Näyttäisi siltä, että trilogian kirjoja ei ole vielä ilmestynyt äänikirjoina. ”Miehet jotka vihaavat naisia” on tulossa verkkokirjakauppojen mukaan syyskuussa. Samaan aikaan olisivat tulossa myös seuraavat osat ”Tyttö joka leikki tulella” ja ”Pilvilinna joka romahti”. Jonkin verran pitää siis vielä odottaa. Koska Larssonin kirjat ovat olleet hyvin suosittuja, niitä hankitaan varmasti äänikirjoinakin kirjastoihin. Kannattaa siis palata asiaan uudestaan syksyllä.
Olisiko järjestelmässä ollut hetkellinen häiriö, kun varaaminen ei onnistunut.
Kaksi nidettä näyttää tosiaan olevan hyllyssä; toinen on Tapanilan kirjastossa, joka on remontin takia kiinni ja toinen Espoon kotipalvelun kokoelmassa, joka on suljettu kokoelma. Näitä niteitä ei ikävä kyllä saada varausjonoja purkamaan.
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Helmet-kirjastoista löytyy paljon näyttelijöiden elämäkertoja. Alla olevasta linkistä löytyy luettelo, josta voi etsiä itselleen kiinnostavan. Hakutulosta voi edelleen rajata sivun vasemmasta reunasta esim. vain suomenkielisiin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20n%C3%A4yttelij%C3%A4t__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada.
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
Tähän tarvitaan pätevämpää neuvojaa. Kysyisin apua joko pinsseihin erikoistuneilta kauppiailta tai keräilijöiltä. Esim. KKalleria tai Systeemi.net.Itse löysin vain yhden umk-lyhenteen 1920-luvulta. Se oli Uudenmaanläänin maanmittauskonttori. Linkki sivustolle.Toivottavasti asiantuntijoilla on pätevämpi vastaus tarjolla.
Hammerfallin levyä Legacy of kings ei valitettavasti näytä olevan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Maakuntakirjastojen tietokannan Mandan mukaan se kuitenkin on joidenkin muiden kaupunginkirjastojen kokoelmissa, joten oman lähikirjastosi kautta voit tilata sen kaukolainaksi. Kannattaa kuitenkin varautua odottelemaan sitä jonkin aikaa, toivottavasti esitelmäsi ei siis ole ihan pian.
Pari Hammerfallin kappaletta löytyy heavykokoelmilta Helldorado II ja Metalliliitto, joita on myös Helsingin kaupunginkirjastossa.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAsta löytyy hakusanoilla pääoma AND tuottavuus ainakin seuraavat kirjat: Aulin-Ahmavaara, Pirkko (2003): Pääomapanos ja sen tuottavuus Suomessa vuosina 1975-2001 sekä Lönnqvist, Antti (2003): Suorituskyvyn mittaaminen: tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä.
Suomalaisten aikakauslehtiartikkelien tietokanta ARTOsta löytyvät puolestaan seuraavat artikkelit pääoman tuottavuudesta:
- Kosonen, Pekka: Rakenne- vai suhdannekriisi?
Julkaisussa Tiede ja edistys: monitieteinen aikauslehti. 19(1994): 3, s. 251-255
- Suorsa, Olli: Tuottavuuden ja tuloksen mittaus teollisuusyrityksessä
Julkaisussa Tuottavuus. 30 (1988); 11, s. 58-60
- Siltala, Juha: Tuottaisiko laiskempi pääoma enemmän hyvää...
HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu kirjastoihin. Vantaalle kirjaa näyttää jo saapuneen, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin saapuneet kirjat saadaan lainattavaan kuntoon. En valitettavasti pysty sanomaan tarkemmin, milloin kirja on varattavissa, mutta kun osoitteeseen http://www.helmet.fi sitä ilmestyy ensimmäinen kappale, voit jättää kirjasta varauksen. Tulossa se joka tapauksessa on.
Helsinkiin kirjaa on tulossa myös, mutta tilaus on lähtenyt vasta 8.11.2010, joten kirjojen saapumisessa varmasti kestää pidempään kuin Vantaalla.
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö....
Juuri näillä sanoilla alkaa Margaret Wise Brownin kuvakirja Pupu etsii omaa kotia.
Kirja on Tammen kultainen kirja ja on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Hei!
Voit muuttaa äänilevysi digitaaliseen muotoon Ylöjärven pääkirjastossa. Digitointi tapahtuu tietokoneen kautta Audacity-ohjelmaa käyttäen. Kirjaston levysoitin on mallia Luxman PD-291 ja se on varustettu Audio-Technica at-95e-äänirasialla.
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/
Ainakin Klaus Simonin tekemä sovitus yhtyeelle tai kamariorkesterille on saatavana esitysmateriaalina (Universal Edition), mutta ilmeisesti tässä vaiheessa vain vuokralle. Tätä asiaa kannattaa tiedustella nuottikaupasta (esim. ostinato.fi tai http://www.f-musiikki.fi).
Sovituksen ensiesitys oli toukokuussa 2013 (Oxford University Sinfonietta), mutta en ainakaan löytänyt kaupallista levytystä. Todennäköisesti se markkinoille jossain vaiheessa tulee, mutta tässä vaiheessa täytynee odotella.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Asiakastyytyväisyys käsitteestä ja sen tutkimisesta löytyy tietoa erilaisista asiakaspalvelu, myynti- ja laatukirjoista. Jos haet Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teoksia esim. asiasanoilla asiakkaat, asiakaspalvelu tai asiakastyytyväisyys, saat vinkkejä kirjoista. Voisit tutustua esim. teoksiin Lecklin: Laatu yrityksen menestystekijänä, Rope: Asiakastyytyväisyysjohtaminen, Rissanen: Hyvä palvelu, Hellman: Arvoisa asiakas ja jos englanninkieliset teokset käyvät niin Fornell: Satisfied customer. Pääkirjaston toisessa kerroksessa on tämän alan teoksia luokissa 69.1 ja 69.3
Valitettavasti en löytänyt tietoa sanan alkuperästä. Suomalaisesta pikannimikirjastakaan ei löytynyt Ätämö sanaa. Sanan alkuperän voisi tuntea Kotimaisten kielten keskus Kotus ja Someron kaupunginkirjasto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
http://www.kotus.fi/
http://hakemisto.kirjastot.fi/someronkaupunginkirjasto-337e2
Vantaan kaupungin yleisneuvonnasta puh. 8392 2133 kerrottiin, että vuosikertomusta ei ole tehty vuonna 1999. Viimeisin on vuodelta 1996. Lisäinformaatiota asiasta ja Vantaan kaupungin toiminnasta voi kysyä kaupungin rahatoimistosta, Asematie 2 puh. 83922013.
Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu.
