Kameleita on käytetty hevosten tavoin sotaratsuina. Erityisesti aavikkoisilla alueilla kameli on ollut hevosta soveltuvampi vaihtoehto.
Kirjassa "1001 Battles That Changed the Course of History" (Grant, 2011) kerrotaan vuonna 853 eaa. käydystä Qarqarin taistelusta, johon liittyy vanhin tunnettu maininta kameliratsuväen käytöstä. Taistelussa olivat vastakkain assyrialaiset ja syyrialaiset. Syyrialaisten joukoissa kerrotaan taistelleen 1000 dromedaareilla ratsastanutta arabisoturia.
Kirja kertoo myös Lyydian ja Persian valtakuntien välisestä Sardisin taistelusta vuonna 546 eaa. Persialaiset hyödynsivät kameleita, joiden erikoista ulkonäköä ja hajua lyydialaisten ratsuväen hevoset pelkäsivät. Tämä auttoi persialaiset...
Vain kahteen etsimääsi kappaleeseen löytyy nuotti:
1. "Muorin ja vaarin synttärit" (säveltänyt Rauno Palonen, sanoittanut Benjam Bestman) sisältyy nuottiin "Humppa se on elämää" (Kalle Palonen, [1976], sanat, melodia, sointumerkit)
4. "Nakkilan kirkon vaiheilla" (säveltänyt ja sanoittanut Kaius Tihtonen eli Kai Elis Tihtonen) sisältyy nuottiin "Paikkakuntien parhaat" (Erik Lindström, [1977])
Kalle Palosen kappaleisiin "Illu sota-ajan hävittäjä-ässä" ja "Karjalas' kauneimmin lauluni sois" en löytänyt nuottia. Kappaleen "Jalkarätti ei sovi puolikenkään" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Siihenkään en löytänyt nuottia.
Lähteet:
Kansalliskirjaston hakupalvelu Finnassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Finna...
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Kirjoja on tosiaankin mahdollista saada kirjaston kotipalvelusta kotiin. Kotipalvelua hoitaa Ritva Mälkiä
09/81657610 tai 09/816 57674
sähköposti ritva.malkia@espoo.fi
Kirjoja tuodaan noin kerran kuussa. Kotipalvelun hoitaja soittaa tilaukset yleensä kotiin. Palvelu on ilmaista.
Kirjastosta eikä Suomessa painetun kirjallisuuden luettelosta löytynyt Föhr- eikä Förare -suvuista. Airaksisen suvustakaan kertovia kirjoja ei löydy kaupunginkirjastosta mutta niitä on sentään olemassa: Näihin voi tutustua Helsingin Yliopiston kirjastossa:
Airaksinen, Lauri.
Airaksiset polvesta polveen / Lauri Airaksinen. Kuopio : Airaksisten sukuseura, 1973 (339 sivuinen)
ISBN 951-99026-7-8
Paikalla, KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Airaksisia polvesta polveen: sukukokous 1948.
Painopaikka Kuopio, Julkaisija Airaksisten sukuseura, painovuosi 1948.
Sivumäärä 22 s.
Yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/kirjasto/yhteystiedot/
Herttua ja kuningas esiintyvät Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailuissa, Tow Sawyerin seikkailujen jatko-osassa. Huck ja Jim pelastavat kaksi miestä lautalleen jokimatkansa varrella. Toinen miehistä väittää olevansa vääryyden vuoksi asemansa menettänyt Bridgewaterin herttua, toinen taas Ranskan vallasta syöstyn Ludwig XVI:n poika eli Dauphin, kuten kruununperijän arvonimi kuului. (Jarkko Laineen suomennoksessa mies itse sanoo vanhempiensa olevan "Luutvikki kuudestoista" ja "Meeri Antonette".)
Huck huomaa pian, ettei kyse ole oikeista aatelisista vaan "ihan tavallisista humpuukimaakareista", mutta riitoja välttääkseen pitää havainnon omana tietonaan. Matkan jatkuessa kuningas ja herttua harjoittavat ammattiaan erilaisilla huijauksilla...
Ystäväsi voi mennä omaan kirjastoonsa Lahdessa ja tilata kirjan kaukopalvelun kautta. Ohessa Lahden kaupunginkirjaston kaukopalvelusta http://lastukirjastot.fi/kaukolainat
Kaukopalvelu on maksullista http://lastukirjastot.fi/102407/fi/articles/paijat-hameen-kirjastojen-m…
The librarians in Finnish public libraries must have the ability of speaking and understanding Finnish. In addition, there are usually quite many candidates for any free job, especially if the job is not a temporary one. The employment situation is not too good in public libraries, where economical cuts are regularly executed. However, there might be some special jobs in other than public libraries (university and special libraries), where Finnish is not necessarily needed and required, if one happens to have other special abilities needed. Finding that kind of library work requires a lot of work and luck and possibly a work permit would also be needed, if you are not an EU citizen. Probably you would need also a network of Finnish...
