Kyseinen äänite on kuultavissa "Unelmia" - CD:llä joka ilmestyi lokakuun alussa 2009.
Se löytyy myös vuonna 1981 ilmestyneeltä vinyyli-singleltä "Pisaroita ihollain/Mua ootathan kun päivä on kesäinen" (Blue Master).
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
Googletuksella ja hakutuloksen kriittisellä seulomisella saa suhteellisen helposti selville, että ainakin joillain heinäsirkoilla (hepokateilla) on hampaat, joita ne käyttävät syömiseen.
On jo Raamatusta (Ilmestyskirja 9:7-10) tunnettu tosiasia, että heinäsirkoilla on purukalusto. Suomalaisessa käännöksessä todetaan, että "niiden hampaat olivat niin kuin leijonain hampaat", minkä mm. muinainen Egypti sai useasti tuta.
Joulukuusia voidaan myrkyttää erilaisilla valmisteilla. Lisätietoa: Joulupuukirja - Joulupuun kasvatuksen perusteet Suomessa (2007), luku 7 (s. 101 ->).
Mikäli olet ottanut käyttöön suomi.fi-viestit, jolloin sinulle ei tule paperipostia, voit perua ne suomi.fi-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaisesti: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/suomi-fi-viestien-kayton-lopettaminenMikäli kyse on jostain muusta paperilomakeasiasta, ota yhteyttä Verohallintoon jonkin heidän kanavansa kautta: https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Työntekijän irtisanominen hänen tekemänsä rikoksen takia on monisyinen asia. Siihen vaikuttavat mm. rikoksen laatu ja rangaistuksen ankaruus. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tulkita lakia, sillä siihen kirjastonhoitajan pätevyys ei riitä. Aihetta on käsitelty esim. seuraavilla sivustoilla:
Minilex: https://www.minilex.fi/a/saako-ty%C3%B6nantaja-irtisanoa-ty%C3%B6ntekij…
Taloushallintoliitto: https://tilitoimistossa.taloushallintoliitto.fi/osaaminen/milloin-vapaa…
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Aiheesta löytyy muun muassa seuraavat kirjat. Kirjat löytyvät Helmet-haulla: globalisaatio historia http://www.helmet.fi
Verkottunut ihmiskunta : yleiskatsaus maailmanhistoriaan
Maailmankulttuurin synty
Litteä maailma : 2000-luvun lyhyt historia
Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen
Historiallinen käänne : johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen
A brief history of globalization : the untold story of our incredible shrinking planet
Between national histories and global history
Globalization and global history
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi)
Asiaa olisi ollut helpompi tutkia, jos olisit kertonut, mistä kirjasta oli kyse. Katsoin nyt läpi kaikki varauksesi,ja kaikki ne, joissa olet jonossa kahdeksantena ovat lukittuja, samoin kuin suurin osa muistakin varauksistasi. Ne eivät siis etene varausjonossa, ennen kuin käyt poistamassa lukitukset. Kirjaston henkilökuntahan ei asiakkaan varauksia pysty lukitsemaan eikä poistamaan lukituksia, vaan asiakkaan pitää tehdä se itse.
Tässä vielä varmuuden vuoksi ohjeet lukitustoiminnon käyttämiseen:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla...
Lahden kaupunginkirjastossa on John Lee Andersonin kirjoittama laaja Che Guevaran elämäkerta nimeltä Che (ilmestynyt 1998). Lisäksi kirjastossa on Sergio Sinayn ja Miguel Angel Scennan sarjakuvamuotoinen elämäkerta Che Guevara vasta-alkaville ja edistyneille (2002). Suomen Kuvalehdessä on vuonna 1997 julkaistu melko pitkä artikkeli Che Guevaran elämästä ja toiminnasta (Suomen Kuvalehti 1997, n:o 31, s. 20-27). Kirjaston varastossa on myös Ricardo Rojon kirja Ystäväni Che (1970).
Che Guevara kertoo nuorena tekemistään matkoista Etelä-Amerikassa kirjoissa Moottoripyöräpäiväkirja (1997) ja Tien päällä taas: päiväkirja toiselta matkalta Latinalaisessa Amerikassa (2003). Che Guevaran omaa tekstiä on myös kirja nimeltä Vallankumoussota...
Suomalaisista keksinnöistä kertoo mm. kirja Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin (2011).
Tekstiviesti ja valokuitukaapeli eivät ole suomalaisia keksintöjä. Niistä löydät tietoa esim. näistä Wikipedian artikkeleista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_elektroniikan_historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_K._Kao
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstiviesti
Vaskiin tosiaan tallentuu tieto varauspäivästä. Tuo "vanhenee" -kohta tarkoittaa sitä päivää, jolloin varaus vanhentuu ja poistuu automaattisesti järjestelmästä mikäli varaus ei siihen mennessä ole tuottanut tulosta.
Vanhenemispäivä määrittyy automaattisesti samalle päivämäärälle yhden vuoden päähän siitä hetkestä, jolloin varaus on tehty.
Hei!
Ainakin Järvenpäästä näyttäisi löytyvän jätehuoltopalveluita tarjoavan Kiertokapula Oy:n toimipiste eli Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue, jonne myös yksityishenkilöt voivat toimittaa kaikenlaista jätettä kilomääriin perustuvaa maksua vastaan.
Tarkempaa tietoa Puolmatkan tietoturvajätteen käsittelystä ja hinnoista sekä yhteystiedot löytyvät tämän linkin takaa.
Imatran kirjastossa on yksi nuotti, jossa kappale on. Nuotin nimi on Vispop ja osan numero on kolme. Nuotista löytyvät sanat, melodia ja sointumerkit. Pianosta ei tosin ole erikseen mainintaa.
Kyseessä on Pentti Ilolan Pentti Jones -nimellä vuonna 1987 julkaisema lastenlaulu Kissa ja myyrä. Se on julkaistu myös mm. kokoelmalevyllä Lastenkamari rokkaa (2005).
Ks. esim. Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kissa+ja+myyr%c3%a4&ID=bcfe3…
Dekkarilinkkejä löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66580
Varsinkin Dekkarinetti- ja Suomen Dekkariseuran sivuilla kannattaa käydä. Myös Kirjasampo-palvelusta löytyy dekkaritietoa.
Esko Rahikaisen runo Taivaan maitoa on luettavissa teoksesta Sinitaivas, heijastuksia : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2013, s. 447).
https://finna.fi/Record/keski.2460340?sid=2953264911
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
