Olemme käyneet läpi Kirstinän runokokoelmia kolmessa vantaalaisessa kirjastossa
(Tikkurila, Myyrmäki, Hakunila) ja runoa ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksesi
myös kirjastolaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jonka kautta monet
runot ovat löytyneet. Kukaan ei kuitenkaan ole (ainakaan toistaiseksi)
vastannut.
Olisi hienoa, jos meillä olisi käytettävissämme tietokanta, johon voisimme vain
naputtaa tietyn osan runoa ja se löytyisi. Sellaista tietokantaa ei kuitenkaan
ole.
Vanhoista lastenkirjoista tulee mieleen Anni Swanin kirjat esim. Iiris rukka ja Tottisalmen perillinen. Klassikkoja ovat Oiva Paloheimon Tirlittan ja Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Burnettin Pikku prinsessa. Uudempia lastenkirjoja, joissa koti-ikävä aiheena, on Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja kuvakirjoista Liisa Kallion Lentävä talo . Aikuisten romaaneissa koti-ikävä on teemana monessa sota-aikaan liittyvässä teoksesssa. Iris Kähärin, Laila Hirvisaaren, Eeva Kilven kirjat ja Heikki Hietamiehen Äideistä parhain voisivat olla esimerkkeinä tuosta ajasta. Nykypäivän koti-ikävä liittyy maahanmuuttoon, mistä aiheesta löytyy runsaastikin kirjallisuutta. Majaneh Bakhtiarin kirjat kertovat maahanmuuttajista Ruotsissa,...
Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta löysin kaksi kirjaa aiheesta: Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa. Matkailun edistämiskeskus, 1997, sekä Hirvonen, Minna: Liikuntaesteisten huomiointi hotelli-, ravintola- ja matkailualalla. Haaga instituutti, 1994.
Kannattaa ottaa yhteys Matkailun edistämiskeskukseen Helsinkiin. Sähköposti: mek@mek.fi tai p. 09-4176911.
Vammaisjärjestöihin kannattaisi myös varmaan ottaa yhteyttä. Lista vammaisjärjestöistä yhteystietoineen löytyy esim. osoitteesta http://www.jyu.fi/~vamtutk/jarjesto.html tai osoitteesta http://www.vn.fi/stm/suomi/pao/vane/vamjar.htm
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Tietueessa ollut päivämäärä oli kustantajan etukäteen ilmoittama arvio. Toistaiseksi ei ole saatu mitään uudempaa tietoa. Kirja ei ole vielä saapunut kirjastoon, kustantaja ei ole ilmoittanut uutta päivämäärää ja varaukset ovat voimassa. Jos kirjan ilmestyminen peruuntuu kokonaan, siitä yleensä ilmoitetaan. Silloin varaukset poistetaan ja varaajille ilmoitetaan. Nyt ei olla siinä tilanteessa. Kannattaa vain odottaa ja seurata tilannetta.
Suomen tyttökouluissa on ollut aina myös miesopettajia. Wikipediaan on koottu tyttökoulujen historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_tytt%C3%B6koulut
Jyväskylän tyttökoulun historiaan voi tutustua vaikka Tipulan tarinoita - Voionmaan vaiheita -kirjan avulla. Sen on julkaissut Jyväskylän Tyttölyseon Entiset Oppilaat Jy-Ty ry v. 2005.
Iltasanomien artikkeli 10.2.2009 kertoo tehtaan tuotannosta näin:"Espoon tehdas pysähtyy Lisäksi Nokia Siemens Networksin Espoon tehtaan tuotanto loppuu. Tehtaan sulkemisen arvioidaan tapahtuvan vaiheittain vuoden 2009 aikana. Irtisanomisuhan alla on yhteensä 282 työpaikkaa tuotannossa ja sen tukitoiminnoissa Suomessa. Tehdas tekee mikroaaltoradioita sekä radioverkko- ja keskusjärjestelmätuotteita." Linkki artikkeliin
Eri artikkelien mukaan kyseessä oli tuotannon supistaminen eli tuotantoa ei siirretty muualle.
Toimiston henkilökunnasta ei löytynyt tietoja. Lisätietoja voisi kysyä Siemensin Suomen konttorista. Linkki https://www.siemens.com/fi/fi.html
Lordin voiton jälkeen järjestettiin massatapahtuma Rovaniemen keskustassa, jonne saapui tuhansia faneja. Lordin voitettua euroviisut Rovaniemen keskustassa sijaitseva Sampo aukion nimi muutettiin Lordin aukioksi. Aukion yhteydessä Rovaniemen keskustassa on yhtyeen jäsenten kädenjäljet (sekä nimikirjoitukset), jotka on ikuistettu sementtiin – ja ne löytyvät pilarista, joka sijaitsee aukion modernin kellotornin alaosassa. Lisäksi Mr. Lordi (Tomi Putaansuu) itse perusti paikkakunnalle ravintolan, Lordi's Rocktaurant (2006-2011). Lapin panimo julkaisi rajoitetun erän Lordi-olutta. Paikallinen grilli, Torikeidas, myy asiakkailleen edelleen Lordi's Special kebab-annosta. Kauppakeskus Revontulessa on sekä Lordin kunniaksi pystytetty, lattiaan...
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole luetteloita maalauksista.
Kirjastosta löytyy joitakin kirjoja meriaiheisista maalauksista, kuten
Aivazovskia tai esim. kirja nimeltään Taide ja meri, Itämeren merimaalareita. Kirjoissa maalauksista on yleensä seuraavat tiedot: taiteilija, maalauksen nimi,
vuosi, käytetty tekniikka, koko sekä omistaja, yksityisistä useimminen pelkkä maininta yksityiskokoelma.
Ehkä kannattaisi kääntyä taidemuseoiden puoleen.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy asiasanalla tyynyt vain kolme teosta, jotka liittyvät vain tyynyjen tekoon. Kun kysymystä laajentaa asiasanoiksi liinavaatteet ja vuodevaatteet löytyy jo useampia viitteitä, joita kannattaa tutkia. Suomenkielisiä on niissä todella vähän.
Suositettelemme, että otat yhteyttä Turun maakuntamuseon kirjastoon, joka sijaitsee Kalastajankatu 4, puh. 02- 262 0111. Heidän kokoelmaansa näkyy myös kaupunginkirjaston tiedonhaussa, mutta sijaintipaikka on tyhjä. Heillä on runsaasti tekstiileihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto ei lainaa, mutta siellä voi käydä lukemassa. Sinne kannattaa kuitenkin soittaa ensin, sillä kirjasto on tarkoitettu ensi sijaisesti museon omille tutkijoille.
Gummeruksen syksyn 2008 esitteen mukaan Lord and the brotherhood of the blade -teoksen suomennos ilmestyy elokuussa 2008. Anuirmeli Sallamo-Lavin suomennoksen nimi on Lordi John ja veitsenterän veljeskunta. http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_…
Sarjan seuraavan teoksen Lord John and the Hand of Devils suomentamisesta ei vielä löytynyt ennakkotietoja.
Tarkkaa aikaa kirjojen saapumisesta kirjastoihin on vaikea arvioida.
Asiakastietoihisi voidaan tallentaa kirjastossa haluamasi eräpäivämuistutus, esim. 3 päivää ennen eräpäivää. Samalla voit ottaa käyttöön halutessasi tunnusluvun, jolla kirjastokortissa näkyvän asiakastunnuksen kanssa voit kirjautua omiin tietoihisi verkkokirjastossa. Verkkokirjastossa voit uusia ja varata aineistoja sekä muuttaa eräpäivämuistutuksen päiviä.
Kyseistä levyä ei saa lainattua, koska levyä ei ole järjestelmässä yhtään kappaletta lainattavana. Virkailijajärjestelmän kautta näen, että levyn ainoa kappale on korjattavana Tikkurilan musiikkivarastossa. Sen suhteen ei siis auta muu kuin odotella, saadaanko levy kuntoon.
Toisaalta jos tarvitset levyä kovasti, voit tilata sen Vantaan kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolaina on tavallista varausta kalliimpi. Tarkempaa tietoja kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjastot/kirjastopalvelut/kaukopalvelu
Yhtä yhteistä rekisteriä kuntien luottamushenkilöistä ei näytä olevan.
Tietoa 1950-60 -lukujen kunnallisista luottamushenkilöistä voi saada kuntien kokoamista kunnalliskertomuksista. Kymenlaakson kirjastoissa on tämän alueen kunnalliskertomuksia, muiden kuntien kunnalliskertomuksia voi mahdollisesti saada kaukolainaksi. Ne ovat yleensä kotiseutukokoelmissa, joten niitä ei anneta kotilainaan vaan niitä voi lukea kirjastossa.
Jotkut kunnat ovat myös julkaisseet kunnanvaltuustojen historiikkeja. Kannattaa kysyä kirjastosta onko etsimässäsi kunnassa tehty tällainen historiikki.
Tiukasti lakia tulkiten traileri tai mikä tahansa muu pätkä elokuvasta on samalla lailla luvanvarainen julkisen esittämisen osalta kuin koko elokuvakin. Lienee kuitenkin kohtuullista lähteä siitä, että trailerit on tehty PR-tarkoituksessa mahdollisimman laajaa katselua ja leviämistä varten, joten niiden esittämiseen ei kukaan käytännössä puutu. Siltä osin niiden esittäminen lienee vaaratonta puuhaa.
On hyvä muistaa, että jonkin elokuvan pätkän löytyminen YouTubesta ei tarkoita, että se on siellä laillisesti. Palvelusta myös poistetaan koko ajan pätkiä oikeudenhaltijoiden vaatimuksesta. Laittomasti levitetyn teoksen julkinen esittäminen on kaikissa tilanteissa laitonta.
Elokuvien osien esittäminen julkisesti sitaattipykälän perusteella on...
Ohjeita liikekirjeiden kirjoittamiseen löytyy ainakin seuraavista teoksista: Repo, Irma, Aikuisten viestintätaito, 1992 (liikekirjeet mielestäni selkeämmin kuin saman teoksen uudemmmassa 1995 painoksessa), Työelämän viestintä, 1995 ja Kylänpää, Esa, Osuvasti suomeksi 3 : yrityskirjeet, 1993.
Toukka näyttäisi olevan karvainen. Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka.
Kodin tuhohyönteisistä saat lisätietoa mm. kirjasta Rohmut ja riesat (Suomen museoliitto 2005) sekä nettiosoitteesta https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tunnistusta voi kysyä myös osoitteessa https://foorumi.laji.fi/ , joka on Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumi.
Apilaan liittyviä runot ainakin seuraavat:Lope de Vega: Apila (teoksessa Tuhat laulujen vuotta)Hämäläinen, Helvi: Juopunut apila (teoksessa Hämäläinen, Helvi: Voikukkapyhimykset)Leino, Eino: Onnen apila (teoksessa Leino, Eino: Laulu onnesta)Helakisa, Kaarina: Apilapila (lastenruno teoksessa Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat)
