Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Tiehallinnolla on yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Kohdassa 2B-3 liikennemerkkien koosta sanotaan seuraavasti: Liikennemerkkejä on kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää muusta liikenteestä erillään olevilla kevyen liikenteen väylillä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan lisäksi käyttää taajamissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja asuntoalueilla. Edellytyksenä on, että tie on enintään kaksiajokaistainen ja nopeusrajoitus on alle 50 km/h. Suurikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla...."
(http://alk.tiehallinto.fi/...
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDASTA löytyy muutamia viitteitä asiasanalla International Accounting Standards: 1) Wiley IAS 2001 : interpretation and application /Epstein, Barry J., 2)IASC:n (International Accounting Standards Committee) toiminnan arviointia ja standardien vertailua suomalaiseen käytäntöön / Asta Manner Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja vuodelta 1987, 3)IASC:n suositusten mukainen tilinpäätös : erot suomalaiseen tilinpäätökseen ja erojen vaikutus tilinpäätösinformaatioon / Rokala,Antti vuodelta 1994, 4)Suomalaisen virallisen, YTN-oikaistun ja IAS-tilinpäätöksen erot ja niiden vaikutus tunnuslukuihin / Marko Karppinen vuodelta 1994. Kaksi viimeistä ovat pro gradu -töitä Vaasan yliopistosta. Em. teoksia on...
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja...
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Raamatustahan tämä ajatus on. Jeesus puhuu kansanjoukoille: "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka." Matteuksen evankeliumi 7:24-27
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on paras lähde aiheellesi. Ihan helppoa ja nopeaa tapaa löytää sopivia lähteitä ei taida olla. Teokset ja tutkimukset ovat vaihtelevasti asiasanoitettuja: kannattaa kokeilla useilla hakusanoilla. Sopivia ovat ainakin etiikka, arvot, työelämä yhdistettyinä sanoihin johtaminen, johtajuus tai johtaminen, johtajuus yhdistettynä sanaan sosiaaliala. Hakutyypiksi valitaan komentohaku, ja hakusanojen väliin tulee and-sana. Haun voi rajata vain suomenkieliseen aineistoon ja haun tekemisen jälkeen lajitella tuloksen näyttämään ensin uusimman aineiston. Samalla tavoin haetaan artikkeleita Artosta. Täysin kattavaa tulosta on tuskin kuitenkaan mahdollista saada.
Sopivuudesta ei voi varmasti tietää: kannattaa...
Uuden kirjastokortin saat tiskiltä missä tahansa Helmet kirjastossa (= Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yleiset kirjastot)
Mukaasi tarvitset voimassaolevat kuvalliset henkkarit (= Ajokortti, Henkilökortti, passi)
Kortti uusitaan odottaessasi.
Hinta on lapsilta 2€ ja aikuisilta 3€.
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista...
Kielitoimiston sanakirjan (2012) mukaan täpinöissään tai täpinässä on arkikieltä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin innoissaan tai tohkeissaan. Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008) tuntee sanalle merkitykset innostunut, kiihottunut, kiihdyksissä. Etymologisista sanakirjoista sanaa ei löytynyt, joten sen alkuperästä ei ole tietoa.
Kyseisessä kappaleessa Jelly Roll viittaa todennäköisesti jazzpianisti Jelly Roll Mortoniin, jota Morrison kuunteli nuorena isänsä kanssa varttuessaan. Jelly Roll Morton aloitti soittamisen 14-vuotiaana bordellissa, missä Morton otti käyttöön kaksimielisen taiteilijanimensä - slangissa jelly roll tarkoittaa usemmiten vulvaa, asiayhteydestä riippuen toisinaan myös seksiä tai seksuaalisuutta ylipäätään. Sanalla on myös yleiskielinen merkitys: jelly roll on amerikkalainen sanavastine Swiss rollille, eli leivonnaiselle, joka suomeksi tunnetaan kääretorttuna. Kuulijan tulkittavaksi jää, kuvaako Van Morrisonin säe kulinaristisista, lihallisista vai musiikillisista iloista hurmioitumista.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Swiss_roll
https...
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Kyllä vain ja kovasti vaihtelevaa.
Voit tehdä työtä aineiston tai asiakkaiden kanssa, livenä kirjastossa tai etänä verkossa tai käymäseltään asiakkaiden luonna esim. koulujen vinkkaus ja kotikirjastopalvelu liikuntarajoitteisille asiakkaille. Voit olla työssä yleisessä kirjastossa tai esilaisten oppilaitosten kirjastoissa. Monesti saat kokeilla ajoittain näitä kaikkia.
