Liimatahrojen poistoon suositellaan yleensä asetonia (esim. useat kynsilakanpoistoaineet). Hintalapuista jäävää liimatahraa on onnistuneesti poistettu myös levittämällä tilkka ruokaöljyä sen päälle ja antamalla vaikuttaa hetken. Lopuksi hangataan. Kannattaa varmistaa että kirjan kansi kestää öljyä, ettei tuloksena ole rasvaläikkä.
Marttojen tahranpoisto-ohjeita: http://www.martat.fi/neuvonta/kodinhoito/pyykki_puhtaaksi/tahranpoisto/
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Nimikirjoista tai internetistä ei löytynyt suoraan selitystä nimelle Jolina, mutta nimen voisi olettaa olevan Jolanda-nimen muunnos. Jolandasta sanotaan seuraavaa:
"Nimi on todennäköisesti peräisin kreikan 'orvokkia' tarkoittavasta sanasta iolanthe. Nimestä tunnetaan runsaasti erikielisiä sekä j- että y-alkuisia rinnakkaismuotoja, kuten Jolan, Yolanda ja Yolande." (Lähde Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
"Jolanda (kreik. orvokki), mahdollisesti johdos Violan ranskalaisesta muunnoksesta Violante." (Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Muita harvinaisia nimiä voit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
- Nummelin, Juri: Osma, Ranja,...
En löytänyt mitään muuta tietoa aiheesta kuin ohjelmatiedon dokumentista, jossa ollaan Pulttiboisin kulisseissa, se on näytetty Mtv:ssä vuonna 2014:
Pulttibois kulisseissa. Dokumentissa tutustutaan Pulttibois-sarjan hahmoihin ja etenkin tarinoihin niiden takana. Mistä saivat alkunsa mm. James Potkukelkka, nunhuka-tyypit ja Herra 47? Tuotanto: Tuotanto Oy Säihky.
Dokumentti löytyy Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/15411150 ja sitä voi katsoa Kavin katselupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Ehkä aiheesta voisi kysyä suoraan Pirkka-Pekka Peteliukselta,https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1405.aspx tai tuotantoyhtiö Säihkystä, jonka toiminnassa Pirkka-...
Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja:
Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990)
Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987)
Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978)
Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
Helsingin Sanomien artikkelissa vuodelta 1991 kerrotaan, että puolet Suomen kuntien peruskouluista ja lukioista aloitti lukuvuotensa tiistaina 13.8.1991. Koulut alkoivat pääsääntöisesti viimeistään 14. tai 15. elokuuta. Muutamat koulut olivat alkaneet jo aikaisemmin.
Koulun aloituspäivää ei ole laissa määritelty, ja kukin kunta voi päättää aloituspäivän itse. Yleensä aloituspäivä sijoittuu elokuun puoliväliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukuvuosi
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852
Kertomuksen alkuperäinen nimi on "L'avventura di due sposi". Suomennos, joka on nimeltään "Mies ja vaimo", sisältyy kokoelmaan "Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 2" (WSOY, 1969). Englanniksi novelli on käännetty nimellä "The Adventure of the Married Couple". Se sisältyy kokoelmaan "Difficult Loves".
Leena Laulajaisen kirja Alice Kairan maailma (Otava, 1987) sisältää taiteilijan suullisesta kertomuksesta taltioidun elämäkertaosion "Elämäni on ollut taiteeni käyttövoima". Tämä lienee laajin saatavilla oleva kirjallinen dokumentti Kairan elämästä.
Kirkes-kirjastojen asiakkailla on käytössään kaksi e-lehtipalvelua: ePress ja eMagz. ePress sisältää kotimaisia sanomalehtiä, ja sitä on mahdollista käyttää kirjastojen asiakastietokoneilta tai langattoman verkkoyhteyden (tuuVieras) kautta kirjaston tiloissa. Nyt kirjastojen ollessa suljettuina tätä palvelua ei voi käyttää.
Alla olevasta linkistä löytyy luettelo palvelun lehdistä:
epress.fi.
eMagz-palvelu sisältää aikakauslehtiä. Tätä palvelua voi käyttää missä vain. Se löytyy osoitteesta kirkes.emagz.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Linkin kautta ei pääse lukemaan ePress-sanomalehtiä, vaikka ne näkyvät palveluntarjoajan toisella välilehdellä.
Mirka Paukkonen ei nähtävästi ole näytellyt missään Kovaa maata -sarjan jälkeen.
Muita tietoja emme hänestä löytäneet.
Kovaa maata -sarjasta ja sen näyttelijöistä on käyty keskustelua muun muassa Suomi24-sivustolla.
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Kyllä onnistuu painettujen lehtien lukeminen. Vanhat Tekniikan Maailma lehdet ovat vuosikertoina kellarivarastossa. Vuosikerrat ovat lisäksi jaettuna yleensä kahteen tai kolmeen niteeseen, koska ovat niin paksuja. Nämä lehdet saa kellarista varaamalla ne normaaliin tapaan joko verkkokirjassa tai kirjastossa asioimalla. Varauksia haetaan kellarista aina aamupäivisin, eli jos ne haluaa vaikkapa perjantaina, niin varaukset tulee tehdä torstaina tai aikaisin perjantaiaamuna. Varauksista tulee sitten normaali noutoilmoitus, kun ne ovat noudettavissa. E-lehdissä Tekniikan maailmaa on ainoastaan kaksi vuotta taaksepäin eli 2021-2023.
