Tuntomerkit sopivat José Carlos Somozan vuonna 2004 ilmestyneeseen tieteisjännäriin Clara ja varjot. Toinen vaihtoehto on Oscar Wilden klassikkoteos Dorian Grayn muotokuva.
Hei!Palautesivu näkyy alareunassa löytyvissä linkeissä. Tässä linkki palautelomakkeeseen https://helmet.finna.fi/Content/palaute).Helmet Chat on toiminnassa ja nousee näkyviin Helmet-sivuilla silloin, kun siellä on vastaaja paikalla (ma - to 12 - 17, pe 12 - 16).
Oma paljon lukeva tyttäreni on ahminut näitä noin 12-14 vuoden iässä ja muistelen hänen kyllä arvostaneen sarjaa sen monitasoisuuden ja -mutkaisuuden takia. Kirjoittajanimi "Erin Hunterin" taakse kätkeytyy neljä naiskirjailijaa, joten sarjan laajuus selittyy osin monella kirjoittajalla. Ihan pienille lukijoille sarjan kissaklaanien taistelu voi olla turhan rajua, mutta uskoisin, että 10-vuotias voi hyvin kokeilla, maistuisiko tällainen kissojen maailmaan rakennettu fantasiaympäristö.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pölypunkit kuuluvat hämähäkkieläimiin ja ne kuuluvat ihmisen luontaisiin seuralaisiin lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa esiintyy vain kahta pölypunkkilajia, mutta lämpimämmillä alueilla lajeja ja yksilöitä esiintyy huomattavasti runsaammin. Tämä johtuu siitä että ne vaativat lämpimiä (mielellään yli +25 astetta) ja kosteita olosuhteita sekä ihmishilsettä ravinnokseen. Meillä pohjoisissa oloissa esim. vuodevaatteet tarjoavat siksi yhden harvoista otollisista paikoista punkkien elinympäristöksi. Pölypunkkien tuloreittiä ihmisten asumuksiin on näin ollen mahdotonta tarkemmin määrittää, punkit tai niiden munat voivat pienikokoisuutensa ansiosta liikkua jopa ilmavirtojen mukana paikasta toiseen.
Voisitko kenties löytää URL-osoitteen sivulle uudelleen hakemalla sitä hakukoneella? tai mahdollisesti kuvahaulla?
Joskushan sivut on voitu poistaa internetistä. Joitakin sellaisia voi löytää käyttämällä internetin arkistoa, kertoo Ylen nettisivusto.
Ineternet-selainten asetuksista löydät usein vanhempia historiatietoja.
Mikäli olet antanut asiakastietoihisi sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa: Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, tunnusluvun muuttaminen vaatii kirjastossa käynnin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
Yleinen käytäntö on se, että jos lapsi tuo valmiiksi täytetyn ja huoltajan allekirjoittaman kirjastokorttihakemuksen kirjastoon, hän saa kirjastokortin. Tässä tapauksessa hakemuksen allekirjoittaneesta huoltajasta tulee vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö on vastuussa lainoista, kun alle 15-vuotias lainaa jotakin kirjastosta. Jos huoltajalla ei ole syystä tai toisesta lainausoikeutta (esimerkiksi hänellä on yli 28 vuorokautta myöhässä oleva laina, tai velkasaldo on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän) uuden kortin tekeminen ei onnistu ennen kuin huoltaja on saanut lainausoikeuden takaisin.
Laulun tekijä on venäläinen Bulat Okudzava/ Okudzhava (1924-1997) ja laulun nimi suomeksi Francois Villonin rukous. Hän oli prosaisti ja runoilija, joka lauluissaan korosti sanojen merkitystä. Lauluja Okudzava teki noin 200 ja esitti näitä kitaran säestyksellä pienissä tapahtumissa. Lauluja äänitettiin salaa kaseteille ja ne kiersivät etenkin opiskelijoiden keskuudessa kädestä käteen, hiukan samoin kuin Vladimir Vysotskin laulut. Virallinen taho ei Okudzavan lauluja hyväksynyt.KOM-teatteri esitti 1982 ohjelman Avattu ovi, jossa se esitti Bulat Okudzavan ja Vladimir Vysotskin lauluja. Tässä Francois Villonin rukouksen esitti Pirkko Saisio. Laulun ovat suomentaneet Jukka Mallinen ja Kaj Cydenius yhdessä. Laulu kuultiin Saision...
Helmet-kirjastoista voi lainata joitakin soittimia. Lainattavia soittimia ovat esimerkiksi akustinen kitara, ukulele, kantele ja banjo. Soittimia ei voi varata. Mainitsemiasi esineitä ei valitettavasti ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Löydät Helmet-kirjastoista lainattavat soittimet Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat ”soittimet esine”.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Muistelmallisia teoksia voi hakea verkkokirjastosta laittamalla hakusanaksi "muistelmat" ja yhdistämällä siihen hakusanan "ikääntyminen", "vanhuus" tai "vanheneminen". Tässä joitakin kirjavinkkejä:
Eskola, Antti: Vanhanakin voi ajatella
Junkkaala, Eero: Näitä polkuja tallaan
Karjalainen, Elina: Koskesta suvantoon
Mazzarella, Merete: Aurinkokissan vuosi
Talvitie, Eveliina: Vanha nainen tanssii
Tervaskannot : kuinka selvitä hengissä ensimmäiset 90 vuotta?
Kaunokirjallisuutta voi hakua laittamalla verkkokirjastoon asiasanaksi "ikääntyminen kaunokirjallisuus" tai "vanhuus kaunokirjallisuus". Myös Kirjasampo-sivustolta (Etusivu | Kirjasampo) löytyy hyvin lukivinkkejä aiheen mukaan. Tässä joitakin mahdollisesti kiinnostavia romaaneja:...
Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti.
Heikki Poroila
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti...
Sarjan kahta muuta osaa ei ole vielä suomennettu tai ainakaan julkaistu suomeksi, mutta koska sarja on saanut suomeksikin suosiota, voisi hyvin kuvitella, että ne julkaistaisiin jossakin vaiheessa suomeksi. Kirjan kustantajana on S&S, joten jos haluat saada tarkempia tietoja mahdollisista tulevista julkaisuista, voit kysyä asiaa kustantamosta. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://kustantamo.sets.fi/meista/.
Jane Austenista löytyy runsaasti tietoa. Voit hakea niitä www.helmet.fi- osoitteesta. Etusivulla lukee sanahaku, klikkaa siitä ja kirjoita s:Austen, Jane. Myös osoitteesta www.google.fi voit hakusanalla Austen, Jane löytää paljon aineistoa.
Sen sijaan on vaikea antaa lukuja siitä, miten paljon Austenin kirjoja lainataan. Ne ovat kaikki klassikkoja, joiden suosio vaihtelee esim. sen mukaan, onko niiden pohjalta hiljattain valmistunut elokuva tai TV-sarja tai onko niitä muuten käsitelty tiedotusvälineissä. Sormituntumalla voi kuitenkin sanoa, että suurin osa lukijoista on naisia.
Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee
laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino-
valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama
Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa
viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni-
puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961).
Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua
käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Kirja löytyy sekä Kajaanin että Kuhmon kaupunginkirjastosta. Kuhmossa se on lainassa, Kajaanissa hyllyssä.
Varauksen voit tehdä täältä:
http://kirjasto.kainuu.fi/
