Runon tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Teksti löytyy useammankin hautaustoimiston nettisivujen muistokirjoitusten joukosta, mutta ilman tietoa tekijästä.
Hain tietoa etsimästäsi novellista amerikkalaisella EBSCO-lehtiartikkelihaulla, joka on asiakkaiden käytössä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston asiakasmikroissa. Suuri osa artikkeleista on ns. full text -muodossa, joten etsiessäsi esimerkiksi juuri amerikkalaista kirjallisuuskritiikkiä ja -analyysiä, on EBSCO-haku lyömätön niin nopeudessa kuin sisällön määrässäkin. Haluamasi artikkelit voit tulostaa tai lähettää omaan sähköpostiosoitteeseen.
Löysin viisi kiinnostavaa artikkelia Poen novellista "The masque of the red death", jotka lähetin sähköpostiosoitteeseesi. Huomaa myös artikkelien lopussa olevat lähdeviitteet, joita voit käyttää hakiessasi lisää tietoa aiheesta.
EBSCO-haku ja kaikki muukin asiakkaiden käytössä olevat hakupalvelut...
Aikuistenkokoelmassamme ei ole kovin montaa monikielistä kirjaa.
Lisäksi niitä on aika hankala hakea Helmet haulla.
Kokelin monella tavalla ja paras tulos näyttäisi tulevan kirjoittamalla hakusanaksi "teksti suomeksi"
Sen jälkeen voi käyttää hakutulokseen kielirajausta englanti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1550416__S%28teksti%20suom…
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa...
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen...
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös...
Vanhoja astioita myyvän Astiataivaan sivuilla kerrotaan, että tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Kirjainparit ovat siis tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tunnisteita.Lähde ja lisätietoa: Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Tiedossani ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu toimittajien uskonnollisuutta Suomessa, saati sitten Helsingissä. Erään tutkimuksen mukaan Iso-Britannian toimittajat olisivat vähemmän uskonnollisia kuin maan muu väestö. Tästä tutkimuksesta ei kuitenkaan voine vetää johtopäätöksiä helsinkiläisten toimittajien tilanteesta.
https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/our-research/journalists-uk
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Edelleenkin eräpäivätiedotteet lähetetään kaksi päivää ennen eräpäivää niille, jotka ovat valinneet ilmoitustavaksi sähköpostin.
Tiettävästi viime aikoina eräpäivätiedotteiden lähettämisessä ei ole ollut häiriöitä. Jos nyt jostakin syystä niin olisi kuitenkin ollut, sinun kannatta keskustella asiasta kirjastossa palauttaessasi lainojasi.
Kannattaa myös tarkastaa HelMet-ohjeiden mukaan, ettei sähköpostisi ole estänyt postin tuloa. Tässä ote ohjeista:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta painiketta Muuta yhteystietojasi. Valitse haluamasi ilmoitustapa kohdasta Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni postitse / sähköpostitse. Lisää tarvittaessa sähköpostiosoitteesi ja napsauta painiketta Jatka.
Jos valitset ylemmän vaihtoehdon, saat...
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Kysymyksesi on sellainen, että siihen on haettava tietoa eri lähteistä. Tässä on on joitain vinkkejä:
Yritystoiminnan perussanaston mukaan "jalostusarvo mittaa kansantaloudessa yrityksen osuutta kansantuotteen kerryttäjänä. Jalostusarvo kuvaa sitä arvon lisäystä, jonka esim. raaka-aine tai puolivalmiste saa kulkiessaan yrityksen tuotantoprosessin lävitse lopulliseksi myytäväksi tuotteeksi. Tuotteen jalostusarvo (toiselta nimeltään arvonlisä) saadaan vähentämällä myynnin arvosta muilta ostetut välituote-erät, esim. raaka-aineet ja puolivalmisteet." Esim. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on esitelty eri elinkeinoelämän ja teollisuuden alojen jalostusarvoja, ei tosin pakkausteollisuuden. Jalostusarvosta lisää on esim. Pekkarisen...
Moderni luonnontiede ei tällaisia tapoja tunne. Ainoa yleisesti tunnettu tapa on fiktio eli mielikuvitus, mutta se ei täytä kysyjän ehtoa fyysisyydestä. Lähimmäs sitä päästäneen historiaa käsittelevien kirjojen ja elokuvien avulla.
Aineellinen todellisuus ei ole olemassa aikaan sidottuina "siivuina", joten menneisyyttä ei aineellisessa mielessä enää ole olemassa. Sama koskee tulevaisuutta, sitä ei vielä ole olemassa aineellisessa muodossa. Vain havaintoja tekevän "nyt" on tässä mielessä fyysisesti olemassa.
Heikki Poroila
Tällaisen palvelun kautta ei voi antaa vastauksia näin laajoihin kysymyksiin. Oopperan historiaa ei mitenkään voi tiivistää niin pieneen tilaan. Mutta suosittelen piipahdusta kirjastossa tai muuten harkitsemaan esimerkiksi seuraavia aihetta tiiviisti käsitteleviä teoksia:
* Rich: Ooppera (W&G 1982) - Iästään huolimatta hyvä johdatus aihepiiriin, todennäköisesti sopivan ytimekäskin.
* Riding: Ooppera (WSOY 2008) - Hyvä kirja aloittelijoille, mutta keskittyy historiaa enemmän itse teoksiin ja säveltäjiin.
* Lazarus: Oopperan käsikirja (Otava 2002/2012) - Hyvä yleisteos.
* Bacon: Oopperan historia (Otava 1995) - Kattava suomenkielinen yleisesitys oopperan historiasta, joka kuitenkin edellyttää melko paljon lukemista.
Kaikissa musiikin...
Inarilainen kollega ehdotti, että kyseessä voisi olla runo nimeltään Lasisilmät, löytyy ainakin Pieni
aarreaitta III (Runoaitta) s. 85.
Pohjanmaalla kaukaisella
asui vanha eukkonen... Toinen ehdotus olisi Minna Kron Silmälasit, joka löytyy Kotipiirin kirjasta (Otava 1910).
Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://finna.fi ,
jonka käyttö on kaikille...