Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kuka on säveltänyt laulun joka alkaa seuraavasti: "Syksy on tullut ja myrskyelee, joutsen ja pääsky jo pois pakenee..." Sanat ovat Carl Fredric Dahlgrenin. 953 Säveltäjä on Olof Wilhelm Udden. http://www.mic.stim.se/avd/mic/prod/popmusik.nsf/MetaEMN/D80212C42D4931… http://runeberg.org/sbh/b0651.html
Lainaan kirjan ja koirani syö sen? suurin piirtein paljonko se maksaisi minulle? 1885 Koiran syömä kuten muullakin tavoin turmeltunut tai kadonnut kirja on korvattava kirjastolle. Hinta on periaatteessa sama kuin kirjan hinta kirjakaupassa. Vanhemman kirjan korvaushinta lasketaan korjaamalla indeksillä hintaa, jonka kirjasto on aikanaan kirjasta maksanut. Kirjasto voi hyväksyä korvaukseksi myös vastaavan kirjan hyväkuntoisen kappaleen.
Edesmennyt, 1936 syntynyt pappani huokaili usein joutessaan "Ah, kun sais viulun... Ah, kun osais soittaa." Onko se papan oma vitsi, vai hänen jostain… 290 Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Minulla on vuoden 2005 1.lk:n postimerkkejä. Voinko käyttää vuonna 2025? 654 Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Mistä tulee sana huulipumada? Muistan kuulleeni tätä käytetyn 60-luvulla Kymenlaaksossa huulipunan sijasta. 539 WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata. Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum. Lähteet: WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978). Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000). Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.
Missä Topeliuksen runossa hän kuvailee Kahran kaunista Kreetaa, jonka menetti "Hangon Matille"? 3340 Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta. Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus". Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
Löytyiskö jostakin Honda Accord vm.1986-1988 korjausopasta, mielellään suomeksi sähkökaavioineen. 1529 Kirjojen saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihausta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ . Monihausta tehdyn haun perusteella kirjastoista ei löydy Honda Accord-merkkisen auton korjausopasta mainitulle vuosimallijaksolle. Löytyy kyllä Honda Accord/Prelude vuosimallien 1984-95 englanninkielinen korjausopas. Haun voi tehdä itse seuraavasti: klikkaa Frank-monihaun aloitussivulta kohtaa Maakuntakirjastot. Valitse seuraavasta näytöstä pudotusvalikon alapuolella olevasta ruudusta oletukseksi 'kaikki'. Käytä hakutapana asiasanahakua, ja kirjoita ruutuun hakusanaksi Honda Accord. Haun tulokseksi saat luettelon Honda Accord-merkkiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sen saatavuustiedot. Aineisto hankitaan muualta kuin...
Miksi kellotaulu on jaettu kahteentoista tuntiin? 2672 David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
Onko Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjan kirjat paras lukea ilmestymisjärjestyksessä vai kronologisessa? Vai onko sillä merkitystä? 1301 Lukujärjestys luo oman merkityksensä kumpaan tahansa mahdolliseen lukutapaan. Teossarjan ensimmäinen kirja Pohjanmaa ilmestyi vuonna 1982. Vielä tuolloin Tuuri ei suunnitellut kirjoittavansa sarjaa, mutta 1980-luvulla Pohjanmaa sai jatkokseen neljä teosta: Talvisota (1984), Ameriikan raitti (1986), Uusi Jerusalem (1988) ja Maan avaruus (1989). Vuonna 1997 julkaistiin vielä sarjan päättävä Lakeuden kutsu, josta Tuuri palkittiin Finlandia-palkinnolla. Alkuperäisen ilmestymisjärjestyksen luoma rikkonainen aikarakenne on sukutarinaa olennaisesti rakentava. Juuri epätahtisuudesta ja kerronnan aukoista syntyy taso, jota eräässä sarjaan liittyvässä tutkimuksessa nimitetään romaanisarjan seitsemänneksi kertomukseksi. Sarjan teokset toimivat...
Voitko kertoa minulle kirjoista, jotka kertovat 60-luvusta? 2011 Kirjastonhoitajilta on aikaisemminkin kysytty 1960-luvusta kertovia kirjoja. Vastauksena on kelpo lista niin faktaa kuin fiktiota, tosin paljon myös suomalaiseen 1960-lukuun liittyvää kirjallisuutta. Kannattaa silti tarkistaa, josko listoilta löytyisi juuri sinua erityisesti kiinnostavia kirjoja. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=69937206-c50… Tässä vielä lisää historiallista faktaa hipeistä, samoin kuin hippiliikkeeseen 60-luvun kuluessa sulautuneesta beat-ideologiasta: - Bromell, Nick: Tomorrow never knows: rock and psychedelics in the 1960s. University of Chicago Press, 2000. (kirja 1960-luvun populaarimusiikin suhteesta psykedeliakulttuuriin) - Guthrie, Hammond: AsEverWas: memoirs of a beat survivor. SAF...
