Tutkielmaasi varten suosittelisin seuraavia kirjoja: - Maailma tänään 11 : Italia ja Kreikka, 1998.
- Maailman maat ja kansat : Kaakkois-Eurooppa, 1997. – Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, 1994.
Ajantasaisia tilastotietoja löytyy Tilastokeskuksen sivulta
http://tilastokeskus.fi/tup/maanum/taulukot.html
Metsolathan sijoittuvat fiktiiviseen Hoikan kuntaan Kainuussa, joten erityistä sijaintia Erkin ja Helenan kodille ei ole. Kodin kuitenkin kerrottiin olevan rivitalo keskustassa ja muutto nähdään 2. tuotantokauden jaksossa 26: Menettämisen pelko. TV-sarja on YLE:n artikkelin mukaan kuvattu enimmäkseen Tampereen lähellä taloudellisista syistä, mutta osa kuvauksista on tehty Kainuussa Puolangalla, Sotkamossa ja Kajaanissa.
https://yle.fi/uutiset/3-9751408
https://areena.yle.fi/1-3801052
Ensimmäiseksi pitäisi tietää, mitä "Sua liikaa rakastan" -nimisistä lauluista etsitään. Mahdollisia vaihtoehtoja on nimittäin ainakin kaksi.
Ensinnäkin on Anita Hirvosen tunnetuksi tekemä Robert Benhamin laulu "When lovers say goodby", Chrisse Johanssonin suomenkielisenä versiona "Sua liikaa rakastan".
On myös olemassa Alexander Olshanetskyn, Chaim Towberin ja Don Rayen "I love you much too much", joka suomennoksena on saanut nimen "Sua liikaa rakastan" (siitä esiintyy tosin myös versio "En pelkää rakastaa".
Kummastakaan laulusta ei Viola-tietokannan mukaan ole tehty suomenkielistä nuottijulkaisua, joten näyttää siltä, että ainakin laulun sanat täytyy yrittää saada äänitteeltä. Nuotti voisi löytyä jostain ulkomaisesta julkaisusta.
Heikki...
Laulu on alkuperäiseltä nimeltään Cotton fields, jonka Anki ja Cumulus esitti suomeksi Puuvillapellot-nimisenä. Puuvillapellot-nuotit löytyvät seuraavista teoksista: Musikantti 5-6 ja Suuri toivelaulukirja 16 (nimellä Cotton fields), joita molempia on saatavana myös Anjalankosken kirjastosta. Nuotti englanninkielisin sanoin on myös näissä teoksissa: Vispop 9 ja Creedence Clearwater Revival: Complete, jotka molemmat saatavana Kouvolan kirjastosta.
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Kuulostaa siltä, että ohjelmassa on päällä automaattinen sanojen täydennys. "Sanojen täydennyksen kytkeminen poisValitse Työkalut - Automaattisen korjauksen asetukset - Sanan täydennys -välilehti.Uncheck Enable word completion." Linkki ohjesivustoon.
Asia riippuu varmastikin kirjastosta ja siitä, millainen peli on kyseessä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa omia konsolipelejä ei saa pelata kirjaston pelikonsolilla, mutta omia lautapelejä voi vapaasti pelata vapaissa pöydissä, kunhan siitä ei synny liikaa ääntä. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta suoraan, millaiset säännöt siellä on omien pelien suhteen.
Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Hei!
Sinappeja on monenlaisia, Wikipediasta löytyy seuraavanlainen kuvaus
(s. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinappi ). Tomaatteja en tiedä sinapeissa käytetyn.
Tekijänoikeudet rajoittavat kirjastoihin hankittavien elokuvien ostamista.
Kirjastot voivat hankkia ainoastaan sellaisia elokuvia, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Tämän vuoksi kirjastot eivät myöskään ota vastaan elokuvia lahjoituksina.
Helsingin seudun kirjastoissa /Helmet www.helmet.fi on olemassa IndieFlix-elokuvapalvelu. Tätä palvelua tarvitset Helsingin seudun kirjastojen kirjastokortin ja salasanan.
Kyllä voi. Perustuslaissa säädetään vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa (PL 27 §). Edellytyksenä on mm. vähintään 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus ei ole este kansanedustajana toimimiselle.
Lisätietoja vaalikelpoisuudesta: https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus
Ajantasainen perustuslaki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. (Lähde: Suomi-Unkari seuran verkkosivut)Espanja on varsin foneettinen kieli, eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Näin ollen espanjan ääntäminen on suomalaisille varsin vaivatonta, mikä saattaa helpottaa oppimisprosessia. (Lähde: Kielikoulu Nuevo Mundon verkkosivut)Samoin suomalaisen on mahdollisesti helpompi oppia italian alkeet kuin monien muiden kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan. Täten italian kieli on suomalaiselle...
