Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Näillä tiedoilla emme voi selvittää asiaa. Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon, jotta voimme selvittää tilanteen. Ilman asiakastietoja en voi tarkistaa emmekä ottaa edes yhteyttä. Kun soitat kirjastoon, ota kirjastokortti esille. Kirjastossa kysymme ensimmäiseksi kirjastokortin numeroa. Voit ottaa kysyä asiasta myös Helmet-kirjastojen chat-palvelun kautta. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet-sivun Kirjastot-välilehdeltä. Linkki chat-palveluun on päiväsaikaan avoinna Helmetin etusivulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannasta voit etsiä viitetietoja suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kauno- ja tietokirjallisuuden käännöksistä. Voit rajata hakua esimerkiksi tietyn kirjailijan teosten käännöksiin tietylle kielelle tai vaikka runojen käännöksiä kielen mukaan.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kun olet löytänyt kiinnostavan teoksen, voit tarkistaa esimerkiksi Helmet-haulla, onko teos pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Pasilan kirjastossa Helsingissä on monikielinen kokoelma, jossa on myös paljon eri kielille käännettyä suomalaista kirjallisuutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voit etsiä...
Olemme yrittäneet selvittää useasta eri lähteestä (esim. Lappeenrannan maakuntakirjasto ja Sener), mikä kirja voisi olla kyseessä. Valitettavasti antamillasi tiedoilla ei tunnu löytyvän mitään teosta.
Alla olevilta sivuilta löytyy (toivottavasti) hyviä ehdotuksia joululahjaksi. Kirjasammon sivupiirissä esitellään nuorten kirjallisuutta. Mukana on niin nuorten kirjoittamia kirja-arvosteluja kuin kirjastolaisten kirjavinkkejä. Risingshadow'ssa eistellään nuorten suosimaa scifi- ja fantasiakirjallisuutta.
https://www.kirjasampo.fi/sivupiiri
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Nuoret
https://www.risingshadow.fi/
Sivupiirissä julkaistaan joululahjavinkit vuosittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt/uusimmat/vinkit
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
Lasten tietokirjoille ei ole yhtä kirjastoluokkaa vaan lasten tietokirjoissa käytetään täsmälleen samoja luokkia kuin aikuistenkin tietokirjoissa. Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä on verkossa katsottavissa. http://hklj.kirjastot.fi/ ja muissa yleisissä kirjastoissa käytössä oleva YKL täällä, http://ykl.kirjastot.fi/.
Hei!
Kyllä voi vierailijakortilla tai joillakin harvoilla koneilla, joille ei tarvitse kirjautua. Mutta mielellään pitäisi olla kortti, joka on siis yhteinen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoille.Tietokoneita voi käyttää vaikka kortilta olisi mennyt lainausoikeus.Printit maksavat 40 senttiä kpl.
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
Kertomuksen alkuperäinen nimi on "L'avventura di due sposi". Suomennos, joka on nimeltään "Mies ja vaimo", sisältyy kokoelmaan "Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 2" (WSOY, 1969). Englanniksi novelli on käännetty nimellä "The Adventure of the Married Couple". Se sisältyy kokoelmaan "Difficult Loves".
Viisumeista, oleskelu- ja työluvista sekä tullimääräyksistä saat tietoa kohdemaan viranomaiselta. Tarvitsemasi ajantasaiset tiedot kysymyksiisi saat Usan Suomen suurlähetystöstä (Embassy of the United States of America, Helsinki),sähköpostiosoite: helsinkiprotocol@state.gov.
Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
Uskotun miehen pätevyydestä ja vastuusta on meiltä kysytty aiemminkin: Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti, osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tietoa aiheesta...
Harasaari kuuluu Struven ketjuun. Katso merkintöjä kivessä. Kesäisin paikalle pääsee veneellä ja talvisin moottorikelkalla.
Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi...
Viljo Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista: Seitsikko naivisteja (1998) ja Risto Ojanen: Kuvien lempeä kapina: suomalaisia naivisteja (1983). Turun maakuntamuseon vuosikirjasta Aboa 1989-1990 löytyy artikkeli Harri Kalha: "Kupittaan saviosakeyhtiön käyttö- ja koristekeramiikka: tuotannon tyylillisen kehityksen pääpiirteitä", jossa mainitaan myös Viljo Mäkinen.
Lisäksi teoksessa Kuvanveistäjän luona: veistoksia ja piirustuksia (1982) on Viljo Mäkisen lyhyt haastattelu. Lisää Kupittaan saven kuvastoja löytyy Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1045579126 asiasanalla Kupittaan saviosakeyhtiö.
Bertolt Brecht kirjoitti runonsa "Tuleville sukupolville", saks. "An die Nachgeborenen", vuonna 1939 paanpaossa Tanskassa.
Jacques Prevertin runo "Perhekuva" on hyvin todennäköisesti ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Paroles vuonna 1946.