Helsingin urheiluhallien liikuntapaikoissa ei ole erillisiä uimavuoroja muslimitaustaiselle naisväestölle. Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä miehillä ja naisilla on omat erilliset uintivuoronsa. Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001.
Lähde: https://www.google.com/search?rls=com.microsoft:fi-FI&q=helsingin+uimahallit&npsic=0&rflfq=1&rlha=0&rllag=60179059,24929562,1542&tbm=lcl&ved=2ahUKEwiGmvuIlpblAhWIxMQBHf1DA_oQjGp6BAgKEDw&tbs=lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf:1,lf_ui:2&rldoc=1#rlfi=hd:;si:107549101948292786;mv:[[60.281656899999994,25.158165399999998],[60.1511272,24.8457044]];tbs:lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf...
Arvonimien yleisistä myöntämisperusteista nykyisin löytyi tietoa Valtioneuvoston kanslian sivuilta http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/haku/ohje/fi.jsp#edellytykset . Siellä sanotaan mm. Ehdotetun arvonimen tulisi, mikäli mahdollista, kuvata henkilön elämäntyötä. Mikä arvonimi tulee kulloinkin kysymykseen, määräytyy monen eri perusteen mukaan. Tästä esimerkkinä ovat liike-elämään viittaavat arvonimet (mm. vuorineuvos, kauppaneuvos, teollisuusneuvos, talousneuvos, taloustirehtööri), joiden kohdalla ratkaiseva merkitys on usein henkilön johtaman tai omistaman yrityksen liiketoiminnan laajuudella.
KIRJALLISUUTTA aiheesta, vaikka myöntämisperusteita näissä ei mainita:
Arvonimet Suomessa 1917-1985 / Stig-Göran Segercrantz, Timo Martin, Jouni...
Löydät englanninkielisiä runoja menemällä Tarkennettuun hakuun. Hakusanaksi laita "runot" ja Kieleksi valitse englanti. Kohdassa Vuosi voit valita vanhimman ja/tai uusimman haluamasi julkaisuvuoden. Esimerkiksi tämä haku on rajattu vuosiin 2012 - 2023. Hakutulossivun vasemmasta laidasta voit tehdä lisärajauksia esimerkiksi aineistotyypin mukaan.
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Google Earthista löytyi tieto, että kuvat ovat pääasiassa 1-3 vuotta vanhoja. Rauman kuvia katsomalla ja tarkastelemalla rakennuksia päättelimme, että kuvat olisivat noin 5 vuotta vanhoja.
Aalto-oppimiskeskus vinkkasi tällaisen sanakirjan työkalujen ja rakennustarvikkeiden nimityksistä:
Jokiniemi, Erkki, ja Nikolas Davies. Kuvitettu Rakennussanakirja Suomi-englanti-suomi: Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish, 2012
- s. 434-439: Naulat, ruuvit, kiinnikkeet yms.
- s. 444-451: Työkalut, esim. vasarat, taltat, porat, maalausvälineet.
Rakennustieto kustantaa mm. rakennusalaan liittyvia sanastoja, joita on varsin runsaasti, Rakennustietokaupan sivuilla tietoa:
https://www.rakennustietokauppa.fi/sanastot-sanakirjat-/2189/dg
https://www.rakennustietokauppa.fi/nimikkeistot/2191/dg
Tämän enempää tietoa nimitysten perusteista emme löytäneet. Työkaluihin liittyviä standardeja kyllä on, mutta ne...
Seuraavissa teoksissa on jonkin verran MTV:n historiaa:
YLEISRADION historia, osa 2, 1949-1996, 1996
RADIOAMATÖÖREISTÄ tajuntateollisuuteen, toim. Pirkko Tulppo, 1976
PESARI, Pentti: Näköradiosta digitelevisioon, 2000
JOUKKOVIESTINTÄ Suomessa, toim. Kaarle Nordenstreng, Osmo A. Wiio
Mainostelevision omassa julkaisusarjassa Mtv, julkaisuja (ilmestynyt vuosina 1971-1983) on esim. 20 vuotta tv-mainontaa ( 3/77).