S-ryhmän raportit löytyvät verkosta, https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/raportit. En kuitenkaan nähnyt tuossa erikseen mainintaa Yhteishyvän kustannuksista, joten tietoja on syytä kysyä S-ryhmästä. Yhteystietoja löytyy uusimmasta raportista ja S-ryhmän sivulta, https://s-ryhma.fi/yhteystiedot. Myös Yhteishyvän toimituksesta asia voisi selvitä https://yhteishyva.fi/toimitus.
Viljo Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista: Seitsikko naivisteja (1998) ja Risto Ojanen: Kuvien lempeä kapina: suomalaisia naivisteja (1983). Turun maakuntamuseon vuosikirjasta Aboa 1989-1990 löytyy artikkeli Harri Kalha: "Kupittaan saviosakeyhtiön käyttö- ja koristekeramiikka: tuotannon tyylillisen kehityksen pääpiirteitä", jossa mainitaan myös Viljo Mäkinen.
Lisäksi teoksessa Kuvanveistäjän luona: veistoksia ja piirustuksia (1982) on Viljo Mäkisen lyhyt haastattelu. Lisää Kupittaan saven kuvastoja löytyy Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1045579126 asiasanalla Kupittaan saviosakeyhtiö.
VHS-kasetit ovat tallennemuotona vähitellen poistumassa kirjastojen kokoelmista, eikä niitä käytännössä enää hankita uusia. Toisaalta näyttää myös siltä, ettei edes Ylen tallennemyynnistä ole saatavissa Hovimäen kolmatta kautta - siis ilmeisesti juuri noita jaksoja, jotka kirjastoltakin puuttuvat. Niinpä emme valitettavasti pystyisi hankkimaan niitä, vaikka VHS-kasetit vielä olisivatkin kirjastoihin hankittavaa aineistoa.
Ensimmäinen, toinen ja neljäs tuotantokausi ovat edelleen myynnissä, ja nehän kirjastoillakin siis on. Vaikuttaa hieman siltä, kuin kolmatta kautta ei jostain syystä olisi alun alkaenkaan tullut myyntiin, koska muuten se varmaankin olisi saatavana myös kirjastoista.
Yle on kuitenkin julkaissut Hovimäen alkujaksot 1-11...
Bertolt Brecht kirjoitti runonsa "Tuleville sukupolville", saks. "An die Nachgeborenen", vuonna 1939 paanpaossa Tanskassa.
Jacques Prevertin runo "Perhekuva" on hyvin todennäköisesti ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Paroles vuonna 1946.
Kappale tunnetaan sekä nimellä Vill ha dej että Vill ha dig. Kirjastotietokannoista ei löytynyt kummallakaan nimellä muuta suomenkielistä versiota kuin tuon Smurffien Kun smurffilta suukon mä sain. Myöskään Yleisradion kattavasta Fono.fi-tietokannasta ei löytynyt muita versioita.
Vaikuttaa siltä, ettei muuta suomenkielistä versiota ole tehty.
Tunnetuimmat tällaiset maalaukset ovat Albert Edelfeltin, jonka signeerauksissa toisinaan E oli W:n näköinen (”Porvoo Linnanmäeltä”, ”Aihe Porvoonjoelta”, ”Porvoonjoessa uivia poikia”), mutta voisiko taulun omistaja olla tietämätön, että tekijä on Edelfelt?
Myös suomalainen merimaalari Alexander Wilhelms (1886-1972) saattaisi olla kyseinen tekijä.
Yksiselitteisen vastauksen saa parhaiten Valtion taidemuseosta Ateneumista p., 09- 173 361, jossa hyvin luultavasti tiedetään, kuka taiteilija signeerasi teoksensa tuolla tavoin
Ilmailulaitoksen sivuilta http://www.aviacollege.fi/ilmailulaitos/aviacollege/ saat tietoa lennonjohtaja-koulutuksesta, siihen hakemisesta jne. Yksiselitteistä pääsykoekirjaa ei näyttäisi olevan.
Alan kirjallisuutta voit katsoa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 asiasanalla ilmailu. Alpo Rinta-Opas on kirjoittanut useita alan oppikirjoja.
Tikkakoskella sijaitsee Ilmavoimien esikunnan kirjasto - käyttöoikeus on periaatteessa vain puolustusvoimien henkilökunnalla, mutta harkinnan mukaan myös ulkopuolisilla, http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/kehittaminen/kirjastot.html .
Kuvauksen perusteella kyseessä lienee normaali asiakastietojen päivitys kirjastojärjestelmään nuoren asiakkaan täyttäessä 18 vuotta. Valitettavasti kirjastojärjestelmä ei osaa tehdä muutosta automaattisesti. Asiakastiedoista poistetaan vastuuhenkilön tiedot täysi-ikäisen asiakkaan ollessa jatkossa itse vastuussa lainoistaan ja kirjastoasioinnistaan. Samalla voidaan tarkistaa myös muut asiakastiedot kuten mahdollisesti muuttunut osoite, sähköposti jne.
Asian voi selvittää nopeasti ottamalla yhteyttä johonkin ko. kirjastoalueen kirjastoon; kirjastokortin numero tarvitaan.
