Helsingin Sanomien Aikakoneessa 27.7.1939 päivän lehdestä löytyi seuraavanlaisia uutisia:
Suomi-Ruotsi maaottelu käynnissä 27.7.-28.7.1939 Stadionilla
-Uutisesta käy ilmi, että A-ottelu käydään Ruotsissa ja B-ottelu Helsingissä.
Uitot päävesillä sujuneet säännöllisesti
Maakuntien kasvot kaunistuvat
-Artikkelissa kerrotaan useasta maakunnasta, Hämeessä kerrotaan, että meneillä on jopa metsänsiivoustöitä.
115 syytettä liikennerikkomusten johdosta Hämeen läänissä viime kesäkuun aikana
Laaja salakuljetusjuttu päättynyt
Taitelija Juho Rissasen kesäohjelmassa valmisteilla kymmenkunta uutta työtä
Hyttipaikoista puute olympialaisaikana
-Helsingissä meneillään Olympiakisojen liikennekongressi.
-Poliittista analyysia Euroopan...
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti seuraavanlaisen listan. Monissa teoksissa käsitellään nimenomaan muotokuvamaalausta, mutta on joukossa joku maisemamaalaustakin käsittelevä:
Kauko Aalto: Mies ja myllynkivi
Francois-Regis Bastide: Valo ja ruoska
Albert Camus: Jonas eli taiteilija työssä (novelli kokoelmassa Maanpako ja valtakunta)
Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru
Tracy Chevalier: Neito ja yksisarvinen
Sarah Dunant: Venuksen syntymä
Torgny Lindgren: Oikea maisema (novellikokoelma, niminovellissa Ruotsin prinssi Eugen maalaa maisemataulua)
W. Somerset Maugham: Kuu ja kupariraha (Paul Gauguinista kertova elämäkertaromaani)
Haruki Murakami: Komtuurin surma
Sirpa Mäkelä: Henriette ja vallan varjot
Arturo Perez-Reverte :...
Oranssinruskeat pallerot mullassa voivat olla substral osmocote tai vastaavaa lannoitetta ja siltä nuo kuvatkin näyttäyvät. Jos kysessä olisi kuitenkin sieni, niin ne eivät yleensä ole haitallisia kasveille, mutta voivat viestiä liikakastelusta. Sienien synnyn ehkäisyyn paras keino on huolehtia ilmankierrosta ja maltillisesta kastelusta. Yleensä lehtien kuivat pilkut ja irtoaminen johtuvat liiasta auringonvalosta tai sisäilman kuivuudesta.
Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa huonekasvien ongelmista. https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/huonekasvien-ter…
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Kyseessä lienee teos
Hicks, J. R.
Yhteiskunnan taloudellinen rakenne / J. R. Hicks, suomentanut Väinö Tanner. Helsinki: Tammi, 1948. - 210, [1] s. Alkuteos: The social framework.
Teoksesta on ilmestynyt suomeksi kaksi painosta (1948 ja 1952). Esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy suomenkielisestä laitoksesta myös lainattava kappale. Alkukielinen teos on tilattavissa kaukolainaksi oman lähikirjastonne kautta.
Seinäjoen kirjaston sivuilta löytyi hankita- ja luettelointiosaston puhelinnumero.
•Hankinta- ja luettelointipalvelut, p. 06 416 2322
Samoin heidän johtajansa puhelinnumero.
hankinta- ja luettelointipalvelut, kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio, p. 06 416 2321
Kirjastolle on myös laadittu kokoelmapolitiikka.
https://kirjasto.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2015/02/www-versio-kok…
Yleensä kirjastoilla on kilpailutettu toimittaja, jolta pääosa kirjoista hankitaan. Tällaisia toimittajia ovat esim. BTJ ja Booky,
Kenties sinun kannattaisi tarjota kirjaasi myös heille?
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia kirjoja Dingosta mainitsemiesi
(Kari Levola: Kunnian Kentät ja Dingolle rakkaudella)
lisäksi:
- Kaikki huutaa Dingoo, Gummerus 1985
- Minun Dingoni, Otava 1986
- Neumann: Tähti ja meripoika, Otava 1992.
Voit kysyä lähikirjastostasi teoksia kaukolainaksi.
Turkki on miesten maa on Syksyn sävel -kilpailun satoa vuodelta 1976. Loppukilpailuun saakka se ei selvinnyt, mutta pääsi kuitenkin mukaan kilpailukappaleista kootulle albumille Syksyn sävel 1976, jolla sen esittää kappaleen säveltänyt ja sanoittanut Reino Länsipuro itse. Levyn kahdeksan loppukilpailukappaletta eivät ole alkuperäisten esittäjien tulkitsemia.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=8dcab5d9-d37b-463f-b598-9f33934a2c9f&culture=fi
https://www.discogs.com/Various-Syksyn-S%C3%A4vel-76/release/2032892
Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).
Lähde:
Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön.
https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
Voisikohan olla kyseessä Steven Halprinin Chakra Suite, https://www.stevenhalpernmusic.com/product/chakrasuite/?
En löydä sitä Helmet.fi:stä, mutta kylläkin muita joogamusiikkilevyjä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28jooga%29%20%28musiikki%…
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
Tuotestrategia-sanalla löytyy Lindasta, korkeakoulujen rekisteristä, hieman vanhempaa kirjallisuutta, esim.
Kilpailuetuja tuotestrategialla / Jukka Halttunen...[et al.]
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1987
Tunkelo, Eino
Tuotestrategisten kilpailuetujen luominen ja ylläpitäminen / Eino Tunkelo
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1986
Asiasanalla tuotesuunnittelu löytyy monia viitteitä esim. Salomo-rekisteristä.
http://www.salo.fi/netcomm/default.asp.
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Hei!
Jossain kirjastoissa on edelleen tapana järjestää päiviä, jolloin on mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta kirjastoon. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa tällaisia päiviä ei ole, ei edes helmikuun 8., Lainan päivä. Vietämme nyt, 4.-7.5., Kirjan ja ruusun päivää.
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Olet kirjan ainoa varaaja, ja varauksesi on edelleen voimassa. Valitettavasti kirjan edellinen lainaaja ei ole sitä vielä palauttanut. Kirjoja on Helmet-kirjastojen valikoimissa vain kaksi kappaletta, ja toisen eräpäivä on vasta joulukuussa. Tieto varauksestasi lähtee sinulle heti, kun kirja palautuu.
Mikko Huhtamiehen kirjassa Suomen elinsiirtojen historia ( Gummerus, 1997) on luku Ruumis ja sielu, jossa elinsiirtoja pohditaan myös etiikan ja uskonnon kautta. Huhtamies on tehnyt myös kirjan Jatkettu elämä: elinsiirtojen historia Suomessa ( Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja, 1997). Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla löytyy myös tietoa elintenluovutuksesta. Heiltä voisi asiasta tiedustella, kuten myös seurakuntien kautta eri uskontojen suhtautumista asiaan.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinsiirr…
http://evl.fi/EVLKuvailutiedot.nsf/YhteystietoEtusivu?ReadForm&lang=FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1304347__Ssuomen%20elinsii…
Hei!Tarvitset mukaasi uudella sukunimelläsi olevan virallisen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen,esim.passi,kun seuraavan kerran käyt kirjastossa ja siellä palvelupisteessä,jossa kerrot,että sukunimesi on vaihtunut.
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
