Sarjan kahta muuta osaa ei ole vielä suomennettu tai ainakaan julkaistu suomeksi, mutta koska sarja on saanut suomeksikin suosiota, voisi hyvin kuvitella, että ne julkaistaisiin jossakin vaiheessa suomeksi. Kirjan kustantajana on S&S, joten jos haluat saada tarkempia tietoja mahdollisista tulevista julkaisuista, voit kysyä asiaa kustantamosta. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://kustantamo.sets.fi/meista/.
Kyllä, työkalut ovat lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tässä tapauksessa Rakenneilmaisin vain oli jo lainassa eli sitä saattoi lainata vain Ison omenan kirjastosta.
Linkin kautta Helmet-hakuun hypätessä täytyy vielä klikata kohtaa "Näytä lisää niteitä tai hae tietty lehden numero" http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/.b2230157/.b2230157/1,1,1,B/holdings~2230157&FF=&1,0,
Silloin kaikki lainattavissa olevat esineet ja sijainnit saadaan näkyviin.
Tavallisen Helmet-haun kautta asia on ehkä helpommin havaittavissa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2230157__Srakenneilmaisin__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2230157
Tuolloin Porissa toimi kolme lastentarhaa:
Svenska Barnträdgården i Björneborg osoitteessa Läntinen Linjakatu 22 (nyk. Vapaudenkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli viidennen kaupunginosan lastentarha osoitteessa Troilinkatu (nyk. Itätullinkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli Nummen lastentarha kuudennessa osassa osoitteessa Järnefeltinkatu (nyk. Esivallankatu)
Lähteet:
Laine, Tarja: Yli sata vuotta lasten asialla, 2019
Männistö, Noora: Kyhä-tädin talossa, 2014
Nummen lastentarha aloittanut 40. toimintavuotensa; lehtileike Satakunnan Kansa 3.10.1943
Hei!
Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa on tehty Internet-sivut Pirkanmaalaisista kirjailijoista (http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/index.htm). Linkistä Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta saa tiedot Sillanpään tuotannosta ja käännökset löytyvät linkistä Pirkanmaalaisten kirjailijoiden käännökset.
Piki-verkkokirjastossa (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) voitte tarkastaa Sillanpään kirjojen yms. saatavuuden niin Hämeenkyrön kuin Tampereen kaupunginkirjastossakin. Kirjakauppojen sivuilta voi käydä katsomassa, löytyykö haluttua teosta kaupan hyllyiltä(esimerkiksi Akateeminen kirjakauppa: http://www.akateeminen.com/ tai Suomalainen kirjakauppa: http://www.suomalainen.com/sk/).
Lisätietoja...
Aiheesta löytyy muun muassa seuraavat kirjat. Kirjat löytyvät Helmet-haulla: globalisaatio historia http://www.helmet.fi
Verkottunut ihmiskunta : yleiskatsaus maailmanhistoriaan
Maailmankulttuurin synty
Litteä maailma : 2000-luvun lyhyt historia
Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen
Historiallinen käänne : johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen
A brief history of globalization : the untold story of our incredible shrinking planet
Between national histories and global history
Globalization and global history
Sanonta "siitä voidaan olla montaa mieltä" viittaa yleisesti siihen, ettei kyseessä ole ns. fakta- vaan enemmänkin mielipidekysymys. Jos todetaan, että jostain asiasta voidaan olla vain kahta eri mieltä, kyseessä täytyy olla yksinkertainen kyllä-ei -tyyppinen asia (tosin yleensä niittenkin kohdalla löytyy aina kolmas näkemys eli ettei osaa tai halua ottaa kantaa).
Esimerkiksi kysymykseen "onko mämmi herkullinen suomalainen jälkiruoka" voi vastata KYLLÄ - EI - EN OSAA SANOA. Mutta jos kysytään, "mikä on herkullisin suomalainen jälkiruoka", vastauksia voi olla vaikka kuinka monta eli asiasta ollaan "montaa mieltä". Kysyjän muotoilema sanonta ei siis sovi ensimmäiseen esimerkkiin, mutta kyllä toiseen.
Heikki Poroila
Itsenäisyyden 75-vuotiskultarahaa lyötiin vain 35 000 kappaletta. Se oli tehty Kittilän kullasta. Nimellisarvona oli 1000 markkaa. Kotimaisen kullan riittävä saaminen oli ongelma kuten yleensäkin, ja kysyntä osoittautui huomattavasti suuremmaksi. Näin kerrotaan Tuukka Talvion vuonna 1993 painetussa teoksessa Suomen rahat, sen toisessa laajennetussa painoksessa.