Kilpikonnista kertovia kirjoja löydät oman kirjastosi aineistotietokannasta hakemalla sanalla "kilpikonnat". Niistä kertovia kirjoja on sekä eläintieteen hyllyssä (luokka 58.13) että lemmikkieläinkirjojen hyllyssä (luokka 67.456). Kovin paljon suomenkielisiä kirjoja pelkästään kilpikonnista ei ole. Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa kilpikonnista:
- Girling, Simon J.: Maakilpikonnan hoidon ABC (2008)
- Holland, Simon: Matelijat (2015)
- Jepsen: lemmikkieläimet (2008)
- Maakilpikonna (2011)
- O'Shea, Mark: Matelijat ja sammakkoeläimet (2009)
- vesikilpikonna (2011)
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Taikon sivulta https://www.taiko.art/age-elisariekkinen/vqr2zv6ry1 löytyy Elisa Riekkisen työ nimeltä Ja Lumi teki enkelin eteiseen vuodelta 2014. Teosta on saanut myös ostaa sivuston kautta. Se ei kuitenkaan esitä hattupäistä tyttöä sillalla.
Jos tämä ei ole se teos, jota tarkoitit, on parasta kysyä Suomen Taidegraafikot r.y.:stä https://www.taidegraafikot.fi/suomen-taidegraafikot-ry/yhteystiedot-ja-…, mikäli kyseessä voisi olla paikallisen taiteilijan teos, Vaasan taidegraagikoilta https://www.vtg.fi/#yhteystiedot.
Olemme miettineet asiaa kuumeisesti, mutta emme ole saaneet varmaa tietoa mainoksesta. Ehdotuksia on kuitenkin tullut paljon.
Villiin länteen sijoittuvia mainoksia on ollut suhteellisen paljon, tunnetuimpina Tupla-patukan kokonainen mainossarja ja Koffin "Big Hat Joe". Nämä ovat kuitenkin 80- ja 90-luvuilta, eikä niissä sanota "One more for the road". Näitä voit muuten katsella MTV3n ylläpitämässä "Kaikkien aikojen parhaat sekunnit"-sivustossa osoitteessa: http://www.mtv3.fi/parhaatsekunnit/
Eniten ehdotuksia sai Taffelin sipsimainos, jossa janoinen lehmipoika ei tilaakaan saluunassa juotavaa, vaan perunalastuja. Mainintoja saivat myös Camelbootsien ja tietenkin Malboron mainokset. Muistikuvien mukaan aikoinaan oli olemassa jopa...
Ihan fyysisessä mielessä ”Villanpehmee, taskunlämmin” on ohut kirjanen, jossa on 78 sivua. Sen runot on jaoteltu kuuteen roomalaisilla numeroilla merkittyyn osaan. Osassa runoista on otsikko, osassa ei. Mitallisia runoja ei näyttäisi olevan, mutta joissakin on loppusointuja.
Takakansitekstissä runoissa sanotaan olevan yksityiskohtien herkkyyttä. Sen sanotaan lomittuvan ”rämäkkä-äänisten taistelulaulujen, kansan balladien kanssa”. Runoutta hyvin tunteva kollegani luonnehti runokirjan olevan karhea, karu ja jopa ankea sekä melankolinen. Runoissa on hänen mukaansa mukana politiikkaa, jolloin niitä luultavasti ymmärtää parhaiten ilmestymisajan polittisia kuvioita tunteva. Runoissa on tunnelmapaloja, mutta niissä kuvataan myös elämää Suomessa.
Applen iTunes Stores on kansainvälinen musiikkitiedostoja myyvä yritys, mutta sen valikoimissa tuskin suomalaisella hengellisellä musiikilla on merkittävää roolia. Nykyään valtaosa musiikista välitetään ns. suoratoistotekniikalla (esimerkiksi Spotify), jolloin ei makseta yksittäisestä kuunneltavasta tai ladattavasta laulusta vaan hankitaan kuunteluoikeus pienehköllä rahasummalla. Spotify tarjoaa myös ilmaisversion, mutta se on täynnä mainoksia. Spotifyn kautta voi kuunnella myös useimpia suomalaisia uudempia levyjä, mutta tietämättä tarkemmin, minkälaiseen hengelliseen musiikkiin kysyjä viittaa, on vaikea sanoa, millainen tarjonta käytännössä on. Ehkä Spotifyn tarjontaan kannattaisi kuitenkin tutustua.
YouTuben kautta voi myös sekä...
