Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Elokuvan ja tv-ohjelman tekijällä on tekijänoikeuslain mukaan yksinoikeus teokseensa. Elokuvan tai tv-ohjelman julkiseen esittämiseen tarvitaan lähtökohtaisesti aina tekijän tai oikeudenhaltijan lupa. Tämä tarkoittaa, että elokuvan tai tv-ohjelman näyttämiseen kirjastossa tarvitaan lupa/lisenssi.
En osaa sanoa millaiset käytännöt Vantaan kaupungin kirjastolla on tekijänoikeuslupien/-lisenssien hankinnassa. Onko kirjastoihin hankittu jotain yleisempiä lisenssejä vai hankitaanko lisenssit tapauskohtaisesti tiettyä tilaisuutta varten? Suosittelen, että tiedustelet asiaa seuraavaksi omassa organisaatiossasi.
Ei liene niin, että ihmiset todellisuudessa ajattelevat samalla tavoin, vaikka aatesuunta olisikin yhteinen. Kommunistisen puolueen manifestissä löytyy kommunistisen ideologian ydin. Siihen voi tutustua esim. täällä, https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1848/kommunistisen-puolueen-manifesti/index.htm . Ehkäpä perusajatus on, että kaikki kuuluu kaikille tai että mikään ei kuulu kenellekään.
Gargamel-velhon nimi viittaa ranskan kielen sanaan 'gargamelle'. Se on vanha, kansanomainen kurkkua (kehon osaa, ei vihannesta) tarkoittava sana. Erisnimenä Gargamelle esiintyy Francois Rabelaisin 1500-luvulla kirjoittamissa, Gargantua- ja Pantagruel-jättiläisistä kertovissa kirjoissa. Niissä Gargamelle on Gargantuan äiti.
Le Centre National de Ressources Textuelles et Lexicales: https://www.cnrtl.fr/etymologie/gargamelle
Wikipedia: https://fr.wikipedia.org/wiki/Gargamel
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7ois_Rabelais
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Kustantaja WSOY:n sivuilta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/authors&cat=2
voi tarkistaa kustantajan antamat tiedot.
Antamiesi vihjeiden perusteella ehdotan kirjaksi Ken Follettin 2010 ilmestynyttä Century-trilogian aloitusromaania Fall of Giants. Se alkaa juurikin kuvauksella 11-vuotiaan Billy-pojan ensimmäisestä työpäivästä walesilaisella hiilikaivoksella. Trilogia kuvaa tavallisten ihmisten pyrkimyksiä parempaan ja oikeudenmukaisempaan elämään 1900-luvun Iso-Britanniassa, Saksassa ja Venäjällä. Ensimmäisessä osassa käsitellään mm. ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous ja naisten pyrkimys äänioikeuteen Britanniassa. Trilogia on käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkieliset osat Fall of Giants, Winter of the World ja Edge of Eternity löytyvät Vaski verkkokirjastosta.
Tässä joitain ehdotuksia kotimaisista nuortenkirjoista:
Ilkka Auer: Lumen ja jään maa -sarja
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -sarja
Anna Hallavan kirjat Valpuri Vaahteran maaginen korva ja Sammakkoprinsessa ja sen jatko-osa Operaatio Huulituli
Sari Peltomaa: Kummat
Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Glitch-sarja
Ja käännöksiä:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja
Diana Wynne Jonesin kirjat
Michelle Paver: Muinainen pimeys -sarja
Sarah Mlynowskin Rachel-sarja
Philip Reeve: Kävelevät koneet -sarja
Toivottavasti löydät näistä jotain sinua kiinnostavaa!
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Suomessa ensimmäiset puutiaisaivokuumetapaukset todettiin Ahvenanmaalta Kumlingen alueelta. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsua nimellä Kumlingen tauti.https://www.duodecimlehti.fi/duo94373
Asia ei ole yksioikoinen. Metropoliassa on tehty opinnäyte aiheesta, sitä kannattaa tutkia, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14696/Musiikki.pdf?sequen…
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren...
Satakirjastojen mobiilikirjastokortti haetaan kirjautumalla verkkokirjastoon https://satakirjastot.finna.fi/.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja siihen liitetyn nelinumeroisen PIN-koodin. Mobiilikirjastokortin viivakoodin löydät omista tiedoistasi kohdasta Kirjastokortit. Tee pikakuvake viivakoodista puhelimen valikkoon. Tällöin mobiilikortti löytyy helposti eikä tarvitse erikseen kirjaautua verkkokirjaston kautta.
