Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Kustantaja WSOY:n sivuilta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/authors&cat=2
voi tarkistaa kustantajan antamat tiedot.
En oikein ymmärtänyt, tarkoittiko kysymyksenne sitä, että kaikkiin kuntiin olisi hyvä saada yhteinen kirjastokortti. Tämä on ollut pitkään unelmana yleisissä kirjastoissa Suomessa, mutta se on ollut ja on vieläkin hankala toteuttaa, koska kunnissa on vielä monia eri kirjastojärjestelmiä käytössä.
Kunnat sinänsä hallinnoivat itse kirjastopalveluitaan, joten Kirjastot.fi tai edes Opetusministeriö eivät voi velvoittaa kuntia yhteiseen järjestelmään tai yhteistyöhön, vaikka siihen jo monin paikoin tähdätään ihan omasta tahdosta. Kirjastot.fi on toimitus, jossa tuotetaan kirjastoille sekä kirjastojen asiakkaille valtakunnallisia verkkopalveluita, tätä Kirjastot.fi-sivustoa sekä etusivulla näkyviä muita sivustoja (esim. Sivupiiri.fi,...
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
Vihreää väriä pidetään islamissa paratiisin värinä. Vihreä väri näkyy esimerkiksi arkkitehtuurissa, vaatetuksessa ja lipuissa.
Lähteet ja lisätietoa
The Symbolic Use of Color in Islamic Architecture https://www.archdaily.com/1004972/the-symbolic-use-of-color-in-islamic-…
Wikipedia: Green in Islam https://en.wikipedia.org/wiki/Green_in_Islam
Why is the color green so important in the Muslim world? https://slate.com/news-and-politics/2009/06/why-is-the-color-green-so-i…
Useissa niin koti- kuin ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu selvä yhteys veren korkean kolesterolimäärän ja sydänsairauksien, erityisesti sepelvaltimotaudin kanssa. Kananmuna sisältää kolesterolia 385 mg 100 g:aa kohti. Puhumattakaan munankeltuaisesta, jonka kolesteroliarvo on aivan absoluuttista huippuluokkaa 1120 mg/100 g. Toisin sanoen, vaikka en ravintoekspertti olekaan, sanoisin, että tiu eguja on liikaa, jos ei halua altistaa itseään sydänsairauksille. Lisää tietoa saat esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Suomalaiset ravitsemussuositukset. Edita, 1998.
Ruoka-aineiden ravintoainesisältö. Kansaneläkelaitos, 1993.
Toivonen, Terho: Suomalaisen sydänkirja. Kirjayhtymä, 1992.
Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat...
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
Avec-termin sijaan Uudessa-Seelannissa käytetään sanoja "and guest", esimerkiksi "Jane Doe and guest". Toinen vaihtoehto on "and partner".
Eri lähteissä mainitaan, että Uudessa-Seelannissa etiketin mukaan kuoreen kirjoitetaan ainoastaan kutsun vastaanottajan nimi ("Jane Doe") ja varsinaiseen kutsuun "Jane Doe and guest". Suomessa kutsujen sanamuoto on kuitenkin erilainen (kutsussa ei aina mainita vieraan nimeä), joten "and guest" -tekstin voi hyvin kirjoittaa kuoreen avec-sanan tavoin.
Lähteet, mm.:
http://www.weddings.co.nz/features/invitations-intro.php
http://www.rubyandwillow.co.nz/index.php?option=com_content&task=view&i…
Veijo Merestä on kirjoitettu elämänkerta:
Sihvo, Hannes: Veijo Meri--täynnä liikettä (1998).
Lisäksi hänestä löytyy tietoa monista teoksista, kuten:
Kansallisgalleria--suuret suomalaiset [5]--Moderni Suomi--(1965-1995) (1997)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäivään (1994)
Juhani Salokannel: Linnasta saarikoskeen (1993)
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990)
Veijo Merestä kirjoitettuja aikakauslehtiartikkeleita löytyy kirjastosta Aleksi-tietokannasta, ja sanomalehdissä ilmestyneitä kirja-arvosteluja löytyy kirjastosta Kirjallisuusarvosteluja (B)kaunokirjallisuus - lehdistä.
Internetistä löytyi muutamia linkkejä Veijo Mereen:
http://www....
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Saat postitse, sähköpostitse tai tekstiviestillä ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.Noutamattomista varauksista peritään maksu.Voit myös seurata varaustesi tilaa omien asiakastietojesi kautta.Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.Kun varauksesi kohdalla lukee Matkalla, varattu teos on matkalla kirjastosta toiseen.Varaamasi aineisto...
Kiintolevy ja kovalevy tarkoittavat samaa; englanniksi hard disk.
"Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy eli kovalevy. Tietotekniikka slangissa tunnetaan myös nimet Winchester ja umpilevy."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
Kirjaston eräpäivä ei osu päivälle, jolloin kirjasto on kiinni. Lainat eivät eräännyt viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Käytännössä eräpäivä hyppää aina sen päivän yli, jolloin kirjastot on suljettu. Esimerkiksi tavallisten (ei bestsellerien) kirjojen laina-aika on siis vähintään neljä viikkoa. Voit tarkistaa lainojesi eräpäivät Helmet-sivulta omista tiedoistasi.
Kirjasarjan pituuden taitaa tietää vain kirjailija, jos hänkään. Sarjan on julkaissut kustannusyhtiö Otava. Otavan kautta voisit kysyä asiaa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Maailmansodissa palvelleiden saksalaisten sotilaiden henkilöasiakirjat ovat nykyään Saksan Liittoarkistossa. Sivuilla on lomakkeet asiakirjojen tilausta varten.
Suomessa on aikaisemmin toiminut myös Saksalaisten sotilaiden lapset ry, joka on pystynyt auttanut sukujuurien selvittämisessä. Tällä hetkellä yhdistyksen verkkosivut eivät näytä olevan toiminnassa.
Kansallisarkisto on laatinut aiheesta kaksiosaisen selvityksen, josta saa monenlaista taustatietoa:
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948: Osa I, Saksalaisten sotilaiden lapset = Children of foreign soldiers in Finland 1940-1948. Volume I, The children of German soldiers. Kansallisarkisto.
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden...