Hypnoosi-Hemppa on yksi Veikko Savolaisen eli nimimerkki Joonaksen lastenkirjan Lepsu ja komittari (Sanoma, 1957) henkilöistä. Lepsu on kirjan päähenkilön, professori Hamelin koira. Komittari on professorin keksimä koomillisia ilmiöitä havaitseva mittari. Muita kirjan henkilöitä ovat esimerkiksi Nyyrikki Nurinkurinen, Aivastava Aapeli ja Riutuva Rusto.
Professori Hameli ja Lepsu esiintyivät ensimmäisen kerran Savolaisen Helsingin Sanomiin piirtämän Joonas-sarjakuvan "pilaversiossa", jota hän alkoi tehdä vastalauseena sille, ettei toimitusjohtaja Eljas Erkko suostunut hänen palkankorotuspyyntöönsä. Joonaksen tarina Helsingin Sanomissa päättyi tähän palkkajupakkaan. Sanoma Oy kuitenkin kustansi Lepsun ja komittarin - "Kumma kyllä",...
Kollega ehdotti kuunnelmaa nimeltä Kuka on Sylvia, jonka on kirjoittanut Stephen Dunstone. Yleisradio on julkaissut sen vuonna 1986. Kuunnelmateksti löytyy Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksesta, josta sen saa lukusalikäyttöön:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.22486
Vaski-verkkokirjastossa Lainaushistoria-sivulla voit tarkastella aikaisempia lainoja. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/ kirjastokortin numerolla ja 4-numeroisella tunnusluvulla. Jos tunnusluku puuttuu, voit noutaa sen mistä tahansa Vaski-kirjastojen toimipisteestä. Muista mukaan henkilöllisyystodistus.
Voit kirjautumisen jälkeen hallita lainaushistorian tallentumista Omat tiedot -sivulla olevasta Tallenna lainaushistoria -pudotusvalikosta. Vaihtoehdoilla "Oletus" ja "Kyllä" lainaushistoria tallentuu, ja vaihtoehtolla "Ei" tallentumisen voi pysäyttää. Vaihtoehto "Ei" ei tyhjennä jo kertynyttä historiaa. Lainaushistorian voi tyhjentää Lainaushistoria-välilehdellä olevaa "Tyhjennä historia" -painiketta...
The Guardianin artikkelissa kerrotaan, että nigerialais-walesilainen kirjailija Anne Giwa-Amu väittää, että teos Puolikas keltaista aurinkoa plagioi hänen romaaniaan Sade, joka julkaistiin vuonna 1996, https://www.theguardian.com/books/2020/mar/18/chimamanda-ngozi-adichie-…
Tämä syytös todettiin aiheettomaksi oikeudessa.
Vastaajamme eivät löytäneet kirjaa, jossa olisi sama tarina eikä verkostakaan löydy muita syytöksiä plagioinnista.
Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanasta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
löytyy asiasta runsaasti viitteitä. SELMA-tietokanta sisältää viitetiedot kirjoista, artikkeleista ja aikakauslehdistä. Kannatta hakea asiasanahauilla asiasanoilla: yksilönsuoja, salakuuntelu, tietosuoja, yksityiselämän loukkaaminen. Viitteet voi järjestää aikajärjestykseen.
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyy yksityisyyden suojaa käsitteleviä hallituksen esityksiä,uusin HE 162/2003, joka käsittelee yksityisyyden suojaa työelämässä. http://www.eduskunta.fi/
Finlex-tietokannasta http://www.finlex.fi löytyy lainsäädäntöä ja oikeustapauksia, esim Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 477/2001.
Eduskunnan kirjaston osoite: Aurorankatu 6
00102 Helsinki...
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen...