Rahapaja Monetan verkkokaupan sivuilla http://www.rahapajamoneta.fi/fi/727/t_21 mainitaan rahan nykyarvoksi 795,00 euroa.
Lahden kaupunginkirjastossa on John Lee Andersonin kirjoittama laaja Che Guevaran elämäkerta nimeltä Che (ilmestynyt 1998). Lisäksi kirjastossa on Sergio Sinayn ja Miguel Angel Scennan sarjakuvamuotoinen elämäkerta Che Guevara vasta-alkaville ja edistyneille (2002). Suomen Kuvalehdessä on vuonna 1997 julkaistu melko pitkä artikkeli Che Guevaran elämästä ja toiminnasta (Suomen Kuvalehti 1997, n:o 31, s. 20-27). Kirjaston varastossa on myös Ricardo Rojon kirja Ystäväni Che (1970).
Che Guevara kertoo nuorena tekemistään matkoista Etelä-Amerikassa kirjoissa Moottoripyöräpäiväkirja (1997) ja Tien päällä taas: päiväkirja toiselta matkalta Latinalaisessa Amerikassa (2003). Che Guevaran omaa tekstiä on myös kirja nimeltä Vallankumoussota...
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Imatran kirjastossa on yksi nuotti, jossa kappale on. Nuotin nimi on Vispop ja osan numero on kolme. Nuotista löytyvät sanat, melodia ja sointumerkit. Pianosta ei tosin ole erikseen mainintaa.
Clarken kirjoja julkaisee suomeksi WSOY. Kustantajan ennakkotiedoissa kevään 2000 tuotannosta ei näytä olevan Clarkea mukana. Kannattaa varmaan kysyä asiaa kustantajalta suoraan, esim. kotisivun kautta osoitteessa https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Varmistin Talon-sarjaa aiemmin julkaisseelta HarperCollins Nordicilta, ettei suunnitelmissa ole suomentaa Infernoa. Toisinaan sarjan suomentaminen saatetaan jättää kesken.
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
Kysyin asiaa kollegoilta ja sain tällaiset ehdotukset:
Robert M. Pirsigin Zen ja moottoripyörän kunnossapito ja Jenny Erpenbeckin Mennä, meni, mennyt. Kirjailijoista suositeltiin Garcia Marquez, Eco (erityisesti Foucaultin heiluri), Murakami, Ishiguro, Martel, Calvino, Auster, Pamuk, Rushdie.
Kirjasammossa on lukijoiden kirjahyllyjä. Kunderan kirja löytyy useammasta, myös niistä voisi selailla vinkkejä, mitä muuta lukijat, jotka ovat pitäneet siitä, ovat halunneet suositella. Tästä Metafiktiivista-nimisestä hyllystä näyttäisi löytyvän aika hyviä joululahjavinkkejä, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/704, esim. J.M. Coetzeen Foe, Pamuk Orhanin Viattomuuden museo tai Jose Saramagon Oikukas kuolema.
Tämän kuvauksen...
Eduskunnan täysistuntojen äänestykset löytyvät täysistuntojen pöytäkirjoista. Äänestyksiä voi myös hakea valtiopäiväasiat ja -asiakirjat -hakusivulta rajaamalla hakutulokset äänestyksiin. Tämä rajausmahdollisuus löytyy vasemman reunan valikosta.
Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat
https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx
Lisätietoa äänestyksistä ja niiden hakemisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Aanestykset.aspx
Voit tutustua Wikipediassa kirjoitettuun https://fi.wikipedia.org/wiki/Armahdus
Suomessa on ollut yleistä, että tasavallan presidentti armahtaa elinkautiseen vankeuteen tuomitun noin 10–15 vuoden kuluttua.
Voit myös tutustua oikeusministeriön verkkosivuun https://oikeusministerio.fi/armahdusanomus.
Sitä onko oikeuslaitoksessa harkittu tai keskusteltu, että rikoksen minimituomioaika olisi myös todellinen tuomion kesto on hankala tietää, kirjoituksia aiheesta ei löydy.
Valitettavasti emme löytäneet teosta, jossa kyseinen runo olisi. Katsoimme https://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, josta näkyy käännösrunoja. Vaskin runoteoksia on myös hyvin avattu sisällön suhteen, mutta Hollandilta ei tullut yhtään osumaa. Netistä runo löytyy, mutta ei kääntäjää eikä teosta. Myöskään Fennicasta ei löytynyt tekijältä mitään suomenkielistä.
Puolan kansallispäivää vietetään toukokuun 3. päivä sen kunniaksi, että maan perustuslaki säädettiin tuona päivänä vuonna 1791.
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites/may-constitution_en