Tosi ikävä kuulla, että et ole päässyt sisään kirjastoon! Me Espoon kirjastolaiset olemme pahoillamme.
Kirjastot eivät itse tee pihojensa lumitöitä. Osassa on omat kiinteistönhuoltajat, jotka hoitavat myös lumityöt. Osassa taas lumitöistä on vastuussa Espoon kaupunki.
Kirjastot ovat varmasti välittäneet valituksesi edelleen, mutta aina emme voi nopeuttaa auraustilannetta. Monesti ongelma on laajempi. Koko Espoon auraustilanteesta on tietoa sivulla: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Usein_kysyttya_lumitoista
Asiasta voi kysellä tarkemmin esim. Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu p. 0981625100.
Viola-tieteokanta (https://finna.fi) sisältää melko paljon viittauksia Radion Tanssiorkesterin esityksiin, mutta nämä ovat lähes kaikki musiikkiarkisto Japassa olevia radiosta tehtyjä yksityisiä äänitteitä tai Yleisradion omia nauhoituksia. Niitä voi JAPAssa kuunnella, mutta ei muuten.
Löysin vain kolme ns. kaupallista äänitettä, joilla on yksittäisiä Radion Tanssiorkesterin esityksiä.
1. Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (CD 1994)(yksi esitys)
2. Carola: Rakkauden jälkeen - kaikki levytykset ja arkistojen aarteita (8CD, Warner 2011) (muutamia säestyksiä)
3. Mä tahdon rokata (LP, 1992, Clean 10 Records HNLP-1960) (Radion Tanssiorkesteri säestää Rock-Jerryä) Tämä voi olla hankala löytää.
Suosittelen...
Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Turusta Parikkalan historiaa koskevia teoksia löytyy parhaiten Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. Yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi löytyy kaksi Parikkalan historiaa käsittelevää teosta:
Juvonen, Jaana: Parikkalan historia. Parikkalan kunnan historiatoimikunta (1996).
Vilska, M.: Parikkalan historia. 1 osa (1926).
Nämä molemmat kirjat ovat lainattavissa Turun yliopiston pääkirjastosta ainakin lukusaliin luettavaksi. Kirjaston aukiolosta ks. http://kirjasto.utu.fi/yleistiedot/aukioloajat.html
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino löytyy yksi teos, joka käsittelee Parikkalaista Peipon-sukua:
Peippo, Teppo: Uudenkirkon Peippo-suku sekä Koiviston ja Parikkalan Peipot. Mikkeli,...
Lukuvinkkejä Helmet-lukuhaasteen eri haastekohtiin, kuten tähän kyseiseen haastekohtaan, voi löytää esimerkiksi kirjallisuusaiheisista blogeista.
Monet bloginpitäjät osallistuvat lukuhaasteeseen ja antavat vinkkejä eri haastekohtiin. Vielä tosin ei välttämättä löydy juuri tähän kohtaan vinkkejä mutta blogit päivittyvät suht tiheään.
Hyviä ja kiinnostavia kirjablogeja löytyy useita mutta esimerkiksi blogit Hemulin kirjahylly, Sivumerkkejä, ja Kirjoihin kadonnut osallistuvat tämän vuoden lukuhaasteeseen.
Monet lapset matkustavat bussissa vanhempansa sylissä tai omissa vaunuissaan myös nykyään. Kaikki aikuiset eivät myöskään katso tarvitsevansa istumapaikkaa, sairas tai vanha ihminen on eri asia. Mutta tietysti täydessä bussissa matkustavan olisi syytä antaa paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle.
Vaski-kirjastoista löytyy näitä kaikkia, ks. linkit alla.
Carole King
Carly Simon
Elä ja anna toisten kuolla (Live and let die)
Ei aina käy niin kuin haaveillaan (You only live twice)
Ilmaan noussut oon (All time high)
Lisätietoa Bond-tunnareista: https://www.kaleva.fi/007-ja-lupa-musisoida/2475152
On mahdollista, vaikkakin äärimmäisen epätodennäköistä, että kaksi tai useampi munasolu hedelmöityy eri yhdyntöjen seurauksena. Suomeksi ilmiöstä käytetään termiä ylihedelmöityminen, ylihedelmöitys tai superfetaatio. Englannin kielellä termi on superfetation, superfoetation tai superfecundation. Termeillä tarkoitetaan osittain eri ilmiötä. Ylihedelmöityminen tapahtuu yleensä raskauden ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana.
Näin voi käydä lähinnä kahdesta syystä: naisen kohtu on kaksiosainen tai hänen kuukautiskiertonsa jatkuu normaalisti raskauden alkamisesta huolimatta. Lapset syntyvät yhtä aikaa, eli toinen lapsi ei voi jäädä kohtuun toisen syntyessä.
Tällaisia tapauksia tunnetaan monilla eläimillä, mutta ihmisellä ilmiö on, kuten...
