Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta...
Tuotteen säilymiseen vaikuttaa alkoholipitoisuuden lisäksi mm. tuotteen happamuus, kuinka paljon sokeria siinä on, säilytysastian steriiliys ja tiiviys, ympäröivä lämpötila ja se, kuinka kauan tuotetta olisi tarkoitus säilyttää. Votkan tapainen viina, jossa on 40 tilavuusprosenttia alkoholia, säilyy huoneenlämmössäkin periaatteessa ikuisesti (tai ainakin siihen asti, että se haihtuu pois). Jos tuotteessa on alle 20 tilavuusprosenttia alkoholia, se ei säily. Kuitenkin runsaastikin alkoholia sisältävä juoma voi menettää makuaan pitkässä säilytyksessä, jolloin sen juominen ei ole miellyttävää. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei siis voi antaa.
Kyseessä on Timo Luodon säveltämä ja sanoittama Tuoksuvaa joulua!. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Nuottinaru. 2, 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, 1997)
https://finna.fi/Record/satakirjastot.108919?sid=3003296282
Tulotason vaikutusta ruokavalintoihin on tutkittu. Alla linkki Taru Lindblomin (Tampereen yliopisto) artikkeliin tutkimuksen tuloksista:
http://blogit.utu.fi/tita/tulotaso-ja-talouden-suhdanne-nakyvat-ruokavalinnoissa/
Talouselämä-lehti uutisoi vuonna 2015 suomalaisten kulutuksen tuloeroista riippumatonta samankaltaistumista. Uutinen perustuu erikoistutkija Juha Nurmelan Tieto&Trendit-blogista saatuihin tietoihin:
https://www.talouselama.fi/uutiset/olivat-tulot-suuret-tai-pienet-nain-suomalaiset-kayttavat-rahansa-tutkija-hammastyi-kulutuksen-samankaltaisuutta/183563a8-2b25-39a4-87a3-e171b8a694a9
Kuluttamisesta ja ympäristöjalanjäljestä on kirjoitettu paljonkin, mm. nämä kirjat:
- Nettopositiivisuus : menestyvän ja vastuullisen...
Markus-setänäkin tunnettu Markus Rautio ohjasi Emmi Jurkan tähdittämän kuunnelman "Anteeksi, väärä numero" vuonna 1949. Kuunnelman on alunperin kirjoittanut Lucille Fletcher nimellä "Sorry, wrong number". Pääosassa on vuoteeseen joutunut nainen, joka kuulee vahingossa puhelinkeskustelun, jossa suunnitellaan murhaa. Nainen yrittää soittaa puhelinkeskukseen, poliisille ja sairaalaan, mutta on ilmeisesti niin suuressa ahdingossa, ettei saa viestiään eteenpäin. Lopulta hän vielä tajuaa, että hän itse on murhan kohteeksi joutuva henkilö.Kuunnelmaa on esitetty esimerkiksi YLE:n Radioteatterissa ja Helsingin Taiteiden yönä vuonna 2018 Teatteri Jurkan tiloissa. Tällä hetkellä mikään palvelu ei tarjoa sitä kuunneltavaksi.
Mainiota Anu ja Antti sarjakuvaa julkaistiin Suomessa 1980-luvun puolivälissä.
Mainitsemasi De zingende zwammen albumi on julkaistu suomeksi nimellä: Laulavat sienet. Se ilmestyi vuonna 1984.
Lisätietoa sarjasta ja albumien suomennoksista löydät Kimmo Lakoman suomenkielistä sarjakuvaa kattavasti kokoavalta nettisivustolta:
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/anujaantti/anujaantti-original.html
Väylävirasto on taho, joka saattaa olla avuksi tässä asiassa.
Väyläviraston verkkosivut: https://vayla.fi/etusivu
Etusivun oikeasta yläkulmasta löydät Yhteystiedot ja Anna palautetta -osiot, joista löydät tarvittavat tiedot ollaksesi yhteydessä virastoon.
Asiaa voi myös tiedustella yrityksiltä, jotka tarjoavat tien-/maanrakennus palveluja. Näiltä voi pyytää hinta-arvion tienrakentamisesta.
Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä...
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Internetistä löytyy Google-haulla sekalaista tietoa Maria Augusta Trappista, suhteellisen hyvin elämäkertatiedot on kirjattu englanninkielisen Wikipedian sivulle
http://en.wikipedia.org/wiki/Maria_von_Trapp
Maria Trappin kirjoittama Trappin perhe (joissakin painoksissa Laulava Trappin perhe) mainitaan useissa yhteyksissä elämäkertana, vaikka se joissakin kirjastoissa luokitetaankin kaunokirjallisuuteen. Hyvä kirjallinen lähde Marian ja Trappin perheen elämästä on myös Kotiliesi-lehdessä vuonna 2003 numerossa 23-24 julkaistu artikkeli Trappin perhe: rakkaudesta musiikkiin. Kyseisessä artikkelissa on paljon kuvia ja tietoa Trappin perheen myöhemmistä vaiheista, sekä katsaus suvun lastenlasten elämään.
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Suomessa ilmestyi viimeisimmän, vuoden 2013, tilaston mukaan 4403 aikakauslehteä (lähde: Kansalliskirjasto):
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jCKGtp/Files/C…
Wikipediasta löytyy laaja aikakauslehtien luettelo linkkeineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3%…
Sanomalehtiä ilmestyi Suomessa samaisen tilaston mukaan 320 kappaletta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jL2lZ7/Files/C…
Linkkikirjasto Makupalat listaa niistä 148. Wikipedia luettelee myös suuren määrän suomalaisia sanomalehtiä.
http://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?kissa=118259&sort=title&order=a…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sanomalehdist%C3%A4
Kansalliskirjasto on...
Kysymys on haastava, sillä lähes kaikilla antropologeilla on taustaa eri kulttuurien tutkimisessa. Erilaisia vaihe- ja porrasmalleja antropologian alalta löytyy myös lukemattomia. On haasteellista haarukoida, mille antropologian alalle kysymyksesi parhaiten osuisi. Antropologian laajasta tutkimuskentästä lisää täällä: https://antroblogi.fi/monenlaista-antropologiaa/. Lisäksi vastaavanlaisia ajatuksia on esitetty myös muilla tieteenaloilla.
Yritin löytää kuvailemasi kaltaista antropologian klassikkoteosta, jonka olisi kirjoittanut brittiläinen mies 1930-luvun paikkeilla, mutta valitettavasti hakuni eivät tuottaneet tulosta. Listausta brittiläisistä antropologeista löydät täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:...
Tiedustelit pakanalliseen musiikkin liittyviä levyjä. Tässäpä muutamia ehdotuksia, jotka löytyisivät Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Kyseiset levyt eivät varsinaisesti ole pakanuus-aiheisia, mutta aihepiireiltään ( mm. Samanismi, voodoo/Black magic jne.)lähinnä vastaavia.
Tässä ehdotuksia:
* Chant chamaniques et narratifs de l'arctique Sibérien - 1 cd - ( Samanismia Siperiasta )
* Powwow songs-music of the plain indians - 1 cd -
( Tasankointiaanien lauluja )
* Angels in the mirror - 1 cd - ( Voodoo/Black magic of Haiti )
* Australian aboriginal music - 1 cd - ( Australian alkuperäisväestön musiikkia )
*Global meditation - 4 cd:tä - ( Kokoelma rituaali-, transsi- & meditaatiomusiikkia koottuna 40 eri maasta/...
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Uppotukki on esitetty televisiossa viimeksi vuonna 1993. Siitä ei ole saatavilla tallennetta. Se on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastossa Helsingissä sekä Ritva Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Voit toivoa sitä Yle Areenaan tai kysyä siitä lisätietoja Ylen asiakaspalvelukanavien kautta.
Uppotukin tiedot Ritva-tietokannassa, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22694497
Uppotukin tiedot Finnassa: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135660
