Ylen viestinnässä kerrottiin, että heidän tietääkseen viime vuosina ei ole tapahtunut omistajissa kuin yksi muutos: SVUL:n toiminnan loppuessa osakkeet siirtyivät ensin SLU:lle ja sitten vuonna 2013 Valo ry:lle. Aikaisempi listaus omistajista löytyy osoitteessa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=83be3ba2-9f3d-433… olevasta vastauksesta.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien...
Kirjastoasetuksen § 4 vuodelta 1998 määrittelee kirjastonhoitajien koulutuksen, ja asetusta muutettiin juuri koulutuksen osalta vuonna 2009, mikä avasi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdollisuuden päästä kirjastonhoitajan virkoihin.
Siis kirjastonhoitajalla on joko
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot
tai
2) ammattikorkeakouluissa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnassa / kaupungissa vain yhdellä, johtavalla henkilöllä täytyy olla...
Hei!
Etelä-Karjalan kirjastot ovat jo vuosia hankkineet yhteistä kokoelmaa e-kirjoja verkon kautta lainattavaksi. Kokoelma on hyvin tietokirjapainotteinen, erityisen paljon on atk-kirjallisuutta.
E-kirjakokoelmaa pääsee katsomaan verkossa kirjaston Web Origo -järjestelmän etusivulta ; vasemmassa sarakkeessa lukee: Lainaa kirjoja Ellibsiltä. Lainaamiseen eli kirjan lataamiseen omalle tietokoneelle tarvitaan kirjastokorttiin liitetty salasana ja omalla tietokoneella Adobe Digital Editions -ilmaisohjelma. Laina-ajat ovat 1 tai 7 vrk ja ohjelma huolehtii palautuksesta.
Kirjasto on myös hankkinut e-kirjoista kiinnostuneille lainattavaksi kaksi akulla toimivaa lukulaitetta, joihin asiakas voi itse hankkia luettavaa e-aineistoa haluamastaan...
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäinen Pikku Heidi -suomennos olisi ilmestynyt jo v. 1885, viisi vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, Weilin & Göösin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkki Serkku. Seuraavassa Otavan kustantamassa laitoksessa v. 1905 on maininta : suom. korjannut Irene Mendelin. Ajanmukaisemman käännöksen on tehnyt Sirkka Rapola. Toinen Heidi-kirja eli Heidi osaa käyttää oppiansa suomennettiin 1907, suomentajaa ei Fennicassa mainita. Uudemman käännöksen on jälleen tehnyt Sirkka Rapola ja kirjan nimeksi muotoutunut Heidi osaa käyttää oppiaan. Kolmas ja viimeinen osa on nimeltään Heidi ystävämme, Fennican mukaan käännetty v. 1938 ja saatavilla kirjastosta http://www.helmet.fi/record=b1524826~S9*...
Kun varaat kirjan Helmet-palvelusta, klikkaa Varaa-kohtaa, jonka jälkeen sivusto kysyy kirjastokortin numeroasi ja tunnuslukuasi. Seuraavaksi valitset haluamasi noutokirjaston, ja sen jälkeen klikkaat lähetä. Noutokirjasto voi olla esim. lähikirjastosi tai suuri kirjasto, jolla on laajemmat aukioloajat. Valikosta löytyvät kaikki Helmet-kirjastot. Aineisto kulkee muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jokaisena arkipäivänä kirjastosta toiseen.
Hei
Tähän vaikuttaa vaikeiden asioiden aihe. Alla lista kirjoista vähän eri aiheista. Jos itse haluat etsiä lisää voit käyttää asiasanana esim. traumatisoituminen, traumat, toipuminen, käyttäytymismallit, sekä tietenkin haluttu aihe, esim. väkivalta, seksuaalirikokset, sota, jne.
Tietokirjallisuutta
Katja Kytölä (2021) Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn : lähisuhdeväkivalta ja siitä selviytyminen. ISBN 9789523790315
Marika, Olivia, Miranna, Irene ja Seija (2016) Viisi naista, sata elämää : tarinoita dissosiaatiohäiriöstä. ISBN 9789527203002
Harri Virtanen (2019) Trauma ja rakkaus eli kuinka selviytyä mahdottomasta. ISBN 9789518580730
Päivi Hamarus, Tina...
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Saattaisiko kysymäsi runo olla nimeltään "Mitä kuu näki jouluyönä"? Löysin Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta vanhan verkkoon viedyn Joulupukki -nimisen lehden, jossa oli tämän niminen Juho Laineen kirjoittama jouluruno, se sopii sisällöltään tuohon mitä muistat. Runo on kyllä hieman vanhempi, koska lehden on julkaissut Kansanopettajain osakeyhtiö Valistus jo vuonna 1904.
Pääset katsomaan lehteä Jyväskylän yliopiston julkaisuarkiston kautta osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/ hakemalla esim. lehden nimellä (Joulupukki) tai suoraan pdf-tiedostoon osoitteesta http://goo.gl/tWmGk8
Suuressa käsityölehdessä vuodelta 1978 numero yksi on virkatut tossut, jotka on virkattu kirjovirkkauksella. Lehden kuvauksen mukaan sisätossuissa värit leiskuvat kuin revontulet. Väreinä on käytetty punaista, oranssia, hieman valkoista ja sinistä/mustaa.
Lehti on paikalla mm. Oulun kaupunginkirjastossa, pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä...
Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…