Suomalaiset, jotka osallistuivat sodankäyntiin v. 1939-1945, löytyvät kirjassarjasta Suomen rintamamiehet 1939-1945. Kirjoista löytyy mm. heidän taistelupaikkansa sotien aikana. Jotta löytäisi hakemansa henkilön tästä kirjasarjasta, tulisi tietää divisioona, jossa hän palveli; muussa tapauksessa joutuu selaamaan ko. kirjoja tiedon löytämiseksi. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kyseinen kirjasarja, myös lainakappaleina.
Tietoa v. 1939-1945 sodassa mukana olleista saa myös Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (ent. Sota-arkisto) http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornai….
Yrsa Sigurðardottirin tuotannosta on tosiaan suomennettu vain nuo kaksi mainitsemaasi teosta.
Englanninkielisiä käännöksiä on hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin muutama:
Ashes to dust, 2010 (alkuteos Aska)
ISBN 978-1-4447-0007-7, 978-1-4447-0006-0
The day is dark, 2011 (alkuteos: Auðnin)
ISBN 978-1-4447-0009-1
My soul to take, 2009 (alkuteos: Sér grefur gröf)
ISBN 978-0-340-92065-7
(viimeinen ilmestynyt myös suomeksi nimellä: Joka toiselle kuoppaa kaivaa)
Kirjojen tarkemmat sijaintitiedot näet HelMet-tietokannasta: http://www.helmet.fi/
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainaksi Hämeenlinnaan kaukopalvelumme kautta esim. täyttämällä pyyntölomakkeen täällä: https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolainan...
Kuva vahvistaa oletuksen, että lyhenne SPKL viittaa Suomen Palveluskoiraliittoon. En löytänyt millaan kuvahaulla esimerkkejä liiton julkaisemista rintamerkeistä, joten julkaisuvuosia kannattanee kysyä suoraan liitosta. Mitä tulee tällaisen rintamerkin hintaan, on sitä jokseenkin mahdoton arvioida. En löytänyt näitä myytävänä mistään keräysliikkeistä tai huutokaupoista. Hintahan määräytyy sen perusteella, haluaako joku tällaisia ostaa. En usko, että tällaisilla rintamerkeillä on yleensä muutamaa euroa suurempaa arvoa, koska niitä tehdään yleensä isoja painoksia. Jos kuitenkin merkintä 8K viittaa siihen, että rintamerkissä on käytetty 8 karaatin kultaa, on merkillä todennäköisesti ainakin jonkun kymmenen euron arvo, koska 8 karaatin kullasta...
Valitettavasti taiteilijaa ei löytynyt kuvataiteilijamatrikkelista eikä Kuvaston taiteilijaluetteloista:
Kuvataiteiljamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Kuvaston taiteilijaluettelo, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Taulujen tunnistamisen asiantuntijoita löytää antiikkiliikkeistä. Heillä voi olla apua ja lisätietoa taiteilijasta:
Bukowski https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam http://www.hagelstam.fi/myy
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa taiteilijan?
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen...
Juhani, Juhana, Juho ja Juha ovat kaikki Johannes-nimen muotoja, mutta tietoa nimien ensimmäisestä käytöstä en löydä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun kautta voi katsoa väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimipalvelun mukaan ennen vuotta 1900 Juho on ollut etunimenä 15 504 henkilöllä, Juhana 1 435 henkilöllä, Juha 321 henkilöllä ja Juhani 213 henkilöllä.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) kerrotaan nimistä seuraavaa:
Juhani Ahon Juha (1911) on varmaan vahvistanut Juhan suosiota.
Vanhahtavaksi koettu Juhana on saanut entistä enemmän käyttöä 1900-luvun loppupuolelta alkaen…
Seitsemän veljeksen Juhani sekä kirjailija Juhani Aho (...
Voisikohan kyseessä olla Outi Pakkasen dekkari Hinnalla millä hyvänsä (Otava, 2005)? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29938.
