Kiinteistösalkuista voit lukea seuraavista kirjoista (saatavuudet on tarkistettava erikseen; ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoihin niitä on hankittu):
Vesa Puttonen, Tero Kivisaari: Sijoittaminen ja sijoitusrahastot Suomessa. KY-palvelu, 1997. ISBN 951-96629-7-9. Tässä kirjassa on kappale Kiinteistösijoittamiseen liittyvät riskit ja tuoton muodostuminen.
Juhani Siikala: Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Kiinteistöalan Kustannus OY-REP Ltd, 2000. ISBN 951-685-060-X
Internetissä on erinomainen suomalainen verkkohakemisto Makupalat (http://www.makupalat.fi), jonka talousosaston linkit kannattaa käydä läpi. Suurin osa linkkien tarjoamista palveluista vaatii rekisteröitymisen.
Aihetta käsitellään tuoreessa artikkelisssa Lakimies-lehdessä. Lakimies 2006, nro 2, sivu 191-215, 333-334
Lehti löytyy mm. Pasilan kirjastosta.
Helmet tietokannasta löytyy myös seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
Tepora, Jarno: Factoring. Liikemiesten kustannus. 1994;
Tutkielmia yrityksen otto- ja antolainauksesta : syventävät opinnot 1984 / toim. Heikki Halila ; toimitustyössä apuna: Janne Holopainen, Jyrki Jauhiainen, Ilkka Syrjänen
Kirjat voi varata osoitteessa: www.helmet.fi
Kläpp -sanalla on kyllä kahdenlainen merkitys. Entisaikaan se on todella voinut tarkoittaa myös avioliiton ulkopuolista lasta. Tekstityksessä on kuitenkin nähdäkseni käännösvirhe, jos kyseessä oleva lapsi oli avioliitossa syntynyt. Suomen sana äpärä tarkoittaa vain avioliiton ulkopuolista lasta.
Till helgen on tuohon aikaan tarkoittanut "pyhäksi" kotiin. Lauantaina oltiin koulussa ja käsitettä viikonloppu ei silloin tunnettu siinä merkityksessä kuin nykyään.
"Sen seitsemän kertaa" on varmaan lyhennetty käännöksessä jostain syystä. Oikea raamatullinen sanonta on Pohjanmaallakin kyllä pitempi muoto.
Kaukolainaus toimii toistaiseksi vain kirjastojen kautta. Voitte tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä teille sopivasta kirjastosta, johon nuottivihot toimitetaan.
Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata maksamalla kirjastoon korvausmaksu. Kirjasto määrittää, mikä korvaushinta tarkalleen ottaen on. Kannattaa tiedustella korvaushinnan suuruutta omasta lähikirjastosta ja maksaa se siellä.
Varsin monet naiskirjailijat ovat nykyään "kovia", pehmeys kun ei ole kovinkaan trendikästä. Tässä joitakin "tiukkoja" naisia. Kaikilta löytyy suomennettuja teoksia.
Annie Proulx
Claire Castillon
Elfriede Jelinek
Joyce Carol Oates
Siri Hustvedt
Tietokannoista ja hakuohjelmista haettaessa osumia aiheesta intiaanit ja kaunokirjallisuus tulee liikaa.
Sisällönkuvailu ei kerro juonta. Joten sen perusteella kirjaa on vaikea löytää.
Pyysimme vinkkejä Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä postituslistalla. Tässä pari ehdotusta: James Houston: Aavekettu ja Mia Couto: Plumeriaveranta.
Hyödynsitkö Helmet-haussa Tarkennettua hakua? Sen suora osoite on http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea… .
Tarkennetussa haussa Vuosi-kenttien avulla voit rajata teosten ilmestymisajan.
Yleiset Helmet-hakuohjeet löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html .
Kyseessä lienee Jaakko Hirvosen kaksiosainen teos Viitasaaren Monthan-Storckovius-Moisio -sukukirja vuodelta 1992. Sitä tai mitään sentapaisia ei mainita bibliografioissa (Fennica CD-ROM, jossa kotimainen kirjallisuus vuodesta 1900 lähelle nykyhetkeä; Suomen historiallinen bibliografia, kattaa vuodet 1544-1996). Sitä ei ole Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa eikä mainitemassanne Suolahden kaupunginkirjastossa.
Suolahden vihjeen perusteella teos löytyi Jyväskylän kaupunginkirjastosta, jossa sitä on yhdet kappaleet maakuntakokoelmassa (ei lainata). Teos on ns. harmaata kirjallisuutta, jonka tavoittaminen kirjastolaitoksen kautta on hiukan hankalaa. Ehkä parhaiten sen saisi ostamalla tekijältä; kustannuspaikaksi Jyväskylä mainitsee...
Helmet-kirjaston sovelluspäällikkö Susanna Aakon mukaan sama ohjelmisto on käytössä kuin vuonna 2015. Asiakas voi itse käynnistää lainaushistorian Helmet-haun Omissa tiedoissa ja voi myös itse lopettaa sen tallennuksen. Lainaushistoria ei näy kirjaston henkilökunnalle. Asiakaspalvelussa käsitellään vain voimassa olevia lainoja. Entiseen tapaan kirjasto voi teoksen tietojen kautta tarvittaessa tarkistaa kaksi viimeisintä lainaajaa.
Helmet-kirjastojen asiakasrekisterin rekisteriseloste (25.5.2018) löytyy osoitteesta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Rekisteriseloste(773) .