Mistä on peräisin sanonta "Paljon on vettä virrannut Tonavassa"? 1369 Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Palautin kirjani perjantaina ennen klo 17:sta, Lauttasaaren kirjaston palautusluukkuun, koska kirjasto oli kiinni. Kirjaston olisi pitänyt olla auki klo 18… 1031 Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin. Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina. Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote. kts. kirjaston erityisaukioloajat
Muistan kuuleeni 60 luvulla ylestä hienon ohjelman, mahdollisesti sarjan, afrikasta. Miesääni selosti erittäin hienosti luontoa. mahtaisiko tällainen löytyä ja… 916 Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.   Lähteitä:   Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544   Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Terve Teille Neidot sinne Hämeenlinnaan täältä helteisestä pääkaupungista! Olisin kysynyt teiltä sieltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ystävällisesti… 821 Kysymys tuli hämeenlinnalaisille osoitetusta tervehdyksestä huolimatta Helsinkiin, joten tässä vastaus helteisestä Helsingistä. Voit tehdä Hämeenlinnan kirjasta kaukolainatilauksen. Se tehdään aina oman kunnan kirjastoon. Tilauksen voit tehdä missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä tai netin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainan hinta on 4 euroa. Lisäaikaa lainalle pyydetään niin ikään oman kunnan kirjaston kautta, kirjan mukana saamastasi kaukopalvelukuitista löytyvät yhteystiedot.
Mistä löytyisi tietoa koulukirjastojen historiasta ? Tarvitsen tietoa opinnäytetyötä varten. Opiskelen informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkintoa. 782 Tietoa koulukirjastoista voit hakea monellakin tavalla: * Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kannattaa kokeilla hakua asiasanalla "koulukirjastot" tahi yhdistämällä sanat "koulu" ja "kirjastot". Tällä haulla saat parikymmentä viitettä. Kannattaa tutkia myös yleisemmin suomalaisiin kirjastohistoriaan liittyviä kirjoja, koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen polut ovat kohdanneet useinkin. * Kotimaisten lehtien artikkelitietokannasta Aleksista asiasanalla " koulukirjasto" kokeilemalla löytyy 57 viitettä. Aleksia voit käyttää Oulussa kaikissa kaupunginkirjaston toimipisteissä. * Kansallisbibliografia Fennica antaa samalla haulla lähes 60 teosta. * kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO ja tieteellisten kirjastojen...
Luin että Charles Darwin nai serkkunsa ja sai tämän kanssa sairaita jälkeläisiä. Minua kiinostaisi nyt tietää että milloin sisäsiitoksen haittavaikutukset … 666 Suhtautuminen lähisukulaisten välisiin liittoihin on ollut historian aikana vaihtelevaa. Joissakin uskonnoissa lähisukulaisten välisiä liittoja on suvaittu, kuten varhaisessa juutalaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa. Esimerkiksi ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 20:12) Abraham meni naimisiin sisarpuolensa Saaran kanssa. Joissakin uskonnoissa tällaiset liitot ovat taas olleet kiellettyjä. Ilmeisesti jo varhaiset ihmiset tunnistivat sisäsiittoisuuden vaarat. On olemassa jonkinlaista todistusnäyttöä siitä, että varhaiset ihmiset pyrkivät välttämään lähisukulaisen kanssa pariutumista. https://www.cam.ac.uk/research/news/prehistoric-humans-are-likely-to-have-formed-mating-networks-to-avoid-inbreeding...
Mitä nimi Ruusa tarkoittaa? 2044 Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”. Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Kuka on tehnyt suomenkielisen tekstin lauluun Hit the road Jack? Laulun suomalainen versio alkaa sanoilla "Painu pois Jack, sä tänne et tulla saa, et saa..."… 1869 Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen. Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".   Lähde: Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/  
Miksi tonttulakissa on tiuku? 659 Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä. Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen  - ja katolisten piispojen -  virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin...
Miksi Muumitaloa ei lukita yöksi? Mitä sillä halutaan sanoa? 769 Muumit suhtautuvat luottavaisesti ja vieraanvaraisesti muihin olentoihin, joten oven lukitseminen yöksi ei ole tarpeellista. Tuskinpa Tove Janssonkaan lukitsi kesämökkinsä ovea Klovharun saarella!