Kasvi on orjanlaakeri, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama. Orjanlaakeri on liitetty jouluun ainakin Iso-Brianniassa jo keskiajalla. Postikorteissa orjanlaakeri on esiintynyt englantia puhuvissa maissa n. vuodesta 1850. Orjanlaakeri ei juurikaan menesty hyvin Suomen ilmastossa, joten tämä jouluperinne on omaksuttu muualta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakerihttps://www.english-heritage.org.uk/learn/histories/christmas-greenery-history/https://culturical.com/the-first-christmas-cards/
YSA tulee sanoista yleinen suomalainen asiasanasto. YSA löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html YSA on suomenkielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit ja se toimii apuvälineenä sekä asiasanoituksessa että tiedonhaussa. YSA:a ylläpitää Kansalliskirjasto.
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Bangkokista löytyy paljon lehtiartikkeleita, tässä joitakin
Lehtipuu, Markus: Bangkok on Aasian alku ja loppu. Aamulehti 26.10.1997
Camp, Walter de: Farangina enkelten kaupungissa. Image 1997, 3 ss.59-66
Lehtipuu, Markus: Aasian 7 suurta. Matkalehti 2001,4 ss.6-13
Untinen, Tatu: Bangkok 200: elämyksiä ja jonoja. Filatelisti 2004 ss.20-21
Sorkio, Sasu: Maailma ympäri. Matkalehti 2000, 4 s.32
Entressen kirjastosta löytyy työtilaa aukioloaikojen puitteissa, mutta varattavia työhuoneita ei ole. Siellä on kuitenkin 6 henkeä vetävä pieni äänieristetty työskentely/lukutila, joka on asiakkaille vapaassa käytössä.
Entressen Kirjaston palvelutiskiltä voi lainata kannettavan tietokoneen (läppäri) mukaansa kirjaston tiloissa käytettäväksi. Läppäriltä voi tulostaa kirjaston verkkotulostimeen.
Kauniaisten kirjaston tutkijanhuone on ensisijaisesti tarkoitettu opintojensa loppuvaiheessa oleville kauniaislaisopiskelijoille sekä -tutkijoille. Huoneen käyttö on maksutonta, ja varauksen voi tehdä kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Käyttöajat on jaettu kahteen vuoroon maanantaista sunnuntaihin (klo 7-16 ja 16-24).
Kauniaisten kirjaston yhteystiedot...
Useimmat varhaiset tiedot Takasesta ovat lähinnä kaakkoisesta Suomesta, 1700-luvulta mm. Elimäeltä, Miehikkälästä ja Sippolasta, 1739. Jämsässä on muistiin merkitty Carl Takanen 1824 ja Maskussa Michel Takanen jo 1450. 1900-luvun alkukymmenillä Takasia asui toisaalta Kaakkois-Suomessa, toisaalta lukuisissa pitäjissä Kuhmoisten-Virtain-Kuortaneen-Karstulan-Jyväskylän reunustaman alueen sisäpuolella, joitakin Nurmijärvellä, Rauman seudulla, Kankaanpäässä, Siikaisissa ja Sievissä. Lohjan pitäjässä on tunnettu sukunimenä sekä Takanen että Takainen (8). Nimen taustalla on usein Takala-niminen talo. Takanen on voinut siirtyä sukunimeksi talonnimestä myös suoraan.
Lähde:
Pirjo Mikkanen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
Tällä hetkellä peliä ei näytä olevan hyllyssä missään kirjastossa. Sen sijaan kaksikin kappaletta on matkalla varaajille, pari on jo odottamassa noutoa. Ehkä jokin näistä on sinun varaamasi? Kun et kertonut mitään yhteystietojasi, en valitettavasti pysty tarkistamaan, missä tilassa juuri sinun varauksesi tällä hetkellä on, mutta kyllä, jos olet tehnyt varauksen, niin pelin pitäisi tulla sinulle valitsemaasi kirjastoon.
Kommunismista inspiraationsa saaneita aforismeja löytyy usealtakin kotimaiselta kirjoittajalta, mutta kysymyksessä esitettyä mietettä ei valitettavasti seulaani jäänyt. Tutkailin ehdotettuja Paasilinnaa, Parosta ja Haavikkoa, mutta myös Matti Kurjensaarta, Arvo Saloa, Jouko Tyyriä, Oiva Paloheimoa ja lukuisia muita, unohtamatta mainiota antologiaa Suomalaisen aforismiviisauden kultainen kirja, mutta eipä vain tärpännyt. Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tämän ajatelman tunnistaa...
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola...
Salapoliisityö ei auttanut, valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta hakukoneista, Kirjasammosta tai valtakunnalliselta tietopalvelulistalta.
