Kristiina Vuoren Näkijän tytär, Kaari Utrion Sunneva ja Philippa Gregoryn Valkoinen kuningatar saattaisivat sopia kuvaukseesi. Helmet-hausta
Kysymykseen keskiaikaan sijoittuvista romaaneista on myös vastattu kattavasti vuonna 2010:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-keskiaikaan-sijoittuvia-fiktiivisia-…?
Esmeralda tulee espanjan kielestä ja tarkoittaa smaragdia. Tämän Suomessa toistaiseksi harvinaisen nimen englanninkielinen vastine on Emerald.
Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
Tietoa koulukirjastoista voit hakea monellakin tavalla:
* Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kannattaa kokeilla hakua asiasanalla "koulukirjastot" tahi yhdistämällä sanat "koulu" ja "kirjastot". Tällä haulla saat parikymmentä viitettä. Kannattaa tutkia myös yleisemmin suomalaisiin kirjastohistoriaan liittyviä kirjoja, koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen polut ovat kohdanneet useinkin.
* Kotimaisten lehtien artikkelitietokannasta Aleksista asiasanalla " koulukirjasto" kokeilemalla löytyy 57 viitettä. Aleksia voit käyttää Oulussa kaikissa kaupunginkirjaston toimipisteissä.
* Kansallisbibliografia Fennica antaa samalla haulla lähes 60 teosta.
* kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO ja tieteellisten kirjastojen...
Ainakin tällaisia kirjoja Tikkasten suvusta on kirjoitettu:
- Prokuraattorin suku: Antti Tikkasen (1785-1858)jälkeläiset / Jarmo Paikkala
- Julkaisuja Pielaveden Vanhapihan suvun Tikkasista / Toivo Pietikäinen
- Eräs savolainen uudisraivaajasuku : Tikkasten sukuhistorian alkupään selvittelyä / Eino Tikkanen
- Tikkasten sukuseura ry 1948-1998 : 50 v. : uudisraivaaja-Tikkaset ja seuran toiminnan historiikki / Heikki A. Tikkanen
Kirjat ovat eri kaupunkien kirjastojen kokoelmissa. Voit saada ne kaukolainaan itsellesi oman lähikirjastosi kautta.
Hei,
Turun sanomat löytyvät mikrofilmattuina 17.1.1977 lähtien suoraan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilta, sitä vanhemmat mikrofilmit voi erikseen tilata varastostamme yhtä arkipäivää aikaisemmin soittamalla suoraan uutistorin palvelunumeroon 02-2620621. Samalla voit varata ajan mikrofilmin lukulaitteelle.
Meillä on myös mahdollisuus saada skannattua mikrofilmistä kuva suoraan esimerkiksi muistitikulle tai sähköpostiin liitetiedostoksi.
Mikrofilmien lukeminen ei maksa mitään, mutta tulosteet maksavat 30 senttiä per A4.
Etsimäsi kirja lienee Anja Laineen vuonna 1982 julkaistu kirja Rautamadonna. Teos löytyy Lahden kaupunginkirjastosta luokasta 84.2.
Teoksen tiedot:
Laine, Anja
Rautamadonna / Anja Laine. - [Lahti] : [A. Laine], 1982 ( : Gummerus). - 455, [2] s. ; 22 cm
ISBN 951-99394-7-4 (sid.)
YKL: 84.2
Veljen poika on yksinkertaisesti ihan vain veljenpoika. Vastaavaa sanaa kuin englannin nephew ei suomen kielessä ole.
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
A.G. Novikovista oli vaikea löytää henkilötietoja hakuteoksistamme. Internetistä löytyi muutamia mainintoja, esimerkiksi filateliasivuilta - hänen kunniakseen on julkaistu postimerkki v. 1986. Venäjänkielisessä tietosanakirjassa Sovetski entsiklopeditseski slovar (1987) oli tällaisia tietoja:
Venäläinen säveltäjä Anatoli Grigorjevits Novikov syntyi v. 1896 ja kuoli 23. syyskuuta 1984. Hän oli Neuvostoliiton kansantaiteilija (1970), sosialistisen työn sankari (1976), kommunistisen puolueen jäsen (vuodesta 1952) ja Yleisvenäläisen kuoroliiton (tms.) puheenjohtaja vuodesta 1958.
Suomessa on levytetty ainakin hänen kappaleensa Demokraattisen nuorison maailmanliiton (DNML:n) marssi, Mili abid tegihe, Tumma moldavialaistyttö, Tumma tyttö....
Pim, Pam ja Pom -kirjat on kirjoittanut hollantilainen Els Stam.
Nämä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi vuonna 1978:
Pim, Pam ja Pom ja häijy noita
Pim, Pam ja Pom ja ilkeä jättiläinen
Pim, Pam ja Pom lentomatkalla
Pim, Pam ja pom rakentavat uuden talon
Kirjat löytyvät mm. Turun alueen Vaski-verkkokirjastosta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
Pekka Poudan sukunimi on oikeasti Pouta.
Lähteet
Nimi miestä myöten | Kulttuuri | yle.fi
Meteorologi vastasi lukijoiden kysymyksiin: Millainen kesä on tulossa? Onko Pekka Poudan nimi oikeasti Pouta? - MTVuutiset.fi
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu ja suomennettu ainakin seuraavat romaanit:
Sansom, C. J. - Talvi Madridissa (Otava, 2010)
Cercas, Javier - Salamiin soturit (WSOY, 2003)
Pohjanmaa-aiheisia ja sinne sijoittuvia romaaneja on julkaistu hyvin monia. Kokosin listan romaaneista ja kirjasarjoista, joissa Pohjanmaa on pääasiallisena tapahtumapaikkana tai muuten selkeässä osassa.
Filppula, Jaska - Me ei oltu valtaosaa (Like, 2009)
Haapa-aho, Jari - Hengitä edes hiljaa (Kustannus HD, 2010)
Hemminki, Heikki - Nauru lakeudella (Karisto, 1985)
Hyry, Antti - Aitta (Otava, 1999)
Hyry, Antti - Uuni (Otava, 2009)
Härkönen, Anna-Leena - Juhannusvieras (Otava, 2006)
Istanmäki, Sisko - Liian paksu perhoseksi (Tammi, 2010)
Jukkala, Eerik - Pitkä matka...
Tiehallinnolla on yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Kohdassa 2B-3 liikennemerkkien koosta sanotaan seuraavasti: Liikennemerkkejä on kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää muusta liikenteestä erillään olevilla kevyen liikenteen väylillä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan lisäksi käyttää taajamissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja asuntoalueilla. Edellytyksenä on, että tie on enintään kaksiajokaistainen ja nopeusrajoitus on alle 50 km/h. Suurikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla...."
(http://alk.tiehallinto.fi/...
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Kiitos ystävällisestä tarjouksestanne! Valitettavasti asia on juuri niin kuin arvelittekin - kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Poikkeuksena on sellainen tilanne, jossa elokuvan tekijä itse lahjoittaa oman elokuvansa.
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja...