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaus hakutavaksi ja pääset varsinaiselle hakusivulle ja voit etsiä haluamiasi kirjoja useilla eri tavoilla. Muiden kirjastojen tietokantoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi kohdasta kirjastot ja kokoelmat.
On olemassa Maailman postiliitto (UPU), jossa yksittäisten maiden postit ovat mukana. Teoksessaan Suomen postin historia 2, Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa mm:
"UPU:n alkuperäisenä ja toteutuneena tavoitteena oli postimaksujen jakamattomuus: lähettäjämaa sai kaiken... Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten postivirtojen epätasapaino sai kolmannen maailman vaatimaan muutosta, sillä ne olivat enemmän postia vastaanottavia kuin lähettäviä maita...Tokiossa [1969] päätettiin kokeilusta, jonka mukaisesti postia enemmän vastaanottavat maat saavat "tuontiylijäämästään" nimellisen kultafrangin korvauksen kilolta... Hampurissa 1984 korvaus määrättiin 8 kultafrangiksi kilolta. Suomelle on uudesta tilitysjärjestelmästä ollut enemmän hyötyä kuin...
Kyseessä voisi olla Stephen Baxterin Mammutit-sarja ensimmäinen kirja Hopeaturkki, ilmestynyt suomeksi v. 1999. Mammutit-trilogian muiden osien nimet ovat Pitkähammas ja Jääluu.Kirjasammon kuvaus Hopeaturkki-kirjasta Hopeaturkki | Kirjasampo.
Meillä on kyseinen teos (Verkkolasku käyttöön!) Vaasan kaupunginkirjastossa mutta se on lainassa. Eräpäivä on ollut 6.8. joten toivottavasti kirja palautuu kohta. Voit halutessasi laittaa kirjaan varauksen (maksaa yhden euron), jolloin saat ilmoituksen siitä, kun kirja on palautunut.
Teos näyttäisi olevan paikalla tiedekirjasto Tritonian Raastuvankadun yksikössä. Sieltä voi käydä lainaamassa, vaikka ei olisi kyseisen oppilaitoksen opiskelija.
Kyllä on.
Pääkirjaston musiikkiosasto sijaistsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa osoitteessa Linnankatu 2. Puhelinnumero asiakaspalveluun on 02 2620 658 ja aukioloajat samat kuin pääkirjaston: ma–pe 9–20, la 10–16 ja su 12–18. Tämän lisäksi myös muutamilla lähikirjastoilla on lainattavia cd-levyjä kokoelmissaan. Musiikkikokoelmia on ainakin Runosmäen, Ilpoisten, Nummen ja Pansion kirjastoissa sekä Kirjastoautoissa.
Kun ei tiedä, mihin lehteen kysyjä on kirjoittanut, voi yleisesti todeta, että vanhoja lehtiä pääsee isommissa kirjastoissa selaamaan mikrokortteina tai -filmeinä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon ja tiedustella siellä, missä on lähin vanhojen lehtien vuosikertoja mikrofilmimuodossa. Perinteisesti kaikki ns. maakuntakirjastot ovat tätä palvelua tarjonneet.
Kansalliskirjaston digiarkiston kautta voi hakuja lehtiin tehdä myös suoraan, mutta näin uudet (1996) lehdet eivät ole vielä kotoa käsin saatavilla, vaan niitten selailua varten täytyy mennä johonkin ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-...
Riippuu siitä, miten suurpeto määritellään. Suurimpien saalistaja-liskoihin verrattuna kalaliskot ovat olleet aikansa pikkupetoja.
Saalistajina ne ovat varmaan olleet yhtä tehokkaita kuin nykyiset delfiinit tai miekkavalaat. Saalismäärät ovat siis melko isoja. Saaliin koko pienestä keskikokoiseen.
Kalaliskoihin kuuluu myös yksi kaikkien aikojen suurimmista eläinlajeista.
https://paleontology.fandom.com/wiki/Ichthyosaur
https://www.tiedetuubi.fi/jattimainen-ichthyosaurus-oli-kaikkien-aikojen-suurimpia-elaimia
