Sinun pitää käydä jossain HelMet-kirjastossa ja ottaa henkilötodistus mukaan. Jos olet alle 15-vuotias, siirryt tämän jälkeen käyttäjäryhmään "nuoret" (15-17-vuotiaat). Korttisi on tämän jälkeen voimassa siihen saakka, kun täytät 18-vuotta. Jos olet täyttänyt 18-vuotta, korttisi on tämän jälkeen voimassa rajattoman ajan.
Sinun ei tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja tai uusia lainoja ennen eräpäiväkuitissa mainittua päivää.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Anna-Leena Härkösen sivumäärältään pienin kirja on runoteos Jos joku kysyis multa : lauluja, jossa on 59 sivua. Toiseksi vähiten sivuja on kirjassa Palele porvari ja muita kirjoituksia : 112 s. Viimemainittu on kokoelma pakinatyyliin kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat alunperin ilmestyneet Anna- ja Image-lehdissä vuosina 2004-2006.
Härkösestä saa tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2,
Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia,
Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein ennenkin. Aiempia vastauksia pääsee selaamaan sivun http://www.kirjastot.fi/ kautta. Valitse vasemmalta Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkisto ja kirjoita kirjailijan nimi Etsi arkistosta -...
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla kerrotaan, että suurimmalta osin kohonnut verenpaine (=verenpainetauti) johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus. Koko artikkelin voi lukea Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Raul Reimanin sanoittamaa ja säveltämää kappaletta Viimeinen heinäkuu ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4625206#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vielä ei ole kirjaa ainoastaan Baked Oats -tuotteista. Suomennoskin vielä hakee muotoaan. Onko kyse kaurapaloista,-puikoista vai paistetusta kaurasta.
Netistä löytyy jo reseptejä sekä kaurapaloille että kaurapuikoille. Esim. Vaimomatsku ja Fatzer.fi Kaurahiutaleita käyttämällä voi myös valmistaa aterian, vaikka kaappi ammottaisi tyhjyyttä. Kotikokki.net Kenties paluun tekee myös perinteinen kaurapaistos? Martat
Viime vuonna on ilmestynyt kirja kauran terveysvaikutuksista. Kirjassa on myös reseptejä kaurasta. Helmet-hausta (tarkennettu haku) sen löytää hakusanoilla kaura ja keittokirjat. Kaura : herkullisia kaurareseptejä & hyvinvointia kaurasta / Arja Elina Laine, Anni-Sofia Savela ...
Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä.
Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi
Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
13 §
Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi
Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten...
Finna-haulla selvisi, että Kirjautumalla HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun vuosien 1940-2021 digitoidut numerot käytettävissä. Linkki hakutulokseen.HAKA-tunnuksen saavat tiettyihin organisaatioihin kuuluvat esim. yliopisto-opiskelijat tai kansalliskirjaston työntekijät.
Hugo Alfvénin säveltämä "Kevätpolkka" (Roslagsvår, R211) alkaa: "Päivä laskee jo vuorten taa ja rauhan työstänsä hetkeks' saa". Kertosäkeessä lauletaan: "Trallallaa, kuule käkeä! Nyt ei/et saisi olla äkeä. Kaunistaa metsää, mäkeä sinivuokon kukkarunsaus." Suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäinen sanoittaja on Alf Henrikson (tai Henriksson). Ruotsinkielinen sanoitus alkaa: "Solen sjunker i sjön till ro". Kertosäkeessä lauletaan: "Johansson, hör du gökarna?"
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:
Suuri toivelaulukirja, osa 6 (nuotti ja suomenkieliset sanat)
Musiikki ja me : Musica 7-9 : säestyskirja / Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio (Fazer, 1982) (nuotti ja suomen- ja ruotsinkieliset...
Ison Britannian jalkapalloliitoista on kysytty ennenkin.
Kysy kirjastonhoitalalta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kansainvalisessa-urheilussa-on-toisinaan?language_content_entity=fi
Pelkästään himmelintekoa käsittelee kirja:
- Himmeli. Seinäjoki : Seinäjoen Kalevalaiset naiset, 1982.
Myös seuraavissa on ohje:
- Käsityövakka
- Lindén Eevi: Olkityöt
- Koko perheen lahjakirja
Netissä löytyi perusohje Perhonjokilaakson kansalaisopiston sivulta :
http://www.veteli.fi/kansalop/artscrafts/himmeli.htm . Ylen taitoportin videoista löytyy tietoa oljen käsittelystä, http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/kesaheina/jakso3/v… .
(Päiv.29.02.2008)
Verbi jaella on frekventatiivijohdos verbistä jakaa. Frekventatiivi ilmaisee useasti tapahtuvaa, toistuvaa tai jatkuvaa tekemistä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jaella?searchMode=allhttps://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:frekventatiivinen
Rokasta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Löydät vastaukset palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hae arkistosta -kenttään hakusanat Tuntematon sotilas ja Rokka.
LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ löydät Rokasta kertovia kirjoja kirjoittamalla tarkennetun haun asiasanakenttään Rokka, Antti. Lisäksi kannattaa tutustua Tuntemattomasta sotilaasta kertoviin kirjoihin. Kirjoita kirjan nimi asiasanakenttään ja klikkaa hakunappulaa. Hakutuloksena saamiesi kirjojen nimiä klikkaamalla näet, ovatko teokset paikalla Lahden kaupunginkirjastossa.
Helsingin Sanomissa on ollut Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista kertova juttusarja. Rokasta kertova...
Kyllä, jo palautetuista kirjoista kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksaminen/Helmet
Kirjaudu palveluun kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvulla. Jatkoon tarvitset verkkopankkitunnukset.
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Mustapapu ja musta soijapapu ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Mustapapu on tarhapavun (Phaseolus vulgaris) lajike, ja musta soijapapu taas on soijapapu (Glycine max), joka on joko fermentoitu tai jonka kuoren väri on musta. Kuitenkin Wikipedian mukaan myös fermentoituja suolattuja kiinalaisia mustia soijapapuja kutsuttaisiin nimellä "black beans" eli mustiksi tai mustapavuiksi.
Mustapapu Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_turtle_bean
Mitä mustat pavut voivat olla: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_bean
Soijapapu: https://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
Mustat soijapavut: https://www.specialtyproduce.com/produce/Black_Soybeans_12451.php
Hei! Lahden kaupunginkirjastosta löytyy ainakin kaksi kesäkeittiön rakentamisteosta:
1. Reija, Johanna: Tee se itselle 11. RJS-Tietokirjat. Tre 1998
2. Jani, Johannes: Tee itselle tai lahjaksi 105. Exogen. Tre 1995. RJS-Tietokirjat. ss. 97-112
Kyseinen peli on vuodelta 1999. Helmet-kirjastojen kokoelmiin peli on hankittu joulukuussa 2002. Tuosta vuodesta on niin paljon aikaa, ettei hankintapaikalla taida olla enää väliä, sillä peliä tuskin on enää myynnissä.
Huomasin, että pelistä oli paljon viime aikaista keskustelua netissä. Ehkäpä saisit ostettua pelin käytettynä vaikkapa jonkin nettihuutokaupan kautta?
Helmet-kirjastojen lainattavat kappaleet löydät tämän linkin kautta:
http://www.helmet.fi/record=b1087693~S9*fin
Muuramen asukasluku on 10383 (31.7.2021). Taajamia on kaksi, keskusta ja Kinkomaa. Keskustassa asuu noin 7000 ihmistä, Kinkomaalla asukkaita on noin 1400. Näin ollen suurin osa muuramelaisista, 8400 henkilöä, asuu taajamissa.
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