Tarkempi ohje löytyy verkkosivuilta https://satakirjastot.finna.fi/Content/verkkokirjasto#onlinecards
Hei, rikoslaki vuodelta 1889 sisälsi 25 luvun, joka koski rikoksia toisen vapautta vastaan. Siinä (1 §) todettiin näin: Joka väkivallalla, uhkauksella taikka kavaluudella ottaa toisen valtaansa, saattaaksensa hänet toisen maan sota- tahi meripalvelukseen, taikka orjuuteen tahi maaorjuuteen, taikka muuhun pakonalaiseen tilaan maan ulkopuolella, taikka avuttomuuteen hengenvaaralliseen paikkaan, tuomittakoon kuritushuoneesen vähintään neljäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.Joka on orjia kaupinnut tai kuljettanut, rangaistakoon vastasanotulla tavalla, ja siihen käytetty laiva menetettäköön.Nykyisessä rikoslaissa puolestaan samassa luvussa on törkeää ihmiskauppaa...
Pelkästään näillä tiedoilla ei ole mahdollista päätellä missä "jumi" on. Parhaiten asia selviää, jos soitat kirjastoon, annat kirjastokorttisi numeron ja kerrot mistä varauksesta on kyse. Henkilökunta voi silloin tarkastaa varauksesi tilanteen ja selvittää sen sinulle.
Kirjastoissa on runsaasti aforismi- ja mietelmäkirjoja.
Ne löytyvät kirjaston aineistotietokannoista aihesanoilla aforimismit / mietelmät / mietelauseet.
Etenkin aforismikokoelmissa joissa on usean eri kirjoittajan ajatuksia aforismit on ryhmitelty aiheen mukaan tai sitten kirjan lopussa on hakemisto josta voi hakea määrätyn aiheisia mietelmiä. Muistin ja muistamisen lisäksi aikaan liittyvät aforismit voivat kiinostaa sinua. Esimerkkejä:
Elämän virta : mietteitä / toimittanut Salme Saure
Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio
Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta / koonnut Hannu Tarmio.
Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa mietelmät ja aforismit on sijoitettu luokkaan 171.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä...
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
Hei!Alta löytyy muutama linkki, josta saa pieniä tiedonmurusia Cox-sarjasta. Valitettavasti niin tarkkoja tietoja kuin kysyit en löytänyt. Katsoin, että Kansalliskirjastosta löytyy kuunnelma fyysisenä, mutta netin tietohin ei oltu sinnekään merkitty osien nimiä. Ehkäpä saisit parhaan tiedon olemalla sinne yhteydessä kansalliskirjasto@helsinki.fi.https://kulttuurihistoria.net/tag/kuunnelma/https://areena.yle.fi/podcastit/1-2967602https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4%C3%A4_iltaa,_nimeni_on_Coxhttps://web.archive.org/web/20150822061504/http://yle.fi/radio/yleradio1/ohjelmat/radioteatteri/hyvaa_iltaa_nimeni_on_cox/8215988
Alla olevista linkeistä löydät kirjoja, joissa käsitellään kyseistä aihetta:https://piki.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=raskaus+kuvakirjat+sisarukset&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22https://piki.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&limit=20&lookfor=kuvakirjat+sisarukset+syntym%C3%A4&type=AllFields
Yleinen selitys on se, ettei Yhdysvaltain joukkue ole pelannut tarpeeksi hyvin niissä kisoissa, joihin se on osallistunut. Tilastoja hallitsevat Neuvostoliitto/Venäjä, joka oli 1960-luvun alusta 1990-luvun alkuun suhteellisen ylivoimainen joukkue ja Kanada, joka on hallinnut tilastoja silloin kuin Neuvostoliitto ei hallinnut. Yhdessä nämä kaksi mahtimaata ovat vieneet jaossa olleista 94 kultamitalista 53. Kaksi muuta kultaa rohmunneista ovat Tšekkoslovakia/ Tšekki (12) ja Ruotsi (11). Yhdysvalloilla on tosiaan vain kaksi kultamitalia, mutta hopealla joukkua on ollut 9 kertaa ja pronssilla 8.
Eräs syy Yhdysvaltain "odotettua huonompaan menestykseen" lienee se, että maassa on perinteisesti arvostettu enemmän kotimaan liigaa kuin...