Tuntomerkit sopivat José Carlos Somozan vuonna 2004 ilmestyneeseen tieteisjännäriin Clara ja varjot. Toinen vaihtoehto on Oscar Wilden klassikkoteos Dorian Grayn muotokuva.
Hei!Palautesivu näkyy alareunassa löytyvissä linkeissä. Tässä linkki palautelomakkeeseen https://helmet.finna.fi/Content/palaute).Helmet Chat on toiminnassa ja nousee näkyviin Helmet-sivuilla silloin, kun siellä on vastaaja paikalla (ma - to 12 - 17, pe 12 - 16).
Voisitko kenties löytää URL-osoitteen sivulle uudelleen hakemalla sitä hakukoneella? tai mahdollisesti kuvahaulla?
Joskushan sivut on voitu poistaa internetistä. Joitakin sellaisia voi löytää käyttämällä internetin arkistoa, kertoo Ylen nettisivusto.
Ineternet-selainten asetuksista löydät usein vanhempia historiatietoja.
Mikäli olet antanut asiakastietoihisi sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa: Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, tunnusluvun muuttaminen vaatii kirjastossa käynnin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei kannatta pitää luotettavana laintulkintana. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjan lukeminen ääneen satutunnilla tai muussa julkisessa tilanteessa vaatii nähdäkseni luvan tekijältä tai tekijöiltä. Tekijänoikeuslain 21 § säätää sallituksi esittämisen jumalanpalveluksen tai opetuksen yhteydessä. Ilman lupaa teoksen esittäminen on sallittua myös sellaisessa tilaisuudessa, ”jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa”. Satutunti voisi muuten täyttää jälkimmäisen poikkeustapauksen...
Love Recordsin historiikki sisältää tiedot Love Recordsin tuotannosta Miska Rantanen: Love Records 1966-1979. Tarina, taiteilijat, tuotanto. (Schildt, 2005). Myös Juhani Vallin toimittamasta "Levykatalooki 1966-1989" nimisestä julkaisusta löytyy tietoja tuotannosta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisema
Sukunimet. - Uud. laitos. - Otava, 2000
ei sisällä tietoja Vuono-nimestä, mutta tuskin menee vikaan, jos arvelee sen olevan lähtöisin maantieteellisestä nimityksestä ("pitkä ja kapea meren tai järven lahti").
Suomessa sana on lainaa saamelaiskielistä, esim. samaa merkitsevät
pohjoissaamen vuotna
inarinsaamen vuonâ
koltansaamen vuõnn
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R - Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
Yleinen käytäntö on se, että jos lapsi tuo valmiiksi täytetyn ja huoltajan allekirjoittaman kirjastokorttihakemuksen kirjastoon, hän saa kirjastokortin. Tässä tapauksessa hakemuksen allekirjoittaneesta huoltajasta tulee vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö on vastuussa lainoista, kun alle 15-vuotias lainaa jotakin kirjastosta. Jos huoltajalla ei ole syystä tai toisesta lainausoikeutta (esimerkiksi hänellä on yli 28 vuorokautta myöhässä oleva laina, tai velkasaldo on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän) uuden kortin tekeminen ei onnistu ennen kuin huoltaja on saanut lainausoikeuden takaisin.
Laulun tekijä on venäläinen Bulat Okudzava/ Okudzhava (1924-1997) ja laulun nimi suomeksi Francois Villonin rukous. Hän oli prosaisti ja runoilija, joka lauluissaan korosti sanojen merkitystä. Lauluja Okudzava teki noin 200 ja esitti näitä kitaran säestyksellä pienissä tapahtumissa. Lauluja äänitettiin salaa kaseteille ja ne kiersivät etenkin opiskelijoiden keskuudessa kädestä käteen, hiukan samoin kuin Vladimir Vysotskin laulut. Virallinen taho ei Okudzavan lauluja hyväksynyt.KOM-teatteri esitti 1982 ohjelman Avattu ovi, jossa se esitti Bulat Okudzavan ja Vladimir Vysotskin lauluja. Tässä Francois Villonin rukouksen esitti Pirkko Saisio. Laulun ovat suomentaneet Jukka Mallinen ja Kaj Cydenius yhdessä. Laulu kuultiin Saision...
Pertti Mustosen teoksessa Ravintolaelämää: kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia (1990) kuvataan Kämpin ja muidenkin helsinkiläisten ravintoloiden historiaa. Glorian antiikki -lehden numerossa 2/1999 kerrotaan myös Kämpistä.
Yleisempiä hotelli- ja majoitusalan historiaa kuvaavia teoksia ovat esim.: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen (1963) ja Sillanpää, Merja: Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla (2002). Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU saa asiasanoilla hotellit ja historia tulokseksi 12 kirjaa, jos korvaa hotellit asiasanalla ravintolat, tulos on laajempi (34 kirjaa).