Ohjelmatarjonnasta löytyy jotain seuraavista:
HELLMAN, Heikki, Sauri, Tuomo: Suomalainen Prime-Time : Tutkimus televison uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
JOUKKOVIESTIMET 2000. Suomen virallinen tilasto, kulttuuri ja viestintä 2000:1
Oulun...
Anna-Leena Härkösen henkilökohtaisia kotisivuja verkosta ei löydy. Kirjailijasta löydät tietoja mm. seuraavilta sivuilta
Kustantaja Otava
http://www.otava.fi/
Sanojen aika -kirjailijatietokanta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Internetistä löytyy laadultaan erilaisia ilmaisia sekä maksullisia kielikursseja. Niitä voi hakea hakukoneilla esimerkiksi hakusanalla (ilmaiset) kielikurssit tai (free) language courses.
Ylen sivujen avulla voi opiskella perusteita kiinan kielestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan
Voin suositella myös ilmaista englanninkielistä Duolingo-palvelua, jonka avulla voi harjoitella kiinaa: www.duolingo.com
Verkkokurssien lisäksi kannattaa muistaa kirjastojen monipuoliset kieltenopiskelukirjat ja muut materiaalit.
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://finna.fi ,
jonka käyttö on kaikille...
1950-luvulla Helsingin kaupunginkirjastosta aikuinen sai lainata haluamansa määrän teoksia. Lapsiasiakkaille oli laitettu neljän teoksen raja lainauskertaa kohden. Näin oli 1960-luvulle asti. Lähde: Teos "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005" (2010), sivu 60.
Kyllä on, koska Islanti sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla, Atlantin keskiselänteellä. Kuitenkin Islanti kuuluu kulttuurillisesti ja poliittisesti Eurooppaan.-https://matkojaretkiahetkia.wordpress.com/2017/04/05/islannin-roadtrip-…-https://www.is.fi/matkat/art-2000000821018.html
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Iltalehden artikkelin mukaan ilotulitteiden hiilijalanjälki on yllättävän pieni.
”Peräti 90 prosenttia päästöistä muodostuu kuljetuksista ja logistiikasta. Vain viisi prosenttia yhtiöiden päästöistä syntyy ilotulitteiden ampumisesta. Loput yhtiöiden päästöistä syntyy tuotteiden varastoinnista, hallinnosta, työmatkoista ja energiankäytöstä.”
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/dc684ed8-7d05-4ce1-8014-a9e52cde02f2
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä artikkelissa mainitulta CO2 Esto Oy:ltä https://co2esto.com/yhteystiedot ja Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä
https://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Yhteystiedot
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin...
Kiitos kysymyksestäsi !
Poliisilain uudistuksen yhteydessä täydennyspoliisijärjestelmää koskevat säädökset siirrettiin osaksi lakia poliisin hallinnosta (873/2011). Tämä laki on tullut voimaan 1.1. 2014. Käytännössä voimassaolevan säädösperustan muodostaa tämän lain 15 b pykälä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus selvittää täydennyspoliisijärjestelmän uudistamista. Sisäasiainministeriö asetti 1.6. 2013 työryhmän valmistelemaan täydennyspoliisijärjestelmää koskevien säädösten uudistamista. Työryhmän piti saada työnsä päätökseen 31.5. 2014. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan työryhmälle on annettu lisäaikaa selvityksen tekemiseen 30.11. 2014 asti.
Koska asia on vasta...
Enid Blytonista on kirjoitettu kaksikin elämäkertaa: Barbara Stoneyn ja George Greenfieldin kirjoittamat. Kummankin nimi on Enid Blyton ja ne ovat englanninkielisiä. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy ainakin Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita ja Kaisu Rättyän Mysteeri ratkaistavana -teoksesta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy myös toinen vastaus kysymykseen Enid Blytonista.
Tässä muutama kirja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja, myös kotimaisia.
Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittama Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Arabian tuotannosta löytyy paljon teoksia, kotimaisesta tuotannosta muutoinkin aina vain enemmän.
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
Näitä voit lainata tilanteen mukaan joko suoraan Keski-kimpan kokoelmista https://...