Yleisten kirjastojen kokoelmissa on suhteellisen vähän orkesterimateriaaleja, eikä vihkomuotoisia puhallinorkesterikokoelmiakaan liiemmin ole, vaikka esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliitto Tampereella on niitä pyrkinyt julkaisemaan. Myös ilmaisu "kunniamarssit" on hiukan yleinen ilmaisu, kun ei voi olla varma siitä, minkä aikakauden kunniamarsseja tarkoitetaan. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa nykyisiä Suomen armeijan käytössä olevia ns. kunniamarsseja, ne sisältävää yleisessä myynnissä ollutta aineistoa ei ole julkaistu. Westerlund julkaisi vuonna 1920-1921 otsikolla "Suomen armeijan kunniamarssit" viisiosaisen kokoelman, mutta näissä oli kyse Oskar Merikannon tekemistä pianosovituksista.
Asiassa kannattaa varmaan ottaa yhteyttä...
Suosittelemme lukemaan seuraavaa Helmet-kirjastosta saatavaa, aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Varmastikin sen avulla saatte asiasta nopeiten ja kattavimmin tiedon. Kirjat voi varata netissä tai kirjastossa. Ota yhteyttä tarvittaessa kirjastoon.
- Kuninkaantie : tien kulku ja vaiheet Espoossa = Kungsvägen : vägens sträckning och öden i Esbo / [Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto], 1987. ISBN 9519997148
- Kuninkaantie Espoossa, 2002 / ISBN 9518574308
- Kuninkaantie Länsi-Uudellamaalla , 1991 / ISBN 9519207287
- Matkamme Vantaan historiassa, 2010 / ISBN 9789524433419
Yllä olevien teosten tarkemmat tiedot sekä lisää suosituksia löytyy seuraavan linkin kautta...
Kyseessä voisi olla Oiva Paloheimon Tirlittan : orpotyttö ihmisten ihmemaassa (1953). Siinä Tirlittanin kotiin iskee salama ja Tirlittan lentää kanavaan. Hänelle jää vain okariinopilli ja yöpuku, joka on väärinpäin. Yöpuvun tekstikin on väärinpäin nattilriT.
Tirlittan Luettua elämää -blogissa: https://luettuaelamaa.blogspot.com/2013/03/oiva-paloheimo-tirlittan.html
Linkki PIKI-verkkokirjastoon: https://piki.finna.fi/Record/piki.179073
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa elokuvaa ei ole. Vhs-kasettina sitä on joissakin kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä elokuvaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Myytävänä elokuvaa on DVD-muotoisena ainakin verkkokaupoissa. Toisen myyjän tiedoissa ilmoitetaan, että elokuvassa ei ole tekstitystä. Toinen myyjä ilmoittaa näin: "tuotteissa useimmiten suomenkielinen tekstitys".
http://hintaseuranta.fi/tuote/kuka-pelkaa-noitia-the-witches-elokuva/75…
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
Valitettavasti Helena Anhavan runoutta ei ole käännetty englannin kielelle. Kansallisbibliografiasta kävi ilmi, että hänen runojaan on kyllä käännetty viroksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Turun Ylioppilaslehdessä 22.9.95 olleessa artikkelissa määritellään pelon maantiede näin:
"Maantieteessä "pelon maantiede" tutkii paitsi naisten, myös esimerkiksi siirtolaisten ja vammaisten liikkumisen rajoittumista ja sitä, miten ihminen ottaa tilan haltuunsa. Marginalisoidut yksilöt joutuvat, paitsi tilaulottuvuudessa, laajemminkin koko elämänsä navigoimaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti" toisina." http://org.utu.fi/tyy/tyl/95/16/kaura.html
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Kansalliskirjastosta. Voit käydä siellä lukemassa vuosikertaa mikrofilmiltä ja ottaa tarvittaessa filmiltä myös kopioita. Kopiot ovat maksullisia. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Lehti löytyy mikrofilmattuna myös Mikkelin pääkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
Tarkoittanet Kallion kirjaston Satukallio-tietokantaa, jota ei valitettavasti enää netistä löydy.
Satuja voit etsiä esimerkiksi Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannasta, jonka linkki on osoitteessa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta.
Hakukenttään voit kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. kissa-aiheisia satuja löysin yksinkertaisesti hakusanoilla sadut ja kissat.
Kannattaa kokeilla myös Kirjasampoa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/.
Lisäksi Helmet-verkkokirjastosta voit etsiä samaan tapaan satuja ja myös varata niitä. Helmet-haku on osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI.