Voit hankkia aineistoa, luetteloida tai suositella sitä. Järjestää aineistoa, etsiä sitä asiakkaille tai luoda aineistoa verkkoon.
Livepalvelussa voit auttaa monenmoisen tiedon löytämisessä, kaikenlaisten ongelmien ratkaisemisessa, elämysten yhteisessä tuottamisessa ja kokemisessa. Esim. kirjastonkäytön opastus, asiointineuvonta, kysy kirjastonhoitajalta -...
Julkaistusta aineistosta ei löytynyt tietoa kyseisestä suvusta; tarkastettu kirjastossamme olevista sukukirjoista, -hakemistoista tai aateliskalentereista (Suomen tai Ruotsin). Saksalaisten sukunimien Internet-sivulta ei myöskään löytynyt nimeä (ks. esim. http://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Familienname , http://home.foni.net/~adelsforschung/faq1.htm )
Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on luettelo tutkituista suvuista:
http://genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=2&kieli=fi
Sen mukaan sukua ei ole tutkittu Suomessa.
Kannattaa vielä kysellä sukututkijoiden keskustelupalstoilta; esimerkiksi Makupalojen Sukututkimussivuilla on linkkejä keskustelupalstoille:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ccdabfd7-0056-4ea4-...
Kaikkein ensimmäiseksi et saa tätä vastausta sähköpostiisi, mutta se ei ole ongelma, koska julkaistut vastaukset voi lukea sivuiltamme. Suurin osa viesti- ja ilmoituspalveluista toimii vielä myös paperisen postin kautta, mutta kulut niistä voivat olla käyttäjälle suuremmat. Osa viestinnästä toimii verkkotunnistautumisen avulla eikä käytä postin tyyppistä viestintää enää lainkaan. Tällaisia ovat esim. pankit, ja esimerkiksi muu laskutus e-laskuina suoraan pankkiin, Suomi.fi:n piirissä ovat palvelut, esim. Kelan, verotoimiston ynnä muiden vastaavien viestit, myös kunnan viestinä, esim. terveyspalvelut. Suomi.fi:n liittyy myöhemmin vielä enemmän tämän tyyppisiä julkisia palveluja. Verkkolehdet toimivat usein käyttäjätunnuksin. Myös monet...
R. Raala on julkaissut ”Laululeivonen” nimisiä yksiäänisiä koululauja sisältäviä lauluvihkoja 1920-1930-luvuilla. Viidennessä vihkossa on laulu nimeltään ”Majan rakentaja”. Sen on sanoittanut Larin Kyösti ja laulussa on vain yksi säkeistö, joka kuuluu: Majan mä tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan.
Myös Leevi Madetoja on säveltänyt Larin-Kyöstin tekstiin mieskuorolaulun nimeltään: ”Majan ma tahtoisin rakentaa” (opus 26 nro 3). Tässä laulussa on seuraavanlaiset sanat:
Majan ma tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan. Leppoisa tuuli se kaiun tois, maljani...
Leskisen kieli-instituuttiaikaa varjostaneet ongelmat vaikuttavat kummunneen hänen yleisestä auktoriteettivastahankaisuudestaan, problemaattisesta suhteestaan oppilaitoksen rehtoriin Roland Freihoffiin ja sivukielen saksan opintoihin. Juice ei välttämättä erityisesti nauttinut tai ollut nauttimatta opinnoistaan, vaikka arvelisinkin hänen suhtautuneen positiivisesti ainakin englannin kielen opintoihinsa. Jos häntä jokin ahdisti, se on mitä todennäköisemmin ollut oppilaitosinstituutio sinänsä, ei niinkään yksin kieli-instituutti.
Juankoskelta muuttaneelle maalaispojalle Tampere näyttäytyi ensimmäisenä syksynä "hetkittäin hyvinkin masentavana mestana", mikä on epäilemättä saattanut heijastua hänen opintoihinsa ja hänen...
Hei,
Halvempi kuntamuoto kauppala oli nimenomaan noiden kaupunkien rasitteiden takia (kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon). Tehokkuus taas liittynee siihen, että vuoden 1948 kunnallislaki mahdollisti kunnanjohtajan viran perustamisen myös maalaiskuntiin, missä kunnallishallinnon tehtävien lisääntyminen aiheutti painetta ammattimaisemmalle asioidenhoidolle. Tämän mainitsee Martti Sinisalmikin
”maalaiskuntain tehtävien laajentuminen ja moninaistuminen on tehnyt tarpeelliseksi saada etenkin suurempiin kuntiin pysyväinen ammattitaitoinen viranhaltija, jolla on riittävän itsenäinen asema” (s. 110 Martti Sinisalmi: Suomen kaupunkien keskushallinto 1927-1998).
Tässä...
