautapelien-julkaisijat/
https://www.lautapeliopas.fi/julkaisijat/peliko/