Lainaustietojen paljastaminen kertoisi lähinnä henkilön oletetuista kiinnostuksen kohteista. Tarkka profilointi olisi vaikeampaa, koska lainojen...
Ei löytynyt tietoa, että hän olisi ollut kaupunginvaltuutettu. Eduskunnan kansanedustajien tiedoista löytyvät tiedot hänen töistään ja tehtävistään:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911584.aspx
Jäähdytystorneja on monen muotoisia, mutta voimaloissa käytetyt tornit ovat yleensä muodoltaan hyperboloideja. Jäähdyttimen leveä tyviosa tekee rakenteesta tukevan ja tarjoaa mahdollisimman laajan tilan koneistolle. Kuuma ilma nousee torniin, jonka keskiosa kaventuu. Kavennus kiihdyttää ilman virtausnopeutta Venturi-ilmiön mukaisesti. Yläosassa torni levenee jälleen juuri jäähdytyspinta-alan maksimoimiseksi. Tehokkuuden lisäksi hyperboloiditorni on myös halvempi ja helpompi rakentaa sekä vakaampi kuin suora torni.
https://www.scienceabc.com/pure-sciences/why-cooling-towers-are-shaped-…
https://physics.stackexchange.com/questions/221339/why-are-cooling-towe…
Ivar Puura oli virolainen luonnontieteilijä, joka eli 23.04.1961 - 20.07.2012. Tiedot hänen julkaisemistaan teoksista löytyvät esim. https://www.etis.ee/CV/Ivar_Puura/eng
Merkityskadosta on kirjoitettu ainakin Karoliina Lummaan artikkelissa Posthumanismin puolustus. file:///C:/Users/e23/Downloads/109647-Artikkelin%20teksti-200413-1-10-20210621.pdf
Timo Mara on kirjoittanut 2013 tutkielman Enchantment of the past and semiocide.Remembering Ivar Puura https://ojs.utlib.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2013.41.1.09/10604
Finna.fi löytää haulla Ivar Puura 12 kirjaa ja yhden lehtuiartikkelin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ivar+Puura&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
Etsimäsi kirja voisi olla Maijaliisa Kauppisen Tilli Mössönpoika (1983).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Sankarillisen Mössö-hiiren nuorimmainen lapsi Tilli on tullut uhmaikään. Tilli sanoo kaikelle "enpäs" ja piiloutuu sisaruksiltaan. Kun Tilli nukahtaa piilopaikkaansa, se huomaa herätessään olevansa ensimmäistä kertaa ulkona ilta-aikaan. Tilli tapaa sammakoita, jotka varoittavat sitä Huhulimetsässä piilevästä vaarasta. Tilli joutuu kuitenkin melkein sekä mäyrän että pöllön saaliiksi. Piileskellessään vanhassa autonromussa Tilli huomaa, että pöllö itkee. Aamulla auringonsädekeiju kertoo yksinäisen pöllön surevan kuollutta puolisoaan. Keiju auttaa Tillin tämän perheen luo ja lupaa auttaa huuhkajaa...
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella.
Shiatsusta löytyy mm. seuraavat kirjat: Schultz, William: Shiatsu; Lewis, John: Opi shiatsua; Pooley, Nicola: Shiatsu - pieni käytännön opas sekä englannin kielinen Franzen, Susanne: Shiatsu - a fully illustrated guide to a safe, effective home treatment. Lisäksi shiatsusta ja muista vastaavista hoitomuodoista kerrotaan mm. Sara Thomasin teoksessa Hyvä olo hieromalla sekä laajemmassa teoksessa Luonnonmukainen kotihoito.
Itämaisesta erotiikasta on useita teoksia: Aldred, Caroline: Jumalainen seksi - tantra ja tao, tietoisen rakastelun taidot; Lacroix, Nitya: Tantra ja rakastamisen taito - opas yhteiseen nautintoon sekä Kultainen lootus - kiinalainen rakkaudentaidon kirja.
Unohtuneen tunnusluvun eli pinkoodin tilalle on hankittava uusi. Tunnusluku on ainoastaan asiakkaan muistissa, ja kirjaston tietokannasta näkee ainoastaan sen, onko asiakkaalle annettu pinkoodi.
Uuden tunnusluvun saat kaikista Helmet-kirjastoista. Sitä ei lähetetä sähköpostitse. Ota mukaasi kirjastokortti ja henkilötodistus.
Esim. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kirjaa on tilattu 6 kpl ja Espoon kaupunginkirjastoon 10 kpl. Kirja ei ole vielä saapunut, joten siitä ei voi tehdä varauksia. Tilannetta kannattaa seura Helmet-tietokannasta ja heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen:
www.helmet.fi
Lannoitteita koskeviin kysymyksiin paras taho vastaamaan Suomessa on todennäköisesti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osasto
http://www.kttk.fi/.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin sisältyy erittäin niukasti lannoiteteollisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Turkukokoelmastamme löytyy teos: Jalava, Matti: Kolmekymmentä vuotta maan parhaaksi - Kemira Agro Oy Uudenkaupungin tehtaat 1965 - 1995. Teoksessa kerrotaan lannoitetuotannosta.
Viikin tiedekirjastossa on enemmän aihetta käsittelevää kirjallisuutta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html), esimerkkinä Lannoitekäsikirja vuodelta 1995.
