John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi...
Kirjastoauto luokitellaan ajoneuvolainsäädännön mukaan kuorma-autoksi (luokan N2 tai N3 ajoneuvoksi). Muutama vuosi sitten Suomen kirjastoseurassa ajettiin kirjastoautoille vapautusta ajoneuvoverosta, mutta se ei johtanut muutoksiin lainsäädännössä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&t…
Suomessa kirjastoauto rakennetaan kuorma-auton alustalle ja suoraan kirjastoautoksi. Tavallisesta linja-autosta kirjastoauto eroaa myös esim. siten, että siinä ei ole sivuilla ikkunoita.
Mahdollisuudesta muutoskatsastukseen kannattaa kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta:
http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksit…
Vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkielenään ruotsinkielisiä, mikä on runsaat viisi prosentti väestöstä.
lähde: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/ruotsinkielisilla-kesk…
Kyllä Helmet toimii juuri noin. Kun lainaat itsellesi kirjan, jonka olet varannut, varaus poistuu. Se, että varaus on jäädytetty, ei vaikuta asiaan. Oletus on se, että asiakkaat varaavat kirjoja, jotta voisivat lainata niitä. Kun kirja lainataan, varausta ei enää tarvita. Jos jostain syystä haluat varata itsellesi monta kappaletta samaa kirjaa, sinun täytyy hoitaa asia kirjastossa henkilökunnan kanssa. Näin esimerkiksi opettajat tekevät, kun he haluavat varata saman kirjan koko luokalle. Jos taas haluat vain säilyttää kirjan muistilistallasi, suosittelen Helmetin Suosikit-toimintoa.
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö...
Nuottijulkaisu löytyy Suomen kansallisdiskografian Viola-haulla. Nuotti on tilattavissa kansalliskirjastoon lukusalikäyttöön (Sijainti:Tanssimusiikki 1. a. Kar).
https://finna.fi
Kansalliskirjaston yhteystiedot: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (nro 5, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) kertoo sanan tölppä merkitsevän mm. tylppää, tylsää, tylsistynyttä, tanakkaa, kömpelöä ja typerää. Paikannimeen voisivat sopia merkitykset kokkare ja paakku tai pientä maankohoamaa merkitsevä tölpänne. (s. 1496). Varsinaista selitystä paikannimi-Tölpälle emme kuitenkaan löytäneet.
Dekkarilinkkejä löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66580
Varsinkin Dekkarinetti- ja Suomen Dekkariseuran sivuilla kannattaa käydä. Myös Kirjasampo-palvelusta löytyy dekkaritietoa.
Haloselta löytyy joitakin malleja suuria kokoja. Myös Seppälässä on 52 kokoa olevia vaatteita. Verkkokaupoista löytyy myös kattava valikoima 52-56 kokoa olevia vaatteita.
http://isotkoot.com/
http://www.misura.fi/
Helsingin sanomien aikakoneella löydät useitakin Orvokki Autioon liittyviä artikkeleita, joista useissa ainakin viitataan hänen lapsuuteensa. Esimerkiksi artikkeleissa HS 8.4.1990: Mun hyljätähän tänne ja 21.8.1982 : En innostu feminismistä kerrotaan Aution lapsuudesta. Helsingin sanomien aikakone on käytettävissä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla. Kirjaston asiakaskoneilla voi käyttää myös Suomen kansallisbiografiaa sähköisessä muodossa, siinä on artikkeli Orvokki Autiosta.
Kirjastoissa käytössä olevasta Arto-tietokannasta löytyi tiedot ainakin seuraavista lehtiartikkeleista. Lehdet saa luettavaksi Pasilan kirjastosta:
- Tähtiä ja suihkukaivo Et-lehti 1995 nro 12 s. 8-9. Kirjailija kertoo lapsuutensa...
Voit katsoa aikaisempia Sweet Valley High -aiheisten kysymysten vastauksia tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi esimerkiksi sweet.
Arkiston osoite:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Englanninkielisen wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Sweet_valley_high) kirjasarjan viimeinen osa ilmestyi vuonna 2003. Viimeinen osa, numero 143 varsinaista Sweet Valley High -sarjaa on nimeltään Party Weekend.
Kaikki Francine Pascalin kirjat voit katsoa seuraavasta osoitteesta
http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/
Lin Hallbergin kirjoittamaan Sinttu-sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä 18 osaa. Sarjan yhdeksästoista osa "Tanssitaan, Sinttu!" ilmestyy ensi vuonna.
Arvelisin, että sanaa ”lokero” käytetään kuvainnollisessa merkityksessä siitä, että pikkuveli on turkin sisässä tai alla niin tiiviisti kuin lokerossa, kun sieltä ei ilmeisesti juuri näy muuta kuin pää, joka kurkkii. Sanalle ”lokero” ei löytynyt tutkimistani sankirjoista oikein mitään muuta tähän asiayhteyteen sopivaa merkitystä.
Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja: -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) -Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko - Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)-Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius Effoan (entinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) Wikipedia-artikkelissa on luettelo, josta löytyy yli 20 ennen vuotta 1930 liikennöinyttä yhtiön alusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Effoa Pari...
Näyttää siltä, että kyseessä on artikkeli eikä kirja. Eläinavusteinen terapia ottaa ensi askeleitaan Suomessa -niminen artikkeli, jonka on kirjoittanut Riitta Viialainen on ilmestynyt Dialogi-lehden numerossa 6/2004.
Lehti on luettavissa myös internetissä: http://dialogi.stakes.fi/NR/rdonlyres/0A583040-9AA4-4CF6-817E-89DFEE600…
Tässä muutamia viitteitä kirjastoista saatavilla oleviin teoksiin, joista voisit aloittaa:
1) Worlds of music--An introduction to the music of the world's peoples. 2) SPELMANSMUSIK FRÅN SVERIGE, DANMARK OCH NORGE (nuotti). 3) Ling, Jan: A History of European folk music (1997). Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy paljonkin tietoa, kannattaa tulla käymään paikan päällä kirjastossa. Voit selata aineistotietokantaamme Plussaa (www.lib.hel.fi/plussa/) ja hakea sieltä viitteitä käyttämällä mm. asiasanoja kansanmusiikki, kansantanssit, Suomi, Eurooppa. Soittimista löydät tietoa mm. kirjasta "The ultimate encyclopedia of musical instruments". Käy myös katsomassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinkit (http://www.siba.fi/...
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .